Vuosiluokka 1

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

S1 Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista.

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

Kuunteleminen, puheenvuoron pyytäminen, odottaminen ja käyttäminen

Harjoitellaan ryhmäviestintätaitoja luokkayhteisössä opettajan ohjauksessa.

 

T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla

S1 Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

Rooli- ja draamaleikki

Tekstien tulkitseminen

T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan

S2 Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu ja sana.

Mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen (monilukutaito)

Kuvien ja otsikoiden lukeminen, ennakoiminen, tekstiin palaaminen, tekstin työstäminen (mm. piirtäminen, kirjoittaminen, draama, keskusteleminen), lukudiplomi

 

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstien tarkastelun yhteydessä

S2 Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä sekä työskennellään muun muassa kuvien ja lastenkirjallisuuden parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa.

 

T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin

S2 Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen

S2 Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin.

Opettajan ääneen lukeman tekstin yhteinen käsittely, luetusta kertominen, parilukeminen ja lukupiirit, lukudiplomi,

koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Tekstien tuottaminen

T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla

S3 Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Harjoitellaan käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla sekä kuvien avulla yksin ja yhdessä.

Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo omien tarinoiden kautta.

Kerrotaan suullisia tarinoita.

Harjoitellaan tekstin tuottamista

myös yhdessä parin tai ryhmän kanssa, hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kirjoittamisen välineenä.

T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia

S3 Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla.

Näppäintaidot (esim. Trageton-menetelmä)

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen

S4 Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla.

Tarjotaan luku- ja kulttuurielämyksiä ja innostetaan kulttuurin pariin.

Puhekieli, kirjakieli, murteet, luokkayhteisössä esiintyvät kielet

T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön

S4 Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön.  

Parilukeminen, lukupiirit, lukudiplomi,koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa

S4 Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

KULPS

Kansanperinteen muotoja mm. perinneleikit, lorut ja runot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan sisällöt on kirjattu vuosiluokittain, mutta niitä voi käsitellä myös yhdistettyinä. Oppilaiden erilaiset suomentaidot tulee huomioida ja oppisisältöjä painottaa oppilaan suomentaidon mukaisesti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisissa koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa sekä vahvistamaan kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojaan

S1 Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, kysymistä, vastaamista, pyytämistä, kertomista, mielipiteen ilmaisua ja tunteista kertomista arjen ja koulun kielenkäyttötilanteissa.

Opetuksessa huomioidaan positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

Tutustutaan jokapäiväisiin tervehdyksiin, ohjeisiin, pyyntöihin, kieltoihin ja muiden arkisten asioiden ilmaisuun opettajan ohjauksessa.

Nimetään tunteita ja harjoitellaan tunnetaitoja.

T2 harjaannuttaa ja rohkaista oppilasta kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan ja keskustelemaan erilaisista aiheista sekä vahvistamaan niissä tarvittavaa sanastoa ja ilmaisua

S1 Opetellaan huomaamaan, miten kieli toimii eri tilanteissa: kohteliaat ilmaukset, mielipide- ja tunneilmaukset, kysymysten rakentaminen, nykyhetki ja mennyt aika kerronnassa.

Opetellaan nimeämään ympärillä olevia asioita ja esineitä ja keskustelemaan niistä.

Toiminnalliset harjoitukset, leikit ja pelit

Harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja.

Roolileikki, muisti- ja korttipelit, kuvakorteista kertominen, kuvasanakirjan käyttö

T3 kannustaa oppilasta vahvistamaan kielellistä ja kehollista ilmaisurohkeutta ja mielikuvitusta ohjaamalla oppilasta osallistumaan ja ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman keinoin

S1 Harjoitellaan ääntämistä, kuullun ymmärtämistä, toisten kuuntelemista ja toisilta viestijöiltä oppimista. Hyödynnetään rooli- ja teatterileikkejä sekä muita vuorovaikutusharjoituksia satujen, tarinoiden, lorujen ja tietotekstien käsittelyssä.

Draamatyöskentely

Tekstien tulkitseminen

T4 innostaa ja ohjata oppilasta lukutaidon oppimiseen ja sana- ja käsitevarannon kartuttamiseen

S2 Edistetään lukemaan oppimista ja tekstin merkitysten ymmärtämistä hyödyntäen käsitteitä teksti, kuva, otsikko, kappale, virke, lopetusmerkki, sana, tavu, kirjain ja äänne.

Opetuksessa valitaan luettavat ja käsiteltävät tekstit oppilaan kehittyvä suomentaito huomioiden.

Käsitellään yhdessä opettajan ääneen lukemaa tekstiä.

Tarkastellaan ja luetaan kuvia, kirjaimia ja otsikoita, ennakoidaan, tutkitaan ja työstetään tekstiä (mm. piirtäminen, kirjoittaminen, draama, keskusteleminen).

Voidaan tehdä lukudiplomia soveltaen.

Käsitellään tarinoita toiminnallisesti ja draaman keinoin.

T5 kannustaa oppilasta lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivia tekstejä ja kirjallisuutta ja keskustelemaan lukemastaan

S2 Harjoitellaan yhteisten ja oman kiinnostuksen mukaisten kaunokirjallisten ja tietotekstien lukemista, tutkitaan niiden merkityksiä ja rakenteita, luetun liittämistä omiin kokemuksiin sekä lukukokemusten jakamista. Työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa ja kuvaavissa teksteissä.

Kerrotaan luetusta, parilukeminen ja lukupiirit.

Lukudiplomi soveltaen

Koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Tekstien tuottaminen

T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan käsin kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä tekstien suunnittelun ja tuottamisen taitoja

S3 Harjoitellaan erilaisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstilajien tuottamista yksin ja ryhmässä. Harjoitellaan käsin kirjoittamista ja näppäintaitoja.

Kerrotaan sanoja, lauseita sekä lyhyitä tekstejä ja tarinoita suullisesti ja kirjallisesti.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kirjoitusharjoituksissa ja harjoitellaan näppäintaitoja, esim. Trageton-menetelmän avulla (lukemaan oppiminen kirjoittamalla).

Sadutus

Varataan riittävästi aikaa peruskirjoitustaidon harjoittelemiselle.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali.

T8 kannustaa oppilasta harjoittelemaan oikeinkirjoituksen perusasioita

S3 Tutustutaan eri tekstilajeihin ja niiden piirteisiin, kuten sanastoon ja fraseologiaan sekä kieliopillisiin rakenteisiin.

Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja.

Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla (kirjain-äännevastaavuus, tavuttaminen).

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T9 innostaa oppilasta edistämään kielitietoisuuttaan tekemällä havaintoja erilaisista puhetavoista omassa lähipiirissään sekä auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten kielelliseen käyttäytymiseen

S4 Pohditaan kielen ja kulttuurin merkitystä erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa ja monenlaisissa kuulluissa ja luetuissa teksteissä ja havainnoidaan eri kieliä ja puhetapoja koulussa, medioissa ja vapaa-ajan tilanteissa. Opiskellaan keskustelussa tarvittavia kielitiedon käsitteitä.

Kannustetaan lukemiseen sekä suomeksi että omalla ensimmäisellä kielellä tai kielillä.

Ohjataan arvostamaan sekä omaa että suomalaista kulttuuriperintöä.

Tuetaan oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä.

Puhekieli, kirjakieli, erilaiset puhetavat, koulun eri kielet

T10 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan ikäkaudelle ja kielitaidolle sopivaa kirjallisuutta ja ohjata oppilasta valitsemaan häntä itseään kiinnostavaa luettavaa sekä opastaa kirjaston käyttöön ja lastenkulttuuriin tutustumiseen

S4 Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa.

Käytetään kirjallisuudenopetuksen menetelminä esim. jotain seuraavista: parilukeminen, lukupiirit, Kulps-kirjastopolku,

kirjavinkkaukset ja lukudiplomi soveltaen.

Tutustutaan koulukirjastoon.

T11 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvostamaan eri kieliä ja kulttuureita omassa ympäristössään ja eläytymään erilaisten ihmisten asemaan ja elämäntilanteisiin

S4 Tutustutaan eri kulttuurien kertomuksiin, leikkeihin ja juhliin.

Monikulttuuriset juhlapäivät ja kansanperinnepäivät

KULPS-tapahtumat ja -vierailut

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T12 auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä käsitystä itsestä viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana

S5 Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Hyödynnetään oppilaan oman äidinkielen taitoa oppimisen tukena.

Laajennetaan sanavarastoa ja vahvistetaan oppilaan sosiaalista kielitaitoa sekä luodaan perustaa eri tiedonalojen kielten oppimiselle.

Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali

Erilaiset laitteet ja sähköiset oppimisympäristöt

T13 ohjata oppilasta kehittämään kielitaitoaan eri oppiaineissa ja perehtymään koulussa tärkeisiin tekstilajeihin ja niiden ominaispiirteisiin

S5 Tarjotaan erilaisia malleja kouluun ja oppimiseen liittyvistä kielenkäyttötilanteista ja tutustutaan eri oppiaineiden teksteihin.

Kielitietoinen opetus ja yhteistyö luokan- ja aineenopettajan välillä

T14 ohjata oppilasta havainnoimaan itseään kielenkäyttäjänä sekä arvioimaan omaa kielenoppimistaan

S5 Tehdään yksinkertaisia eri oppiaineisiin liittyviä tiedonhankintatehtäviä itsenäisesti ja ryhmässä tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

Tarkkaillaan omaa kielenoppimista, itsearviointi (esim. puhumisen äänittäminen).

Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali

Kannustetaan oppilasta oman äidinkielen opiskeluun.

Matematiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

S1 Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Vertaillaan, luokitellaan ja asetetaan järjestykseen sekä havaitaan syy- ja seuraussuhteita. Harjoitellaan tarkastelemaan matemaattisia tilanteita eri näkökulmista.

S2-S4 kuten tavoitteiden T6–T12 kohdalla

Alkuopetuksen aikana korostetaan yhteisen toiminnan, leikin ja pelillisyyden merkitystä oppimisessa.

Opetuksessa pyritään siihen, että opetettava sisältö opitaan kokemukseen perustuvilla harjoitteilla ennen oppikirjatyöskentelyyn siirtymistä.

Työskentelyn taidot

T2 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan tehdä havaintoja matematiikan näkökulmasta sekä tulkita ja hyödyntää niitä eri tilanteissa

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2-S4 kuten tavoitteiden T6–T12 kohdalla

Luodaan vankka pohja tutkivalle ja ymmärtävälle oppimiselle oppilaan ikätaso huomioiden.

T3 kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2-S4 kuten tavoitteiden T6–T12 kohdalla

Kehitetään oppilaan suullista matemaattista ilmaisutaitoa.

T4 ohjata oppilasta kehittämään päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S4 kuten tavoitteiden T6–T12 kohdalla

Välineinä voidaan käyttää myös erilaisia loogisia kokoelmia ja loogista päättelyä vaativia pelejä ja leikkejä.

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintätapoja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S4 kuten tavoitteiden T6–T12 kohdalla

 

T6 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä ja kymmenjärjestelmän periaatteen ymmärtämisessä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Laskutoimituksissa käytetään luonnollisia lukuja. Varmistetaan, että oppilaat hallitsevat lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän välisen yhteyden. Ymmärrystä luvuista laajennetaan laskemalla, hahmottamalla ja arvioimalla lukumääriä. Harjoitellaan lukujonotaitoja sekä taitoa vertailla ja asettaa lukuja järjestykseen. Tutkitaan lukujen ominaisuuksia kuten parillisuutta. Perehdytään lukujen 1–10 hajotelmiin. Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja tarkoituksenmukaisella tavalla eri tilanteissa, lukumäärän, järjestyksen ja mittaustuloksen ilmaisemisessa sekä laskutoimituksissa.

S2 Laskutoimituksissa opitaan yhteen- ja vähennyslaskun yhteys käänteisenä laskutoimituksena.

Opetellaan lukujonot molemmista suunnista.

Hajotetaan ja kootaan lukuja monella eri tavalla käsiteltävällä lukualueella.

Ohjataan oppilaita käyttämään lukuja myös arvon ilmaisemisessa.

T7 perehdyttää oppilasta peruslaskutoimitusten periaatteisiin ja tutustuttaa niiden ominaisuuksiin

T8 ohjata oppilasta kehittämään sujuvaa peruslaskutaitoa luonnollisilla luvuilla ja käyttämään erilaisia päässälaskustrategioita

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Kehitetään oppilaiden yhteen- ja vähennyslaskutaitoja ensin lukualueella 0–20. Harjoitellaan erilaisia päässälaskustrategioita laskutaidon sujuvoittamiseksi. Yhteen- ja vähennyslaskut konkretisoidaan erilaisissa sovellustilanteissa. Opitaan hyödyntämään vaihdannaisuutta ja liitännäisyyttä yhteenlaskussa.

Laskustrategioista harjoitellaan esimerkiksi tuplat (esim. 3+3) ja melkein tuplat (esim. 4+3), kymmenylitys hajottamalla sekä yhteen- että vähennyslaskussa, 8:n tai 9:n lisäämisessä lisätään ensin kymmenen ja vähennetään liika esim. 7+9= 7+10-1, vähennyslaskussa ensin vähennetään kymmenen ja palautetaan liikaa vähennetty esimerkiksi 17-9=17-10+1, lähekkäin olevien lukujen erotus lasketaan täydentämällä, esimerkiksi 9-7, 7+_ =9.

Sovelletaan peruslaskutoimituksia erilaisissa tilanteissa, kuten yhteismäärä ja osa yhteismäärästä, muutos- ja vertailutilanteet.

Välineinä voidaan käyttää mm. leluja, nappeja, tikkuja, noppia, helminauhoja, lukusuoria, värisauvoja, lukumääräkuvia, toisiinsa kiinnittyviä kuutioita, mittanauhoja ja opetusrahoja.

T9 tutustuttaa oppilas geometrisiin muotoihin ja ohjata havainnoimaan niiden ominaisuuksia

S1 kuten tavoitteen 1 kohdalla

S3 Kehitetään oppilaiden taitoa hahmottaa kolmiulotteista ympäristöä ja havaita siinä tason geometriaa. Harjoitellaan suunta- ja sijaintikäsitteiden käyttöä. Tutkitaan yhdessä kappaleita ja tasokuvioita. Tunnistamisen lisäksi rakennetaan ja piirretään. Ohjataan oppilaita löytämään ja nimeämään ominaisuuksia, joiden mukaan kappaleita ja tasokuviota myös luokitellaan.

Käytettävät ominaisuudet eivät ole vielä täsmällisiä geometrisia ominaisuuksia, vaan sellaisia, joilla tuetaan havainnointitaidon kehittymistä.

T10 ohjata oppilasta ymmärtämään mittaamisen periaate

S1 kuten tavoitteen 1 kohdalla

S3 Harjoitellaan mittaamista ja ohjataan oppilaita oivaltamaan mittaamisen periaate. Käsitellään suureita pituus, massa, tilavuus ja aika. Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.

Mittaamisessa painotetaan mittavälineen käsittelyä ja mitataan vielä painotetusti ei-standardeilla yksiköillä.

Välineinä voidaan käyttää mm. ei-standardeja pituusmittavälineitä, astioita, tasapainovaakoja ja punnuksia, toisiinsa kiinnittyviä kuutioita, värisauvoja, erimuotoisia tuotepakkauksia, avaruuskappaleita ja kelloja.

T11 tutustuttaa oppilas taulukoihin ja diagrammeihin

S1 kuten tavoitteen 1 kohdalla

S4 Pohjustetaan oppilaiden taitoja kerätä ja tallentaa tietoja kiinnostavista aihepiireistä. Laaditaan ja tulkitaan yksinkertaisia pylväsdiagrammeja.

Välineinä voidaan käyttää esimerkiksi kuutioita ja paperilappuja.

T12 harjaannuttaa oppilasta laatimaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja toimimaan ohjeen mukaan

S1 Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan.

Ohjelmointi ymmärretään laajasti. Ohjelmoinnin harjoittelussa vahvistetaan sijainti- ja suhdekäsitteiden hallintaa kolmi- ja kaksiulotteisessa ympäristössä.

Laaditaan monipuolisissa ympäristöissä ohjeita ja testataan niitä. Hyödynnetään matematiikan, muiden oppiaineiden sisältöalueita ja oppilaiden muita mielenkiinnon kohteita.

Ympäristöopin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkityksellisiksi itselleen

S1 Kasvu ja kehitys: Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys elämänkulusta ja oman ikäkauden kehityksestä pääpiirteissään.

S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi: Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä.

Minä pienenä

Henkilökohtaista luontosuhdetta muodostetaan.

T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omasta osaamisesta

S1-S6 kuten muiden vuosiluokan 1 tavoitteiden kohdalla

 

T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä

S1 Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys elämänkulusta pääpiirteissään.

S2 Harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa.

S6 Omista ja yhteisistä tavaroista huolehtimista harjoitellaan. Omalla toiminnalla vähennetään syntyvää jätettä sekä opitaan kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan jätteitä. Osallistutaan oman lähiympäristön tilan edistämiseen.

Opetetaan jätteiden lajittelu ja lajitellaan koulun arjessa.

Säästetään energiaa (sähkö, vedenkulutus).

Kirpputori-näkökulma

Tutkimisen ja toimimisen taidot

T4 ohjata oppilasta liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään

S2 Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa.

S3 Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä.

S4 Sisällöksi valitaan luontoon sekä ihmiseen ja ihmisen toimintaan liittyviä ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtäviä. Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä.

S6 Osallistutaan oman lähiympäristön tilan edistämiseen. Pohditaan omien tekojen merkitystä itselle, muille ihmisille sekä omalle lähiympäristölle.

Luokasta lähiympäristöön osaksi koulun toimintakulttuuria

Sään mukainen pukeutuminen

Tehdään ainakin yksi retki koulun lähiympäristöön.

Luonnon kunnioittaminen

T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään

S1 Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta pääpiirteissään.

Kehon osat

Ihmisen elinkaari

T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen

S3 Havainnointia ja luonnossa tutkimisen ja toimimisen taitoja harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä.

S4 Pienimuotoisia kokeiluja ja tutkimuksia tehdään myös lähiympäristössä ja kasveja kasvattamalla.

Veden olomuodot

Kasvatetaan kasvi.

T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan monipuolisesti eliöitä, ilmiöitä, materiaaleja sekä nimeämään niitä

S2 Käytetään ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteitä kuvaamaan ilmiöitä ja arjen tilanteita.

S3 Havainnointia harjoitellaan koulun lähellä erilaisissa luonnonympäristöissä ja rakennetuissa ympäristöissä. Havainnoidaan luonnon ominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia kaikkina vuodenaikoina.

Elollisen ja elottoman tunnistaminen ja nimeäminen, eliöt (erotetaan eläimet ja kasvit toisistaan), veden olomuodot.

Materiaaleja käsitellään lajittelun yhteydessä.

Tutustutaan maapalloon.

Vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät, vuorokauden ajat

T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettuja ohjeita

S2 Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista.

Luokan ja koulun sääntöjen noudattaminen

Turvallinen koulutie

T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista

S1 Harjoitellaan mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista ikäkauden mukaisesti.

S2 Harjoitellaan yhteistyötaitoja ja erilaisissa ryhmissä toimimista. Lisäksi harjoitellaan arjen käyttäytymistapoja erilaisissa tilanteissa, fyysisen koskemattomuuden kunnioittamista, kiusaamisen ehkäisyä ja avun hakemista.

Kiusaamisen ehkäisy

Esim. Arvokas-, KiVa -koulutunnit tai Lions Quest -ohjelmat apuna

Tiedot ja ymmärrys

T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään

S1 ja S2 kuten tavoitteen T10 kohdalla

 

T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä

S1 Sisältöjä valitaan siten, että oppilaalle muodostuu ymmärrys ihmisen kehon osista ja elintoiminnoista sekä elämänkulusta ja oman ikäkauden kasvusta ja kehityksestä pääpiirteissään. Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista ikäkauden mukaisesti.

S5 Perehdytään elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidon osalta. Perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Pohditaan, mitkä asiat tuottavat ihmiselle hyvää mieltä ja iloa.

Perustarpeet (puhdas vesi, ravinto, turva, suoja, perhe jne.)

Terveellisen elämän osa-alueet

Tutustutaan Lasten oikeuksiin.

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön ja lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat.

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä

elämänkysymyksiä. UE S3: Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun historiasta, uskonnoista ja katsomuksista. Opetuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot. Opetuksessa käsitellään myös kristilliseen elämänkaareen liittyviä juhlia, niiden sisältöä ja merkitystä. Tarkastellaan perheiden erilaisia tapoja viettää elämänkaareen liittyviä juhlia.

 

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin ja kertomuksiin

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia. UE S1: Tutustutaan kristilliseen jumalakäsitykseen.

Ajatus Jumalasta luojana ja huolenpitäjänä voidaan liittää elämänkaaren juhlien (kaste, häät, hautajaiset) käsittelyyn.

Luomiskertomusta voidaan käsitellä, mutta keskeistä ei ole, miten luominen tapahtui vaan että Jumala tahtoi luoda maailman.

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon perinteitä ja tapoja. UE S1: Opiskellaan lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia.

 

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S1 Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä.

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. UE S1: Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan kristillistä näkökulmaa niihin. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekä eläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta.

 

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

Nimetään muita uskontoja ja todetaan, että kaikki eivät usko Jumalaan.

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta. UE S3: Pohditaan omia tekoja ja niiden seurauksia sekä vastuuta toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta.

 

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1 ja S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

 

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1 ja 2

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja ymmärtämään pyhän ulottuvuutta. Opetuksessa tutustutaan hyvän ja pahan käsitteeseen ja ohjataan positiiviseen ihmiskäsitykseen.

Ortodoksisuus on maailmanlaajuinen, monikulttuurinen katsomus, jonka piiriin myös Suomessa asuvat ortodoksit kuuluvat. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan ortodoksisuus paikallisella, valtakunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla sekä antaa hyvä yleissivistys myös muiden uskontojen sekä uskonnottomuuden osalta. Oppilaan tulee tutustua omaan ortodoksiseen perinteeseen ja tapoihin, saada riittävät tiedot oman uskonnon keskeisistä opetuksista, oppia kunnioittamaan omaa ja toisten pyhää sekä tiedostaa merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet ortodoksisen uskonnon ja muiden uskontojen ja ajatustapojen välillä.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä huomioiden erilaiset oppimistyylit. Menetelminä voi opetuskeskustelun ja oppikirjatyöskentelyn ohessa esimerkiksi käyttää draamaa, erilaisia AV-materiaaleja, uskontodialogia yhteistyössä muiden uskontojen opettajien kanssa ja retkiä eri kohteisiin. Koululaispalveluksissa käyminen eri luokka-asteilla tukee opetussuunnitelman toteutumista monin tavoin. Palvelukset ovat kokemuksellinen lisä oppilaiden tutustuessa omaan katsomusperinteeseen ja sen käytännön tasoon, se on siis kokemusperäistä oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Osallistuminen palveluksiin tukee yhteisöllisyyden aspektin toteutumista – ortodoksit ovat kouluyhteisössä vähemmistö, mutta kirkossa he näkevät muitakin ortodoksisia oppilaita ja voivat tuntea kuuluvansa isompaan joukkoon ja jakaa yhteisen kokemuksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja maailmanlaajuinen, palveluksissa tutustutaan eri kieliin esimerkiksi laulujen ja tekstien muodossa. Koska palveluksissa voi tavata ihmisiä eri puolilta ortodoksista maailmaa, toiminta tukee monikulttuurisuuteen kasvamista. Lisäksi oppilas voi kirkossa tavata ihmisiä, jotka edustavat hänen omaa etnistä ja kielellistä taustaansa. Oman alueen ja pääkaupunkiseudun kirkolliseen elämään tutustuminen auttaa tuntemaan paikallista monimuotoista ja monikansallista ortodoksista kulttuuriperinnettä.

Vuosiluokkia 1–2 opetetaan yhdessä. Toisella vuosiluokalla syvennetään ensimmäisen vuosiluokan sisältöjä.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet.

UO S1 Opetuksessa otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yhteys ortodoksisuuteen ja muihin kirkkoihin tai katsomuksiin. Opetuksessa aloitetaan mysteerioiden tarkastelu osana perheen ja lapsen omaa elämää. Tutustutaan oppilaan omaan nimikkopyhään.

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot.

UO S2 Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Tutustutaan oppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista.

UO S3 Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.

Mahdollisia sisältöjä luokalla 1:

-  Jumalanpalvelukset, sakramentit ja muut pyhät toimitukset perheiden elämässä

-  Pyhittäjä Herman Alaskalainen; Espoon Tapiolan ortodoksisen kirkon nimikkopyhä

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Keskustellaan oppilaiden perheissä ja lähiympäristössä vaikuttavista uskonnoista ja katsomuksista.

-  Oma nimipäivä ja nimikkopyhä

-  Kirkkovuoden suuria juhlia

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:

-  Paastotavat perheissä

-  Jumalanpalvelukset, sakramentit ja muut pyhät toimitukset perheiden elämässä, syntymä ja kuolema, vainajien muistelu

-  Seurakunnan toiminta, ortodoksinen kerhotoiminta ja monikulttuurinen toiminta Espoossa

-  Pyhittäjä Herman Alaskalainen; Espoon Tapiolan ortodoksisen kirkon nimikkopyhä

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin

käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UO S1 Tutustutaan alustavasti oman uskonnon piirteisiin ja kirkon keskeisiin käsitteisiin, sanastoon ja symboleihin sekä erilaisiin jumalanpalveluksiin. Tutkitaan kirkkoa rakennuksena. Tutustutaan omaan seurakuntaan Tutustutaan oppilaan omaan nimikkopyhään.

Mahdollisia sisältöjä luokalla 1

-  Tutustutaan liturgiaan osallistumalla koululaisliturgiaan

-  Joitakin mysteerioita, erityisesti kaste, mirhavoitelu ja ehtoollinen

-  Jeesuksen ja joidenkin pyhien ihmisten elämää ja opetuksia

-  Lähimmäisenrakkaus

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Ikonit ja niiden värisymboliikka, risti symbolina

-  Ortodoksipappi ja hänen tunnuksensa

-  Suojeluspyhät, oma nimipäivä ja nimikkopyhä

-  Kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana

-  Ristinmerkki ja Pyhän Kolminaisuuden persoonat

-  Kirkkovuoden suuria juhlia

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:

-  Paasto

-  Raamattu pyhänä kirjana

-  UT:n kertomuksia, kertomuksia joistakin pyhistä henkilöistä

-  Tutustutaan liturgiaan osallistumalla koululaisliturgiaan

-  Joitakin mysteerioita, erityisesti kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen ja katumus

-  Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Tapiolassa, sen arkkitehtuuri ja seinämaalaukset

-  Jeesuksen ja joidenkin pyhien ihmisten elämää ja opetuksia

-  Ihminen Jumalan kuvana

-  Lähimmäisenrakkaus

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat.

UO S1 Tutustutaan ortodoksisen kirkkovuoden keskeisimpiin juhliin vuoden kristillisen juhlakierron mukaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon kirkkovuoden juhlien perinteet ja tavat sekä joitakin niihin liittyviä pyhiä ihmisiä.

Mahdollisia sisältöjä luokalla 1:

-  Keskeisiä rukouksia ja veisuja

-  Joitakin mysteerioita, erityisesti kaste, mirhavoitelu ja ehtoollinen

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Kirkkovuoden suuria juhlia

-  Paasto

-  Suojeluspyhät

-  Keskeisiä rukouksia ja veisuja

-  Tutustutaan liturgiaan osallistumalla koululaisliturgiaan

-  Ortodoksisia tapoja, esim. vedenpyhitys, kodinpyhitys ja panihida

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:

-  UT:n kertomuksia, kertomuksia joistakin pyhistä henkilöistä

-  Joitakin mysteerioita, erityisesti kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen ja katumus

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön

uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

UO S2 Tutustutaan oman luokan oppilaiden, koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen koulun arjen tapahtumien ja juhlien yhteydessä. Opetuksessa huomioidaan juhlien sisällöissä tai kirkollisissa tapahtumissa mahdollinen ortodoksinen näkökulma. Tutustutaan oppilaan ortodoksiseen perinnetaustaan osana monikulttuurista ortodoksisuutta.

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Oman uskontoryhmän monikulttuurisuus

-  Muita kirkkoja ja uskontoja oppilaan lähiympäristössä (perheessä, koulussa ja yhteisössä)

-  Uskonnottomuus

-  Kristittyjen yhteiset juhlat

-  Koulun muiden uskontojen juhlia

-  Mahdollisuuksien mukaan esim. vieraillaan luterilaisessa lähikirkossa

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

UO S3 Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Ihminen Jumalan kuvana

-  Vapaa tahto; hyvä ja paha

-  Anteeksipyytäminen ja -antaminen

-  Lähimmäisenrakkaus

-  Keskustellaan lasten oikeuksista

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:
- Eettisyyteen kasvaminen

-  Raamatun kertomusten ja oppilaan omien kokemusten avulla

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys.

UO S3 Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin.

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Ks. sisällöt T5

-  Keskustelua ortodoksisen perinteen ja muiden katsomusten tapojen yhtäläisyyksistä ja eroista

-  Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:

-  UT:n kertomuksia, kertomuksia joistakin pyhistä henkilöistä esimerkkeinä oikeudenmukaisuudesta ja toisten ihmisten kunnioituksesta

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä

tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

UO S3 Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetus vapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseen ympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentin kertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Mahdollisia sisältöjä luokalla 1:

-  Esimerkkinä kertomuksia joistakin pyhistä ihmisistä

Mahdollisia sisältöjä luokilla 1 ja 2:

-  Ks. sisällöt T5

-  Esirukous

-  Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

Mahdollisia sisältöjä luokalla 2:

-  UT:n kertomuksia, kertomuksia joistakin pyhistä henkilöistä esimerkkeinä oikeudenmukaisuudesta ja toisten ihmisten ja luonnon kunnioituksesta

-  Otetaan esille seurakuntien diakoniatyön joitakin toimintamuotoja

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1 Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

UO S3 Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksiseen ihmiskäsitykseen liittyvä opetus vapaudesta ja vastuusta sekä ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perehdytään vastuuseen ympäristöstä ja luonnosta sekä tunnistetaan elämän ainutkertaisuus. Pyritään eläytymään toisen asemaan ja pohditaan ihmiselämään liittyviä kysymyksiä kuten toisesta välittäminen, anteeksiantaminen, rehellisyys, huolenpito, rakkaus niin perheessä kuin kouluyhteisössäkin. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Tarkastellaan elämää ja kuolemaa sekä eettisiä kysymyksiä Vanhan ja Uuden Testamentin kertomusten ja arjen esimerkkien avulla.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Ks. sisällöt T5, T6 ja T7

Katolisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaan mielenkiinto uskonnonopiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UK S1 Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Keskeisiä sisältöjä ovat kirkon jäsenyys, kaste ja pyhä messu, ristinmerkki, Pyhä Kolminaisuus, Jeesus Kristus ja Jeesuksen elämän päätapahtumat. Tutustutaan keskeisiin katolisen uskonnon päivittäisiin rukouksiin. Tutustutaan omaan seurakuntaan ja kirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat.

UK S2 Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteen yhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys.

UK S3 Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyyden merkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuuta luomiskertomuksen antamana tehtävänä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteet kuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja -antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihin liittyvät keskeiset käskyt.

Sisältöjä:

-  Tutustutaan Espoon Karmeliitta-luostariin

-  Keskustellaan uskonnon esiintymistä oppilaiden perheiden elämässä.

-  Oma nimipäivä ja nimikkopyhä

-  Tutustutaan oppilaan omaan seurakuntaan sekä Pyhän Marian kirkkoon.

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin

käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S2 Tutkitaan katolisen perinteen yhtäläisyyksiä muiden uskontojen kanssa.

Sisältöjä:

-  Tutustutaan Espoon Karmeliitta-luostariin.

-  Keskustellaan uskonnon esiintymistä oppilaiden perheiden elämässä.

-  Oma nimipäivä ja nimikkopyhä

-  Tutustutaan oppilaan omaan kotiseurakuntaan ja Pyhän Marian kirkkoon.

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UK S1 Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaan pyhänä kirjana sekä kirkkovuoden suuriin juhliin.

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Kirkkovuoden suuret juhlat

-  Keskeisiä rukouksia

-  Jeesuksen pelastustyö

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S3 Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avulla hyvän ja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyyden merkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuuta luomiskertomuksen antamana tehtävänä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteet kuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja

-antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihin liittyvät keskeiset käskyt.

 

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S2 Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus. Tutustutaan oman luokan, oman koulun ja lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin sekä uskonnottomuuteen osana arkea ja juhlaa. Tutkitaan katolisen perinteen yhtäläisyyksiä muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.

Sisältöjä:

-  Katolisen perinteen näkymisessä oppilaan elämässä

-  Katolisen uskon ja muiden uskontojen sisällön yhtäläisyyksiä ja eroja

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S1 Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UK S1 Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaan pyhänä kirjana.

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys.

UK S3 Opetuksessa pohditaan Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomusten avulla hyvän ja pahan tunnistamista ja erottamista. Pohditaan toisista välittämisen ja rehellisyyden merkitystä. Perehdytään vastuuseen luonnosta ja maailmasta sekä tarkastellaan vastuuta luomiskertomuksen antamana tehtävänä. Opiskellaan alustavasti uskonnon keskeiset käsitteet kuten syntiinlankeemus, anteeksisaaminen ja

-antaminen, oma ja yhteinen hyvä sekä näihin liittyvät keskeiset käskyt.

Sisältöjä:

-  Franciscus Assisilainen pyhän ihmisen esimerkkinä

-  Esirukous

-  Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

T8 luoda oppilaille tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteitten esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UK S1 Tutustutaan katoliseen uskontoon oppilaan perheen kautta. Opetuksessa tutustutaan Raamatun asemaan pyhänä kirjana. Tutustutaan omaan seurakuntaan ja kirkkorakennukseen sekä tarkastellaan Neitsyt Mariaa ja joitakin pyhiä ihmisiä.

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S2 Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma tausta ja sen mahdollinen monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus. Tutkitaan katolisen perinteen yhtäläisyyksiä muiden uskontojen kanssa.

S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Esirukous

-  Erilaisuuden hyväksymien ja arvostaminen

Islamin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Kuten T2 ja T3 kohdalla

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UI S1 Tutustutaan islamiin oman perheen kautta. Opiskellaan alustavasti islamilaisen kalenterin juhlat sekä ihmisen elämänkaareen liittyvät perinteet. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat islamin opin perusteet: Jumalan ykseys, profeetat, pyhät kirjat, usko näkymättömään. Tutustutaan alustavasti Koraaniin ja perimätietoon sekä islamilaiseen yhteisöön. Tarkastellaan islamin monimuotoisuutta ilmiönä sekä moskeijan merkitystä muslimeille. Pohditaan muslimin uskonnollisia velvollisuuksia.

Mahdollisia sisältöjä:

Tutustutaan islamiin oman perheen kautta.

Opiskellaan alustavasti ’id al-fitr (=paastonpäättymisjuhla) ja ’id al-adha (=uhrijuhla) sekä ramadan (paastokuukausi).

Muita islamilaisia juhlia voidaan käsitellä niiden ollessa ajankohtaisia.

Sisällöistä keskeisiä ovat Jumalan ykseys, ja alustavasti viisi pilaria. Ne esitellään nimeltä, kuitenkin tutustutaan uskontunnustukseen ja rukoukseen.

Käsitellään Koraani Jumalan pyhänä kirjana ja usko enkeleihin.

Pohditaan muslimien uskonnollisia velvollisuuksia oman elämän kautta.

Profeetoista opiskellaan profeetta Muhammedin elämä lyhyesti ja tutustutaan profeetta Aadamin kertomukseen.

Perimätieto eli hadithit otetaan esiin kertomuksina profeetta Muhammedista erityisesti suhteessa vanhempien ihmisten kunnioittamiseen, toisten auttamiseen ja muiden omaisuuden kunnioittamiseen.

Islamilaiseen yhteisöön ja muslimien monimuotoisuuteen ilmiönä tutustutaan oman perheen, opiskeluryhmän ja oman koulun kautta.

Tarkastellaan moskeijaa ja sen merkitystä muslimeille lasten elämän kautta.

Suurista opetellaan Al-Fatiha ja Al Ikhlas.

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opiskellaan alustavasti ’id al-fitr (=paastonpäättymisjuhla) ja ’id al-adha (=uhrijuhla) sekä ramadan (paastokuukausi).

Muita islamilaisia juhlia voidaan käsitellä niiden ollessa ajankohtaisia.

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

UI S2 Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden pyhiin rakennuksiin, juhlaperinteisiin sekä uskonnottomaan tapakulttuuriin.

Mahdollisia sisältöjä:

Tutustutaan oman luokan ja koulun uskontoihin, sekä lähiympäristön uskontoihin ja katsomuksiin, niiden keskeisiin juhliin ja alueen pyhiin rakennuksiin.

Otetaan huomioon myös islamin monimuotoisuus sekä uskonnottomuus.

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

UI S3 Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaari ja siihen liittyvät elämänkysymykset. Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet. Pohditaan toisen asemaan eläytymistä. Tutustutaan islamin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä. Selvitetään YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä. Keskeisinä opittavina sisältöinä ovat hyvän elämän perusteet islamissa. Lisäksi tarkastellaan oman perheen tapakulttuuria ja pohditaan erilaisuuden hyväksymistä.

Mahdollisia sisältöjä:

Käsitellään ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä oppilaiden elämästä nousevien kysymysten kautta.

Keskeisiä sisältöjä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja lasten oikeudet.

Tutustutaan lasten ja vanhempien oikeuksiin ja velvollisuuksiin perhe-elämässä.

Otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitys oppilaiden elämässä.

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Mahdollisia sisältöjä:

Tutustutaan oman luokan ja koulun uskontoihin, sekä lähiympäristön uskontoihin ja katsomuksiin, niiden keskeisiin juhliin ja alueen pyhiin rakennuksiin.

Otetaan huomioon myös islamin monimuotoisuus sekä uskonnottomuus.

Opiskellaan keskeisimmät hyvän elämän perusteet islamissa: vastuu itsestä ja muista luoduista.

Lisäksi käsitellään hyvää käytöstä.

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opiskellaan keskeisimmät hyvän elämän perusteet islamissa: vastuu itsestä ja muista luoduista.

Lisäksi käsitellään hyvää käytöstä.

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Tavoitetta toteutetaan kaikkien sisältöjen kohdalla.

Juutalaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2

Juutalaisuus on yksi keskeisistä maailmanuskonnoista ja se on vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen kulttuuriin ja katsomusperinteeseen. Juutalaisessa uskonnonopetuksessa oppilas hahmottaa paikkaansa vuosituhantisessa juutalaisessa traditiossa samalla kun hän rakentaa dialogista ja kunnioittavaa suhdetta muihin uskontoihin. Näin oppilaan juutalainen identiteetti kehittyy tasapainoisessa vuorovaikutuksessa suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Opetuksessa tutustutaan niin omaan uskontoon ja kulttuuriin kuin muihin maailmanuskontoihin. Oppilas saa kattavat tiedot juutalaisuuden keskeisistä opetuksista, tavoista ja perinteistä, minkä lisäksi hän saa riittävät tiedot muista uskonnoista. Tavoitteena on saavuttaa laaja uskonnollinen yleissivistys.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa käytetään monipuolisesti eri opetusmenetelmiä. Oppikirjat, dialoginen oppiminen, kuvamateriaali ja videot täydentyvät monipuolisella internetin käytöllä. Keskustelulla ja erilaisten näkemysten esittämisellä on vankka sija opetuksessa.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja

opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista

taustaa

S1 Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

UJ S1 Tutustutaan juutalaisuuteen oman perheen kautta. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat juhlat, niiden suhde juutalaiseen kalenteriin, elämänkaareen liittyvät perinteet sekä juutalaisuuden opin perusteet: Jumalan ykseys, Toora, Tanach ja muut merkittävät uskonnolliset kirjat ja usko näkymättömään. Tutustutaan juutalaiseen seurakuntaan ja tarkastellaan juutalaisuuden monimuotoisuutta ilmiönä. Perehdytään synagogaan juutalaisten elämän keskuksena.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Minun juureni: pohditaan perheen ja suvun perinteitä.

-  Pohditaan perheen ja suvun arvoja.

T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin

käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UJ S1 Tutustutaan juutalaisuuteen oman perheen kautta. Sisältöjen valinnassa keskeisiä ovat juhlat, niiden suhde juutalaiseen kalenteriin, elämänkaareen liittyvät perinteet sekä juutalaisuuden opin perusteet: Jumalan ykseys, Toora, Tanach ja muut merkittävät uskonnolliset kirjat ja usko näkymättömään. Tutustutaan juutalaiseen seurakuntaan ja tarkastellaan juutalaisuuden monimuotoisuutta ilmiönä.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tutustutaan Tooran ja Tanachin keskeisiin kertomuksiin, tutustutaan synagogan ja juutalaisen kodin uskonnollisiin esineisiin ja symboleihin.

T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Shabat, juutalainen kalenteri, Rosh Hashana, Jom Kipur, Simchat Toora, Sukkot, Pesach, Shavuot, Hanukka, Purim

-  Kashrut

T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön

uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin

S2 Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

UJ S2 Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin ja juhlaperinteisiin, oman alueen pyhiin rakennuksiin sekä uskonnottomuuteen perinteiden keskellä.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Muita uskontoja oppilaan lähiympäristössä, koulussa ja perheessä

-  Monikulttuurinen Espoo: eri uskonnot Espoossa ja miten ne näkyvät espoolaisessa elämässä.

T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan

S3 Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

UJ S3 Sisältöjen valinnassa keskeistä on oppilaiden elämänkaareen liittyvät asiat. Opetuksessa aloitetaan oppilaan elämänkysymysten pohdinta ja avataan juutalaista näkökulmaa niihin. Tärkeitä pohdittavia kysymyksiä ovat elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä toisen asemaan eläytyminen. Opetuksessa tutustutaan juutalaisuuteen perhe-elämässä sekä oman perheen tapakulttuuriin ja hyvän elämän perusteisiin juutalaisuudessa. Rohkaistaan oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan sekä eläytymään toisen asemaan ja hyväksymään erilaisuutta.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Keskustelu ja erilaiset mielipiteet osana juutalaisuutta

T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia

S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran etiikka

-  Eettisyyteen kasvaminen

T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä

tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta

S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran etiikka

-  Eettisyyteen kasvaminen

T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä

S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran etiikka

-  Eettisyyteen kasvaminen

-  Keskustelu ja erilaiset mielipiteet osana juutalaisuutta

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 (A)

Koska elämänkatsomustietoa opetetaan usein yhdysryhmissä, tavoitteet ja sisällöt on jaettu vuosikokonaisuuksiksi, joista vuorovuosin opiskellaan A- ja B-kokonaisuuksia. Tämä mahdollistaa sen, että koko ET-ryhmällä on opiskeltavanaan samantyyppisiä sisältöjä. Parillisten vuosien syksyinä aloitetaan A-kokonaisuudet ja parittomina B-kokonaisuudet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

S1 Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua.

Ryhmäyttäminen on tärkeää ET-ryhmän työskentelyn alkaessa.

T2 rohkaista oppilasta ilmaisemaan omaa ajatteluaan ja tunteitaan eri tavoin

S2 Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella.

 

T3 ohjata oppilasta arvostamaan omaa ja muiden ajattelua

S1 Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua.

 

T4 edistää oppilaan taitoa tehdä kysymyksiä ja esittää perusteltuja väitteitä

S1 Harjoitetaan keskustelutaitoja opettelemalla kuuntelemaan toisia kunnioittavasti ja harjoittelemalla selkeää itseilmaisua. Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamista sekä ihmisen hyvyyttä.


S2 Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella.

S4 Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen.

 

T6 rohkaista oppilasta pohtimaan oikean ja väärän eroa sekä hyvyyttä

S1 Pohditaan yhdessä hyvän, oikean ja väärän merkityksiä ja niiden erottamista sekä ihmisen hyvyyttä. Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

S3 Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen, rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissa yhteisöissä.

S4 Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

 

T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön tapakulttuureja

S2 Pohditaan kysymystä ”Kuka minä olen?” sekä erilaisia tapoja elää ja ajatella. Tutkitaan erilaisia elämäntapoja liittyen erityisesti oppilaan omaan koti- ja kulttuuritaustaan.

Esimerkiksi perhemuodot, sukupolvien yhteys, elämänkaari, juhlaperinteet.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2 (B)

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteiden syitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia

Kaikki vuosikokonaisuuden sisältöalueet

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisten yhteiselämän perusteita

S1 Tutkitaan ystävyyden sisältöä ja merkitystä lasten elämässä.

S3 Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi säännön, luottamuksen, rehellisyyden ja reiluuden merkityksiä erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja lapsen asemaan erilaisissa yhteisöissä.

Alussa on hyvä ryhmäyttää.

Voidaan pohtia, millainen on hyvä luokka ja mikä on oikein ja väärin koulussa.

T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään ja luontoa

S4 Tutkitaan erilaisia elämänmuotoja maapallolla pohtien samalla elämän rajallisuutta. Perehdytään kertomuksiin maailman synnystä. Tutkitaan oppilaan omaa lähiympäristöä ja tarkastellaan omien valintojen ja toiminnan vaikutusta siihen. Etsitään luontoon liittyviä merkityksellisiä kokemuksia.

Pyritään katsomukselliseen lähestymiseen. Tutkitaan esimerkiksi ihmisen toiminnan vaikutusta lähiympäristössä.

Oppilaat voivat esitellä omia luontokokemuksiaan esimerkiksi valokuvauksen tai muiden taidemuotojen kautta.

Lapsen oikeuksiin liittyvää materiaalia on runsaasti kansalaisjärjestöjen internet-sivuilla.

Musiikin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 ohjata oppilasta toimimaan musiikillisen ryhmän jäsenenä oppilaan myönteistä minäkuvaa rakentaen.

S1 Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengen luomiseen.

Oppilasta kannustetaan ja rohkaistaan toimimaan ryhmän jäsenenä musisoiden eli oppilas soittaa, laulaa, liikkuu, kuuntelee, improvisoi ja säveltää ryhmän jäsenenä.

Musisointi ja luova tuottaminen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön sekä laulamaan ja soittamaan ryhmän jäsenenä

S1 Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengen luomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevan hengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien ja laitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

S2 Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen.  Osaamisen kehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri, harmonia ja muoto.

S3 Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystä omissa yhteisöissä.

S4 Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekä luodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaan soveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdolliset oppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Oppilasta innostetaan luontevaan äänenkäyttöön puhuen, loruillen, riimitellen sekä erilaisten leikkien ja pelien avulla.

Kokonaisvaltaisen kehollisen kokemisen kautta etsitään musiikin sykettä ja harjoitellaan sen toteuttamista musisoinnissa.

Kokeillaan ja käytetään rytmisoittimia laulujen ja liikkeiden säestyksenä. Nimetään käytössä olevia soittimia.

Soittosäestyksiä (esim. kvinttiborduuna tai ostinato) ja ohjausta soittotekniikkaan.

T3 kannustaa oppilasta kokemaan ja hahmottamaan ääniympäristöä, ääntä, musiikkia ja musiikkikäsitteitä liikkuen ja kuunnellen

S2 Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen.

S3 Opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä.

Musiikin kuuntelussa painotetaan aktiivista kuuntelua, jossa musiikkiin ja sen tunnelmaan eläydytään motorisesti liikkuen, visuaalisesti ja mielikuvitusta aktivoiden.

T4 antaa tilaa oppilaiden omille musiikillisille ideoille ja improvisoinnille sekä ohjata heitä toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai muita kokonaisuuksia käyttäen äänellisiä, liikunnallisia, kuvallisia, teknologisia tai muita ilmaisukeinoja

S4 Luodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaan soveltuvat ikäkauteen.

Tuetaan oppilaan luontaista eläytymis- ja kuvittelukykyä antamalla tilaa oppilaan ideoille ja improvisoinnille

musiikillisen toiminnan ja musisoinnin yhteydessä.

Itse tuotetut äänimaisemat ja liikeimprovisaatiot esimerkiksi satuihin, loruihin ja tarinoihin.

Ohjataan oppilasta lyhyiden rytmisten ja melodisten (esimerkiksi kaksi-, kolmi-, nelisävelikkö tai pentatoninen asteikko) motiivien toteuttamiseen.

Eheytetään opetusta esimerkiksi AI, KU, LI.

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

T5 innostaa oppilasta tutustumaan musiikilliseen kulttuuriperintöönsä leikkien, laulaen ja liikkuen

S4 Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Hyödynnetään KULPS-kulttuuripolkua.

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään musiikin merkintätapojen perusperiaatteita musisoinnin yhteydessä

S2 Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiin keinoihin.

Tutustutaan musiikin merkitsemistapoihin esimerkiksi nuotit, aika-arvot, tempo ja dynaamiset merkit, kuvionuotit jne.

Merkitään itse tuotettua musiikkia muistiin omilla merkintätavoilla (esimerkiksi äänimaisema).

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

T7 ohjata oppilasta toimimaan vastuullisesti musisoinnissa

S1 Keskeisenä sisältönä on käytössä olevien soittimien ja laiteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

Oppilasta ohjataan käyttämään ja käsittelemään soittimia ja laitteita tarkoituksenmukaisella tavalla.

Oppimaan oppiminen musiikissa

T8 tarjota oppilaille kokemuksia tavoitteiden asettamisen ja yhteisen harjoittelun merkityksestä musiikin oppimisessa

S1 Musisoinnissa kiinnitetään huomiota ryhmän jäsenenä toimimiseen ja myönteisen yhteishengen luomiseen. Keskeisenä sisältönä ovat ilmaisuun ja keksimiseen rohkaiseminen, luontevan hengityksen, äänenkäytön ja laulamisen harjoittaminen sekä käytössä olevien soittimien ja laitteiden tarkoituksenmukainen käsittely.

S2 Opetuksessa keskitytään peruskäsitteiden taso, kesto, voima ja väri hahmottamiseen.  Osaamisen kehittyessä käsitteistöä laajennetaan musiikkikäsitteisiin rytmi, melodia, dynamiikka, sointiväri, harmonia ja muoto.

S3 Musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niin musiikista kuin arjen eri ääniympäristöistä. Pohditaan myös musiikin merkitystä omissa yhteisöissä.

S4 Musiikin opetuksessa käytetään lauluja, leikkejä, loruja, liikuntaa, soitto- ja kuuntelutehtäviä sekä luodaan tilaisuuksia luovaan toimintaan, jotka aihepiireiltään ja musiikillisilta ominaisuuksiltaan soveltuvat ikäkauteen ja koulun toimintakulttuuriin. Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota myös oppilaiden omiin kulttuureihin ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti erilaista musiikkia mukaan lukien lastenmusiikki sekä mahdolliset oppilaiden omat sävellykset ja musiikkikappaleet.

Tarjotaan oppilaalle mahdollisuus riittävän toiston avulla kehittyä musiikin oppimisessa.


Yhdessä voidaan valmistaa ja harjoitella esimerkiksi musiikkiesityksiä tapahtumiin ja juhliin.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja kuvia tekemällä

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Oppilaita rohkaistaan tutustumaan toistensa kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden arjessa, lähiympäristössä ja vuorovaikutuksessa.

S2 Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa keskitytään oppilaiden lähiympäristön ja sen medioiden käsittelyyn.

S3 Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta.  Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia, aihepiirejä ja ilmiöitä. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään taideteoksiin ja niiden kokemiseen liittyvää kulttuurista moninaisuutta.

Oman elämän kuvat esim. sarjakuva, kuvituskuva, mainos tai video

Taidetta lähiympäristöstä tai käsiteltävistä teemoista, visuaalinen havainnointi, havainnon mukaan työskentely, kuvan tuottaminen

motoriset valmiudet

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan

Mielikuvituksen kehittäminen, kuvantulkinta, uskallus esitellä ja kertoa omista töistä

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan erilaisten kuvallisten tuottamisen tapojen avulla

Elämyksellisyys: moniaistiset havainnot, ajatukset, tutkimukset, tunteet ja mielikuvitus, satu, fantasia, riimit ja lorut, leikki tai musiikki ilmaisun lähtökohtana

Rohkaistaan omannäköiseen ilmaisuun.

Kuvallinen tuottaminen

T4 innostaa oppilasta kokeilemaan erilaisia materiaaleja ja tekniikoita sekä harjoittelemaan kuvallisia ilmaisutapoja

S1–S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Esim. maalaaminen ja väri-ilmaisu, piirtäminen, digitaalinen kuva, muovailu, painanta, rakentelu

Työvälineiden ja materiaalien käyttötaitoja

T5 kannustaa oppilasta pitkäjänteiseen kuvalliseen työskentelyyn yksin ja yhdessä muiden kanssa

Kuvanteon prosessi

T6 kannustaa oppilasta tarkastelemaan kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa ja muiden kuvissa

Esim. kirjan kuvitus, kuvasarja, mainos, valokuva, elokuva, animaatio

Kuvan erilaisia viestejä

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

T7 ohjata oppilasta käyttämään kuvataiteen käsitteistöä sekä tarkastelemaan erilaisia kuvatyyppejä

S1–S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Esim. taidekuva, viihdekuva

T8 kannustaa oppilasta tunnistamaan erilaisia taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin tuotteita lähiympäristössään

Visuaalisen kulttuurin tuotteet esim. katumainonta, liikennemerkit, lelut ja muut arkiset esineet tai pelit ja muu digitaalinen ympäristö

T9 innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen ja eri kulttuurien tarkastelun pohjalta

Moniaistiset havainnot

Lähiympäristön arkkitehtuuri

esim. oma koulu, koulumatka ja koti (Espoon tuomiokirkko, Albergan kartano, Villa Elfvik)

Havaintoja uusien ja vanhojen rakennusten eroista

Luonnonympäristö

Vaihtelevat tekniikat

Digitaalisuus

 
Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja

S1–S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Miellyttävä, hyvin suunniteltu ja kestävä ympäristö

Ympäristön värit, muodot ja materiaalit

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys

Eri kulttuurien kuvataide

kierrätysmateriaalit, luonnonmateriaalit,

luovuus,

oman näköisyys

Käsityön opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestä sekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön

S1 Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja, lankaa ja kangasta.

S3 Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti.

S4 Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetään erilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokalla 1:

Töiden ideointiin lähdetään oppilaan omasta elämänpiiristä.

T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omia ideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiista tuotteesta

S1 Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja, lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.  

S3 Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti.

Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, jotta osataan tehdä omaan suunnitelmaan sopivia valintoja. Harjoitellaan ilmaisemaan visuaalisesti ajatuksia ja ideoita.

Dokumentointia harjoitellaan kuvaamalla työtä ja työvaiheita.

T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita tai teoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa

S1 Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S5 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin ja dokumentoinnin osana.

Harjoitellaan suunnitelmien tekoa yksin tai ryhmässä.

Ohjataan pohtimaan suunnitelman toteuttamisen esteettisiä arvoja, tarkoituksenmukaisten materiaalien valintaa ja mahdollisia valmistustekniikoita.

T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti

S2 Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja, lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.  

S3 Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti.

S4 Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetään erilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Opetellaan mittaamista, merkitsemistä ja materiaalin taloudellista käyttöä.

Kokeillaan materiaaleina esim. huopa, tekoturkis, säkkikangas, erilaiset langat, nauhat, nyörit, nahka, luonnon- ja kierrätysmateriaalit, helposti työstettävät muovit (kennolevy, ps-e), ohuet metallilangat ja levyt, puu ja puolivalmisteet sekä puulle ja tekstiilille sopivat myrkyttömät (vesiliukoiset) väri- ja pinnankäsittelyaineet.

Työtapoina harjoitellaan käsin ompelu (sopivanmittaisen langan leikkaaminen, solmu langan päähän, langan pujottaminen neulansilmään, tarkoituksenmukaisia pistoja liittämiseen, saumaamiseen, reunan huolitteluun ja koristeluun, langanpäättely), erilaisten materiaalien leikkaaminen saksilla, neulaaminen, suorakulmankäyttö, sahaus, naulaus, vuoleminen, liimaaminen, hiominen ja viilaaminen.

Tutustutaan ohjelmoinnin alkeisiin.

T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen, oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

S1 Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.

S2 Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja, lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.  

S3 Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti.

S4 Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetään erilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.

S5 Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin ja dokumentoinnin osana.

S6 Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä.

 

Liikunnan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 1

Kehittyvän tvt:n mahdollisuuksia käytetään liikunnan opetuksessa tarkoituksenmukaisesti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti ja yhdessä uusia, erilaisia liikuntatehtäviä sekä rohkaista ilmaisemaan itseään liikunnan avulla

S1 Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä, juoksuja ja hyppyjä) ja välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä) erilaisissa oppimisympäristöissä (kuten salissa, luonnossa, lumella ja jäällä).

Perusliikuntataitoja kehittävää toimintaa

Kannustetaan liikkumaan ja osallistumaan ilon sekä onnistumisten kautta.

Korostetaan fyysisesti aktiivisen koulupäivän merkitystä.

KULPS-liikuntapolun mahdollistamat lajikokeilut

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1 Opetuksessa harjoitellaan välineenkäsittelytaitoja (kuten tehtäviä erilaisilla välineillä ja palloleikkejä). Kehonhallintaa edistetään käyttämällä tehtäviä (kuten voimistelu- ja musiikkileikkejä), joissa harjaannutetaan kehonhahmotusta.

Havaintomotorisia liikkumisen perustaitoja

T3 vahvistaa motoristen perustaitojen (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) oppimista niin, että oppilas oppii soveltamaan niitä eri oppimisympäristöissä, eri tilanteissa ja eri vuodenaikoina

S1 Opetukseen valitaan leikkejä ja tehtäviä sekä liikuntamuotoja, joissa harjoitellaan tasapaino- ja liikkumistaitoja (kuten kiipeilyä, juoksuja ja hyppyjä).

Motorisia liikkumisen perustaitoja

T4 harjaannuttaa oppilasta liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä, erilaisilla välineillä ja telineillä

S1 Tutustutaan monipuolisin ja turvallisin tehtävin liikkumiseen sisällä ja ulkona eri vuodenaikoina eri oppimisympäristöissä.

Minimoidaan riskit oppimisympäristöissä.

T5 tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito

S1 Vesiliikunta ja uinti kuuluvat liikunnan opetukseen.

 

T6 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

S1 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Luodaan turvallinen ja positiivinen oppimisilmapiiri.

Sosiaalinen toimintakyky

T7 ohjata oppilasta säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan vuorovaikutuksellisissa liikuntatilanteissa

S2 Opetus sisältää yksinkertaisia liikunnallisia sääntöleikkejä, tehtäviä ja pelejä, joissa oppilaat toimivat yhteistyössä muiden kanssa ja saavat kokemuksia muiden auttamisesta.

Ohjataan oppilasta positiiviseen suhtautumiseen.

Luodaan hyväksyvä ja suvaitseva ilmapiiri.

T8 tukea yhdessä työskentelyn taitoja, kuten yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamista, ohjaamalla oppilasta ottamaan vastuuta yhteispelien ja -leikkien onnistumisesta

S2 kuten tavoitteen T7 kohdalla

Kannustetaan huomioimaan toiset.

Osallistetaan oppilaita mahdollisuuksien mukaan.

Psyykkinen toimintakyky

T9 tukea oppilaan myönteisen minäkäsityksen vahvistumista, ohjata itsenäiseen työskentelyyn sekä itsensä monipuoliseen ilmaisemiseen

S3 Opetukseen valitaan iloa ja virkistystä tuottavia leikkejä ja tehtäviä, joissa koetaan onnistumisia sekä kohdataan tuetusti emotionaalisesti vaihtelevia tilanteita kuten leikeissä, kisailuissa tai peleissä koetut tilanteet.

Luodaan positiivinen ja salliva ilmapiiri.

T10 varmistaa myönteisten liikunnallisten kokemusten saaminen ja rohkaista oppilasta kokeilemaan oman toimintakykynsä rajoja

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Kannustetaan yritteliäisyyteen ja aktiiviseen osallistumiseen.

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1–2

Tuodaan esille alakoulussa tehtyjen oppiainevalintojen kuten kielten ja painotetun opetuksen valintojen merkitys, kun siirrytään yläkouluun. Koulukohtaisesti täsmennetään, mitkä ohjauksen tavoitteet asetetaan millekin vuosiluokalle. Käytänteet ja työnjako kirjataan lukuvuosisuunnitelman liitteenä olevaan ohjaussuunnitelmaan.