Vuosiluokka 5

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

S1 Tarjotaan monipuolisia tilaisuuksia harjoitella omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista, toisten kuuntelemista ja rakentavan palautteen antamista ja saamista eri viestintäympäristöissä.

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla

S1 Harjoitellaan ilmaisukeinoja erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Ohjataan kokonaisilmaisuun, hyödynnetään draaman toimintamuotoja erilaisten ajankohtaisten aiheiden, teemojen ja kirjallisuuden käsittelyssä. Tarjotaan mahdollisuuksia osallistua oman luokan ja kouluyhteisön kulttuuritoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Kokonaisilmaisullisia taitoja vahvistetaan ja tuetaan osallistumista erilaisiin esitystilanteisiin.

T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstin ymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaa lukemistaan

S2 Syvennetään tekstin tulkinnan taitoja tutkimalla ja vertailemalla monimuotoisia tekstejä. Tarkkaillaan ja arvioidaan omaa lukutaitoa.

Monilukutaito, eri oppiaineiden tekstien ominaispiirteitä, lukudiplomi

Tekstien tulkitseminen

T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan

S2 Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa.

Edistetään monilukutaitoa rikkaassa tekstiympäristössä ja annetaan mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen.

Verbin aikamuodot, nominien taipuminen ja sijamuotojen merkityksiin tutustuminen

T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin

S2 Etsitään tietoa eri lähteistä ja laajennetaan tietämystä luetun avulla. Harjoitellaan arvioimaan tekstien ja lähteiden luotettavuutta.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

 

T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta ja kiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muita tekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä

S2 Luetaan ja kuunnellaan yhteisesti ja itse valittua lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, myös kokonaisia teoksia.

Lukupiirit (esim. Netlibris), kirjavinkkaukset, lukudiplomi, koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Monipuolistetaan lukemista.

 
Tekstien tuottaminen

T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaaottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä

S3 Harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten muistiinpanojen tekemistä ja tiivistämistä. Tutkitaan ja harjoitellaan käyttämään kertomiselle, kuvaamiselle, ohjaavalle ja kantaa ottavalle ilmaisulle tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Pohditaan kirjoittamisen tarkoitusta ja sitä, miten se näkyy kielellisissä valinnoissa.

Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo ja kielen tutkiminen omien tarinoiden kautta

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa  

S3 Sujuvoitetaan käsinkirjoittamista ja näppäintaitoja. Opitaan tunnistamaan tekstistä virke, päälause ja sivulauseiden selkeät perustyypit. Opitaan käyttämään persoona- ja aikamuotoja tekstien aikasuhteiden ilmaisussa.

Opitaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita.

Sujuvoitetaan näppäintaitoja.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntä tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa käyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia

S4 Tutustutaan oppilaan omaan ja muihin kulttuureihin ja kieliin.

Tarjotaan luku- ja kulttuurielämyksiä ja innostetaan kulttuurin pariin.

Lähtökohtana tutustumisessa ja vertailussa ovat koulussa opetettavat vieraat kielet sekä koulu- ja lähiympäristössä esiintyvät muut kielet.

Tekstienvälisyyden ajatukseen tutustuminen (esim. sarjakuvat, laulunsanat, kuvakirjat)

T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön

S4 Kannustetaan kirjaston aktiiviseen ja monipuoliseen käyttöön, etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja tuetaan omaehtoista lukemisen ja kirjoittamisen harrastamista. Luetaan koti- ja ulkomaista lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta nykykirjallisuudesta klassikoihin ja pohditaan kirjallisuuden herättämiä kysymyksiä.

Lukupiirit (esim. Netlibris), lukudiplomi, kirjavinkkaus, koulukirjasto ja yhteistyö yleisen kirjaston kanssa

Kannustava palaute, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kirjoittamisessa

T15 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa ja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä luoda oppilaalle mahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä oman kulttuurin tuottamiseen

S4: Tutustutaan oppilaille läheisiin kansanperinteen lajeihin ja niiden jatkajiin nykykulttuurissa. Hyödynnetään lapsille ja nuorille suunnattua media- ja kulttuuritarjontaa, esimerkiksi kirjastoa, elokuvia, teatteria ja museoita. Suunnitellaan ja toteutetaan omia esityksiä.

KULPS-kulttuuri- ja kirjastopolku

Kansanperinteen lajeja mm. myytit, loitsut,

legendat sekä niiden vaikutukset nykykulttuurissa (esim. rap-musiikki)

Hyödynnetään historiaa kansanperinteen opetuksessa.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Viidennen ja kuudennen vuosiluokan sisällöt on tässä kirjattu vuosiluokittain, mutta niitä voi käsitellä myös yhdistettyinä. Oppilaiden erilaiset suomentaidot tulee kuitenkin huomioida ja oppisisältöjä voi painottaa oppilaan suomentaidon mukaan.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan ilmaisuvarantoaan ja taitoaan ilmaista mielipiteensä ja toimia rakentavasti koulun ja muun arjen vuorovaikutustilanteissa

S1 Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa (tilannesidonnaiset fraasit ja ilmaukset, ajanilmaiseminen kerronnassa, vertaaminen kuvailussa).

Harjoitellaan toimimaan vuorovaikutustilanteissa ja ilmaisemaan mielipiteitä rohkeasti ja rakentavasti.

Puheviestintätaidot, draamatyöskentely

T2 innostaa oppilasta vahvistamaan kasvokkaisen vuorovaikutuksen, opetuspuheen ja kuultujen tekstien kuuntelu- ja ymmärtämistaitojaan

S1 Harjoitellaan kertomista, mielipiteen ilmaisua ja kuvailua yhteisöllisesti erilaisten aihepiirien ja tekstien pohjalta. Harjoitellaan ääntämistä, kuuntelutaitoja ja kuullusta oppimisen taitoja.

 

T3 ohjata oppilasta ilmaisemaan itseään monipuolisesti sanallisia ja ei-sanallisia ilmaisukeinoja käyttäen sekä käyttämään luovuuttaan ja ottamaan huomioon myös muut osallistujat

S1 Ohjataan kokonaisilmaisuun ja hyödynnetään draamatyöskentelyä. Osallistutaan oman luokan sekä kouluyhteisön vuorovaikutus- ja kulttuuritoimintaan, niiden suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen.

Harjoitellaan ilmaisukeinoja erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa.

Draamatyöskentely

Tekstien tulkitseminen

T4 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tietoaan tekstilajeista tekstien erittelemisessä ja tiedon luotettavuuden arvioinnissa itsenäisesti ja ryhmässä

S2 Edistetään tekstilajien piirteiden sekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta. Opitaan tunnistamaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Harjoitellaan mielipiteen ja arvottavien ilmausten erottamista teksteissä sekä selvittämään tiedonlähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta.

Valitaan luettavat ja käsiteltävät tekstit oppilaan kehittyvä suomentaito huomioiden.

Koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Lukudiplomit mahdollisuuksien mukaan

T5 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan tulkita puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä erilaisissa tilanteissa tarkoituksenmukaisia luku- ja ymmärtämisstrategioita käyttäen

S2 Harjoitellaan kaunokirjallisuuden ja erilaisten tieto- ja mediatekstien sujuvaa lukemista sekä käyttämään tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia lukustrategioita.

Koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Voidaan tehdä lukudiplomi soveltaen.

T6 ohjata oppilasta päättelevään tekstien tulkintaan sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan

S2 Harjoitellaan hahmottamaan virkkeen osien suhteita (lause, lausekkeen pääsanan ja määritteen suhde, lauseenvastike) tekstin ymmärtämisen tukena. Luokitellaan sanoja merkityksen ja muodon perusteella (sanaluokat). Pohditaan, millaisia merkityksiä eri sijamuodot sisältävät ja opitaan verbien taipuminen persoona- ja aikamuodoissa. Harjoitellaan selittämään ja vertailemaan sanojen ja niiden synonyymien merkityksiä. Harjaannutetaan havaitsemaan, miten persoonaa ja aikaa ilmaistaan tekstissä.

Syvennetään tekstinymmärtämistaitoja.

Syvennetään tekstilajien piirteiden sekä kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta.

Koulukirjaston käyttäminen, KULPS-kirjastopolku

Lukudiplomit mahdollisuuksien mukaan

Tekstien tuottaminen

T7 innostaa oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja tuottamaan arjessa ja koulussa tarvittavia monimuotoisia tekstejä yksin ja ryhmässä

S3 Harjoitellaan sujuvaa kirjoittamista, tekstien tuottamisen ja käsittelyn perustoimintoja ja yleiskielen normeja itsenäisesti ja ryhmässä.

Pyritään kirjoittamisen iloon omien tekstien kautta.

Harjoitellaan ja vahvistetaan kirjoittamisen taitoja käsin kirjoittamalla ja tietokoneella yksin ja ryhmässä.

Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali

T8 auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia rakenteita

S3 Tuotetaan ikäkaudelle sopivia, kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja yksinkertaisia kantaaottavia tekstilajeja ja niissä käytettävää sanastoa ja fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita.

Syvennetään tekstin suunnittelun ja tuottamisen taitoja sekä tekstilajille sopivan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden käyttöä.

Tekstilajien tarkastelussa käytetään apuna malleja erilaisista tekstilajeista.

T9 ohjata oppilasta tarkastelemaan ja arvioimaan omia tekstejään sekä kehittämään taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta

S3 Tutustutaan kirjoittamisprosessin vaiheisiin ja muokataan tekstejä palautteen perusteella.

Opetellaan arvioimaan omia tekstejä sekä palautteen antamista ja vastaanottamista.

Kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden ymmärtäminen

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan ja havainnoimaan kielenkäytön tilanteista vaihtelua, eri kielten piirteitä ja puhutun ja kirjoitetun suomen säännönmukaisuuksia

S4. Opitaan päättelemään keskeisiä säännönmukaisuuksia (sanaluokat ja lausetyypit, nominien ja verbien taivutus, sanojen yhdistäminen ja johtaminen) ja tapoja luoda merkityksiä. Tutkitaan tilanteen ja aiheen mukaista kielenvaihtelua havainnoimalla koulun ja oppilaiden vapaa-ajan vuorovaikutustilanteita.

Kannustetaan oppilaita lukemiseen sekä suomeksi että omalla ensimmäisellä kielellä tai kielillä ja ohjataan heitä arvostamaan sekä omaa että suomalaista kulttuuriperintöä.

T11 innostaa oppilasta tutustumaan monipuolisesti kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja kannustaa lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön

S4 Tutustutaan lapsille ja nuorille suunnattuun kauno- ja tietokirjallisuuteen, elokuviin ja mediateksteihin sekä kirjastoon niitä tarjoavana resurssina.

Esim. kirjavinkkaukset tukena, voidaan tehdä lukudiplomi soveltaen

Käytetään koulukirjastoa, KULPS-kirjastopolkua.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan koulun ja muun ympäristön kulttuurista monimuotoisuutta sekä tukea oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä ja rohkaista hyödyntämään ja kehittämään omaa kielirepertuaaria

S4 Perehdytään lasten ja nuorten maailmaan liittyviin kansanperinteen lajeihin ja nykyperinteeseen.

Tuetaan oppilaan monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä.

Kannustetaan oppilasta arvostamaan sekä kotimaansa että Suomen kulttuurin erityispiirteitä.

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T13 innostaa oppilasta vahvistamaan myönteistä käsitystä itsestään kielenkäyttäjänä ja kielenoppijana sekä asettamaan oppimistavoitteita

S5 Vahvistetaan oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Laajennetaan sanavarastoa, vahvistetaan oppilaan sosiaalista kielitaitoa ja eri tiedonalojen kielten oppimista.

Tuetaan ja kannustetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestään suomen kielen käyttäjänä.

Kannustetaan oppilasta suomenkielisen median monipuoliseen käyttämiseen.

T14 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten kieltä käytetään eri oppiaineissa

S5 Harjoitellaan eri oppiaineiden tärkeiden käsitteiden ja ilmausten tunnistamista ja niiden omaan käyttöön ottamista.

Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali

T15 kannustaa oppilasta kehittämään tietojaan ja kielellisiä keinojaan itseohjautuvaan työskentelyyn, tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseen itsenäisesti ja ryhmässä

S5 Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna eri tiedonalojen tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa suhteessa tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan toimimaan eettisesti tekijänoikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen.

Tuetaan ja kannustetaan oppilasta työskentelemään suomeksi sekä hakemaan ja jäsentämään tietoa itsenäisesti.

Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma- oheismateriaali

Tiedonhaku perheen omilla kielillä

Ruotsin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

S1 Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen.

Hyödynnetään omassa luokassa ja koulussa puhuttuja kotikieliä (kotikansainvälisyys).

Opetellaan päättelemään kielten rakenteellisia ja sanastollisia lainalaisuuksia.

T4 ohjata oppilasta löytämään ruotsinkielistä aineistoa

S1 Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle.

Tiedostetaan ruotsin kielen merkitys ja asema Espoossa ja erityisesti omassa lähiympäristössä, esim. paikannimistö.

Huomioidaan, missä ruotsin kieltä voi nähdä ja kuulla ja miten se näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä, esim. kyltit, ilmoitukset, lehdet, tuoteselosteet.

Hyödynnetään myös tieto- ja viestintäteknologian sekä kirjaston suomia mahdollisuuksia.

Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilla, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten

S2 Opetellaan antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan muistiinpainamiskeinoja ja tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa ja tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Käytetään apuna mm. Eurooppalaista kielisalkkua tai muita vastaavia työkaluja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3 Opetellaan kuulemaan ja puhumaan ruotsia. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia.

Opetellaan käyttämään viestintätilanteissa apukeinoina myös ilmeitä, eleitä ja äännähdyksiä sekä rohkaistaan pyytämään toistoa ja hidastusta. Tätä harjoitellaan esim. draaman, pelin ja leikin avulla.

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan ja puhumaan ruotsia. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen ja mielipiteen ilmaiseminen. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita.

 
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilaita tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan ruotsia. Keskeisiä aihepiirejä ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajanvietto sekä elämä ruotsinkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaisuus, näkökulmana minä ja me Suomessa ja Ruotsissa.

Opetellaan ymmärtämään yksinkertaista, tuttuun sanastoon pohjautuvaa kirjoitettua tekstiä tai hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

Valitaan aiheita yhdessä ja huomioidaan koulun omat ilmiöpohjaiset oppimisaiheet ja toimintakulttuurin painotusalueet.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan ruotsia. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajanvietto sekä elämä ruotsinkielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Opetellaan löytämään ruotsinkielistä aineistoa ympäristöstä, verkosta, kirjastosta, jne. Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomen kielestä poikkeavat foneettiset merkit ja niiden ääntäminen.

Opetellaan kertomaan ja kirjoittamaan suppeaakin ilmaisuvarastoa käyttäen tutuista, omaan lähipiiriin kuuluvista asioista.

Tiedonhaussa, aineiston valinnassa ja tuottamisessa hyödynnetään myös tieto- ja viestintäteknologiaa.

Vieraillaan ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin kouluihin, teattereihin, yhdistyksiin (esim. Hanaholmen, svenska.nu, Pohjola-Norden) ja harrastusseuroihin.

Kutsutaan ruotsinkielisiä vierailijoita omalle koululle.

Rohkaistaan puhumaan ruotsia aina, kun mahdollista, esim. ruotsinkielisten kavereiden kanssa ja harrastuksissa.

Englannin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä

S1 Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan eri tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tutustutaan omassa koulussa ja lähiympäristössä puhuttuihin kieliin. Kytketään luokassa tai koulussa puhuttuja kieliä arkipäivän opetukseen.

Tutustutaan englanninkielisiin maihin ja kulttuureihin.

Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan, kerätään esimerkiksi omia tuotoksia sähköiseen muotoon.

Käytetään oman kielitaidon arviointiin Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta portfoliota.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 rohkaista oppilasta pitämään yllä viestintätilannetta käyttäen monenlaisia viestinnän jatkamisen keinoja

T9 tukea oppilaan viestinnän kulttuurista sopivuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitella monipuolisia sosiaalisia tilanteita

S3 Opetellaan kuulemaan ja puhumaan englantia monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä ja toiminta englanninkielisissä ympäristöissä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin, kuten Erasmus+, e-Twinning. Hyödynnetään kotikansainvälisyyttä. Rohkaistaan käyttämään kielitaitoa kansainvälisessä Espoossa.

Pyritään luomaan positiivinen, kannustava ja turvallinen ilmapiiri.

Harjoitellaan erilaisia asioimistilanteita.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 ohjata oppilasta työskentelemään vaativuudeltaan monentasoisten puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien parissa käyttäen erilaisia ymmärtämisstrategioita

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan englantia monenlaisista aiheista. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden ja sanoitusten yhteydessä. Opetellaan löytämään englanninkielistä aineistoa esimerkiksi ympäristöstä, verkosta ja kirjastosta.

Hyödynnetään kirjastojen englanninkielistä materiaalia. Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhallintatehtävissä, esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. (Esim. Espoon tiedonhallintataitojen oheismateriaali).

Rohkaistaan tutustumaan englanninkieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen (menetelmiä: lukupiiri, parilukeminen).

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan englantia monenlaisista aiheista. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Hyödynnetään oppilaiden informaalisen oppimisen kautta karttunutta kielitaitoa.

Rohkaistaan esiintymään englanniksi.

ENGLANTI vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 4–6

4. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1-kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia.

5. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1-kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia.

6. lk
Opetuksessa sovelletaan englanti A1-kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia.

Espanjan kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Korostetaan kulttuurille ominaista kohteliasta kielenkäyttöä.

Rakenteita ja sanastoa opeteltaessa voidaan vertailla eri kieliä toisiinsa.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyys lähiympäristössä.

Tutustutaan kielialueen tapoihin (esim. sunnuntain vietto, kouluruokailu, la piñata: piñatan suunnittelu ja tekeminen yhdessä).

Hyödynnetään espanjankielistä kirjallisuutta (esim. kirjaston avulla)

Tutustutaan espanjankielisen kielialueen maihin (esim. El día de los Muertos, Fallas).

Voidaan harjoitella kulttuuriin liittyviä tansseja kuten merengue tai salsa.

Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja ja tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä. Arvioidaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Luodaan yhdessä kannustava ilmapiiri espanjan puhumiselle ja kuuntelemiselle (apuna esim. mindfulness-harjoitukset ja vahvuuspedagogiikka.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Opetellaan kieltä käyttäen eri aisteja ja liikettä (esim. harrastusten opettelua liikkumalla).

Harjoitellaan keinoja, joilla opitaan sanoja (esim. ristikoiden tekeminen, sanojen äänittäminen, digitaaliset sovellukset, jääkaappimagneetit).

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä.

Harjoitellaan erilaisia kielenkäyttötilanteita, (esim. ostostilanteet) kohdekielen kulttuurille ominaisella kohteliaalla tavalla.


Voidaan myös esimerkiksi toteuttaa espanjankielinen välipala.


Voidaan opetella kellonaikoja, numeroita 0–100, vuodenaikoja, säätiloja, lemmikkejä, vaatteita, kehonosia, ja koulusanastoa.


Tuodaan esille ilmeiden, eleiden ja äänenpainon merkitys viestinnässä

Rohkaistaan oppilasta käyttämään kohdekieltä virheistä välittämättä ja arvostamaan pientäkin kielitaitoa.


Harjoitellaan espanjan kielen erityisäänteiden (c, g ,h, j, ñ, ch, ll, z) tunnistamista ja tuottamista.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kohdekieltä. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Havainnoidaan ääntämistä ja intonaatiota.

Tarjotaan mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä esimerkiksi tarinoita, lauluja, runoja ja sarjakuvia.

Voidaan tutustua kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkeihin.

Harjoitellaan monipuolisesti esimerkiksi espanjankielisten mainosten lukemista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Harjoitellaan esimerkiksi opiskelijoita kiinnostavien pelien sääntöjen ymmärtämistä tai itse luoda tai äänittää valmiita satuja ja tehdä kysymyksiä niistä toisille.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten avulla. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Harjoitellaan runsaasti ääntämistä ja intonaatiota.

Harjoitellaan erilaisia kielenkäyttötilanteita.

Esitykset

Harjoitellaan tekstien tuottamista ryhmissä yhteistoiminnallista oppimista käyttäen.

Voidaan tehdä samalla periaatteella myös esityksiä esimerkiksi ystävyyskoululle.

Kiinan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä opiskeltavan kielen asema siinä

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa ja tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen.

Tutustutaan kiinalaiseen kulttuuriin Suomessa eri puolilla maailmaa.

Kiinan sijainti maailmankartalla

Tehdään havaintojen kiinan kielen ja kulttuurin näkymisestä omassa koulussa ja kotikaupungissa.

Kerrotaan omista kokemuksista.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T4 ohjata oppilasta löytämään kohdekielistä aineistoa.

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Tunnistetaan lainasanoja kiinan kielestä. Uusia sanoja opeteltaessa verrataan niitä suomen tai esimerkiksi englannin kielen sanoihin. Rakenteita ja sanastoa opeteltaessa voidaan vertailla eri kieliä toisiinsa.

Opitaan, että jokaista tavua vastaa kirjoitusmerkki, jolla on oma merkityksensä. Tutkitaan kirjoitusmerkkien alkuperää ja rakennetta. Opetellaan havaitsemaan tuttuja elementtejä kirjoitusmerkeistä sekä pohtimaan niiden rakennetta ja logiikkaa.

Radikaalien tuntemus merkkien opettelussa

Rohkaistaan oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa.

Kielenopiskelutaidot

T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Harjoitellaan antamaan positiivista palautetta muiden taidoille.

Opetellaan kieltä monipuolisesti liikkuen, laulaen, pelaten, leikkien ja kuvien avulla. Kieltä myös kuunnellaan, puhutaan ja kirjoitetaan.

Harjoitellaan äänteitä, joita suomen kielessä ei ole.

Vahvistetaan toonien oikeaa ääntämistä myös lauserakenteissa.

Harjoitellaan sanastojen ja sanakirjojen käyttöä.

Uusia sanoja opetellaan ”maistellen”. Leikitellään kielellä ja keskustellaan minkälaisia mielleyhtymiä sanat tuottavat.

Pohditaan erilaisia sanojen muistiinpainamiskeinoja (mielleyhtymät, sanojen harjoittelu ryppäinä jne.).

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen

Tutustutaan kiinan kielen kirjoittamiseen tietoteknisin apuvälinein.

Käytetään erilaisia sovelluksia kirjoitusmerkeillä kirjoitettaessa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita.

Opetellaan yleisimpiä kohteliaita arkipäivän fraaseja: mm. tutustuminen, erilaiset kysymykset ja niihin vastaaminen.

Tehdään runsaasti ääntämisharjoituksia kiinnittäen erityisesti huomiota tooneihin ja vaikeisiin äänteisiin sana- ja lausepainoon ja puherytmiin.

Harjoitellaan kertomaan itsestä ja perheestä sekä oppilaiden itse valitsemista aihepiireistä.

Viidennellä luokalla keskeisinä aiheina voidaan käsitellä esim. nimi, ikä, perhe, asuinpaikka, puhelinnumero, kellonajat, arkipäivän rutiinit sekä asioimistilanteet (esim. kauppa).

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten tarinoiden, näytelmien, vuoropuheluiden ja sanoitusten yhteydessä.

Harjoitellaan sanastoa pinyin-kirjoituksen avulla. Opetellaan kirjoittamaan kirjoitusmerkkejä käsin ja tietotekniikkaa hyväksi käyttäen.

Harjoitellaan äänteitä, joita suomen kielessä ei ole. Vahvistetaan toonien oikeaa ääntämistä myös lauserakenteissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Havainnoidaan ääntämistä ja intonaatiota

Sanastoa ja rakenteita opetellaan yksinkertaisten vuoropuheluiden, tarinoiden, kuvien ja laulujen avulla. Tehdään omia vuoropuheluita malleja käyttäen.

Harjoitellaan kirjoitusmerkkien lukemista erilaisten kirjoitus- ja motoristen harjoitteiden avulla leikkimielisesti.

Korostetaan toonien merkitystä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Havainnoidaan ääntämistä ja intonaatiota.

Tehdään omia vuoropuheluita malleja käyttäen.

Luodaan lyhyitä lauseita pinyinillä ja kirjoitusmerkeillä. Harjoitellaan kirjoitusmerkkejä erilaisten kirjoitus- ja motoristen harjoitteiden avulla leikkimielisesti.

Vetojärjestys, radikaalit,

kalligrafiaa

KIINA, vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 4–6

4. lk
Opetuksessa sovelletaan kiina A1-kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia.

5. lk
Opetuksessa sovelletaan kiina A1-kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia.

6. lk
Opetuksessa sovelletaan kiina A1-kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia.

Ranskan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Korostetaan kulttuurille ominaista kohteliasta kielenkäyttöä.

Rakenteita ja sanastoa opetettaessa voidaan vertailla eri kieliä toisiinsa.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään vähäistäkin kielitaitoa.

Opitaan arvostamaan sekä omaa kulttuuri-identiteettiä että monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Ranskan Instituutin kanssa.

 
Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään kohdekieltä virheistä välittämättä ja arvostamaan pientäkin kielitaitoa.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit ja digitaaliset sovellukset).

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys sekä kielialueen elämänmuoto. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Harjoitellaan asioimistilanteita (esimerkiksi ostostilanteet ja ravintolassa tilaaminen) kohdekielen kulttuurille ominaisella kohteliaalla tavalla.

Viestintätilanteita harjoitellaan esimerkiksi suullisten pari- ja ryhmätöiden, pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten avulla.

Tuodaan esille ilmeiden, eleiden ja äänenpainon merkitys viestinnässä.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 kuten tavoitteiden T8 ja T9 kohdalla

Tarjotaan mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, esimerkiksi tarinoita, lauluja, runoja ja sarjakuvia.

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Kannustetaan tutustumaan ikätasolle sopiviin teksteihin eri medioissa, tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

 
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 kuten tavoitteiden T8 ja T9 kohdalla

Pidetään esitelmiä.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

RANSKA vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 4–6

4. lk
Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä kolmannen ja neljännen luokan opetussuunnitelmia.

5. lk
Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä neljännen ja viidennen luokan opetussuunnitelmia.

6. lk
Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä viidennen ja kuudennen luokan opetussuunnitelmia siten, että kuudennen luokan lopussa oppilaat ovat saavuttaneet A1-kielen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet.

Saksan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa ja tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen.

Korostetaan kulttuurille ominaista kohteliasta kielenkäyttöä.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Opitaan arvostamaan sekä omaa kulttuuri-identiteettiä että monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Goethe-instituutin kanssa.

Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään kohdekieltä virheistä välittämättä ja arvostamaan pientäkin kielitaitoa.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit ja digitaaliset sovellukset).

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana ovat oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Havainnoidaan ääntämistä ja intonaatiota

Harjoitellaan esimerkiksi suullisissa pari- ja ryhmätöissä erilaisia kielenkäyttötilanteita, mm. asioimistilanteet (esim. tien neuvominen, ostostilanteet) kohdekielen kulttuurille ominaisella kohteliaalla tavalla.

Tuodaan esille ilmeiden, eleiden ja äänenpainon merkitys viestinnässä.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään pientäkin kielitaitoa mahdollisuuksien mukaan virheistä välittämättä.

Hyödynnetään vertaisoppimista.

Tutustutaan saksankielisten maiden kulttuuriin (esim. juhlapyhät).

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kohdekieltä. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta.

Tarjotaan mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, esimerkiksi tarinoita, lauluja, runoja ja sarjakuvia eri medioissa.

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä.

Harjoitellaan viestien kirjoittamista ja esiintymistä.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

SAKSA vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 4–6

4. luokka
Opetuksessa sovelletaan saksa A1-kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia.

5. luokka
Opetuksessa sovelletaan saksa A1-kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia.

6. luokka
Opetuksessa sovelletaan saksa A1-kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia.

Venäjän kielen A2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

S1 Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa.

Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Korostetaan kulttuurille ominaista kohteliasta kielenkäyttöä.

Tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Rakenteita ja sanastoa opeteltaessa voidaan vertailla eri kieliä toisiinsa.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Rohkaistaan käyttämään vähäistäkin kielitaitoa.

Tutustutaan kielialueen tapoihin ja Venäjän maantuntemukseen.

Voidaan harjoitella kulttuuriin liittyviä tansseja.

Hyödynnetään venäjänkielistä kirjallisuutta (esimerkiksi kirjaston avulla).

Kielenopiskelutaidot

T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä kokeilemaan, millaiset tavat oppia kieliä sopivat hänelle parhaiten

S2 Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Oppilasta ohjataan käyttämään tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.  

Luodaan kannustava ilmapiiri yhdessä venäjän puhumiselle ja kuuntelemiselle (apuna esim. mindfulness-harjoitukset ja vahvuuspedagogiikka.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit, blogit yms.).

Opetellaan kieltä käyttäen eri aisteja ja liikettä (esimerkiksi harrastussanaston opettelua liikkumalla).

Harjoitellaan keinoja, joilla opitaan sanoja (esim. ristikoiden tekeminen, sanojen äänittäminen, jääkaappimagneetit, digitaaliset sovellukset).

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T8 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T9 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä.

Lisäksi harjoitellaan asioimistilanteita (esimerkiksi ostostilanteet), joita harjoitellaan kohdekielen kulttuurille ominaisella kohteliaalla tavalla.

Voidaan myös esimerkiksi toteuttaa venäjänkielinen välipala.

Voidaan opetella kellonaikoja, numeroita 0–100, vuodenaikoja, säätiloja, lemmikkejä, vaatteita, kehonosia ja koulusanastoa.

Tuodaan esille ilmeiden, eleiden ja äänenpainon merkitys viestinnässä. Harjoitellaan käyttämään suullisessa vuorovaikutuksessa myös eleitä ja ilmeitä.

Harjoitellaan venäjän kielen erityisäänteiden tunnistamista ja tuottamista.

Rohkaistaan käyttämään kohdekieltä virheistä välittämättä ja arvostamaan pientäkin kielitaitoa.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T10 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kohdekieltä. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Havainnoidaan ääntämistä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Tarjotaan mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä esimerkiksi tarinoita, lauluja, runoja ja sarjakuvia.

Harjoitellaan monipuolisesti esimerkiksi venäjänkielisten mainosten lukemista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Voidaan harjoitella esimerkiksi opiskelijoita kiinnostavien pelien sääntöjen ymmärtämistä tai itse luoda tai äänittää valmiita satuja ja tehdä kysymyksiä niistä toisille.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten avulla. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Harjoitellaan runsaasti ääntämistä ja intonaatiota.

Esitelmät

Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella erilaisia kielenkäyttötilanteita.

Harjoitellaan tekstien tuottamista ryhmissä yhteistoiminnallista oppimista käyttäen. Voidaan tehdä samalla periaatteella esityksiä.

 

 

Matematiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta

S1 Kehitetään oppilaiden taitoja löytää yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia. Syvennetään taitoa vertailla, luokitella ja asettaa järjestykseen, etsiä vaihtoehtoja systemaattisesti, havaita syy- ja seuraussuhteita sekä yhteyksiä matematiikassa.

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

Opetuksessa korostetaan toiminnallisia ja monipuolisia työtapoja ja välineitä, jotka mahdollistavat opittavan asian ymmärtämisen.

Työskentelyn taidot

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

Luodaan vankka pohja tutkivalle ja ymmärtävälle oppimiselle oppilaan ikätaso huomioiden.

T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta.

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Tutkitaan lukujonon säännönmukaisuutta sekä jatketaan lukujonoa säännön mukaan. Tutustutaan tuntemattoman käsitteeseen.

 

T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille konkreettisin välinein, piirroksin, suullisesti ja kirjallisesti myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

 

T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

 

T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

 
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T7 ohjata oppilasta käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja merkintöjä.

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteiden T3 ja T8–T14 kohdalla

 

T8 tukea ja ohjata oppilasta vahvistamaan ja laajentamaan ymmärrystään kymmenjärjestelmästä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Syvennetään ja varmennetaan oppilaiden ymmärrys kymmenjärjestelmästä. Käsitystä lukujen rakenteesta, yhteyksistä ja jaollisuudesta monipuolistetaan tutkimalla ja luokittelemalla lukuja.

Kymmenjärjestelmän havainnollistamisessa käytetään strukturoituja välineitä, joiden avulla tehdään nähtäväksi kymmenjärjestelmän samarakenteisuus suurista luvuista desimaaliosiin.

T9 tukea oppilasta lukukäsitteen kehittymisessä positiivisiin rationaalilukuihin ja negatiivisiin kokonaislukuihin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Pohjustetaan negatiivisen luvun käsite ja laajennetaan lukualuetta negatiivisilla kokonaisluvuilla. Opitaan murtoluvun käsite ja harjoitellaan murtolukujen peruslaskutoimituksia eri tilanteissa. Kertolaskussa pitäydytään luonnollisella luvulla kertomisessa. Perehdytään desimaalilukuihin osana kymmenjärjestelmää ja harjoitellaan peruslaskutoimituksia desimaaliluvuilla. Perehdytään prosentin käsitteeseen. Hyödynnetään murtoluvun, desimaaliluvun ja prosenttiluvun välisiä yhteyksiä.

Esimerkkeinä negatiivisista luvuista voidaan käyttää lämpömittaria, lukusuoraa ja velkaa.

Perehdytään supistamiseen ja laventamiseen.

Varmennetaan samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku sekä opitaan erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku. Opitaan murtolukujen kertolasku

Desimaalilukuja voidaan konkretisoida kymmenjärjestelmävälineillä ja niiden desimaaliosilla.

Liikutaan paikkajärjestelmässä pienempiin ja suurempiin lukuyksiköihin korostaen käänteisiä laskutoimituksia.

Havainnollistetaan kokonaislukujen ja desimaalilukujen kymmenellä, sadalla ja tuhannella kertominen ja jakaminen kymmenjärjestelmävälineiden ja paikkapohjan avulla. Kun liikutaan paikkajärjestelmässä pienempiin ja suurempiin lukuyksiköihin, korostetaan tällöin käänteisiä laskutoimituksia esimerkiksi kymmenkertainen - kymmenesosa, satakertainen - sadasosa, tuhatkertainen - tuhannesosa.

Välineinä murtolukujen ja prosenttien oppimisessa käytetään esimerkiksi kappaleita, murtokakkuja, värisauvoja, pinta-alamalleja ja rahaa.

T10 opastaa oppilasta saavuttamaan sujuva laskutaito päässä ja kirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Harjaannutetaan taitoa laskea peruslaskutoimituksia päässä. Harjoitellaan lukuyksiköittäin jakamista. Hyödynnetään laskutoimitusten ominaisuuksia ja niiden välisiä yhteyksiä. Oppilaita ohjataan pyöristämään lukuja ja laskemaan likiarvoilla siten, että he oppivat arvioimaan tuloksen suuruusluokan. Kaikkia laskutoimituksia harjoitellaan monipuolisissa tilanteissa hyödyntäen tarvittavia välineitä.

Korostetaan yhtäsuuruusmerkin oikeaa käyttöä ja välivaiheiden merkitsemistä lausekkeissa.

Varmennetaan peruslaskutoimitusten päässälasku ja harjoitellaan edelleen laskualgoritmeja.

T11 ohjata oppilasta havainnoimaan ja kuvailemaan kappaleiden ja kuvioiden geometrisia ominaisuuksia sekä tutustuttaa oppilas geometrisiin käsitteisiin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S4 Rakennetaan, piirretään, tutkitaan ja luokitellaan kappaleita ja kuvioita. Tutustutaan tarkemmin ympyrälieriöön, ympyräpohjaiseen kartioon ja pyramidiin. Perehdytään tarkemmin ympyrään. Perehdytään pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteisiin. Harjoitellaan kulmien piirtämistä, mittaamista ja luokittelemista. Käsitellään koordinaatistosta ensimmäinen neljännes. Tutustutaan mittakaavan käsitteeseen ja käytetään sitä suurennoksissa ja pienennöksissä. Ohjataan oppilaita hyödyntämään mittakaavaa kartan käytössä.

Käytetään monipuolisia konkretisointivälineitä esimerkiksi erilaisia tuotepakkauksia ja geometrisia kappaleita, tasokuvioiden rakentelusarjoja, geolautoja, geokolmioita ja harppeja sekä digitaalisia havainnollistamismateriaaleja.

Ohjataan tunnistamaan geometrisia ominaisuuksia ja nimeämään niitä.

Koordinaatisto ja mittakaava integroidaan ympäristöoppiin (kartat) sekä liikuntaan (suunnistaminen). Mittakaavan käyttäminen integroidaan kuvataiteeseen.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan mittauskohteen suuruutta ja valitsemaan mittaamiseen sopivan välineen ja mittayksikön sekä pohtimaan mittaustuloksen järkevyyttä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S4 Harjoitellaan mittaamista ja kiinnitetään huomiota mittaustarkkuuteen, mittaustuloksen arviointiin ja mittauksen tarkistamiseen. Mitataan ja lasketaan erimuotoisten kuvioiden piirejä ja pinta-aloja sekä suorakulmaisten särmiöiden tilavuuksia. Ohjataan oppilaita ymmärtämään, miten mittayksikköjärjestelmä rakentuu. Harjoitellaan yksikönmuunnoksia yleisimmin käytetyillä mittayksiköillä.

Perusta mittaamisen oppimiselle luodaan oppilaan omakohtaisilla, monipuolisilla kokemuksilla.

Kiinnitetään huomiota mittayksiköiden ja kymmenjärjestelmän yhteyteen

Käytetään välineinä esimerkiksi viivainta, mittanauhoja, mittapyöriä, erilaisia vaakoja ja punnuksia, mitta-astioita, pinta-alaruudukoita, kelloja geolautoja, ja -kolmioita.

T13 ohjata oppilasta laatimaan ja tulkitsemaan taulukoita ja diagrammeja sekä käyttämään tilastollisia tunnuslukuja sekä tarjota kokemuksia todennäköisyydestä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 Kehitetään oppilaiden taitoja kerätä tietoa järjestelmällisesti kiinnostavista aihepiireistä. Tallennetaan ja esitetään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Käsitellään tilastollisista tunnusluvuista suurin ja pienin arvo, keskiarvo ja tyyppiarvo.

 

T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelmina graafisessa ohjelmointiympäristössä

S1 Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmia graafisessa ohjelmointiympäristössä.

 

Ympäristöopin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan kaikki ympäristöopin tiedonalat merkityksellisiksi itselleen

S1 Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksen ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.

S2 Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimimiseen. Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojen käsitteillä ja malleilla. Tutkitaan laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisia rakenteita. Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: liikenne-, palo-, sähköturvallisuus, tapaturmat, myrkytykset, päihteet, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille.

S3 Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja muiden maanosien luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

S4 Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimalla kappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

S5 Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia. Palaminen, yhteyttäminen ja veden kiertokulku muodostavat pohjan aineen muutosten ja aineen säilymisen periaatteen hahmottamiselle. Lämpötilan mittaamisen, lämpöenergiaan perehtymisen ja energialajien muuntumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen. Tutkitaan ääni- ja valoilmiöitä. Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen. Tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön.

S6 Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, oman kulttuuriperinnön vaaliminen, monikulttuurisessa maailmassa eläminen sekä ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Toteutetaan yhteinen vaikuttamisprojekti, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla.

 

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta asettamaan omia opiskelutavoitteita ja työskentelemään pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi sekä tunnistamaan omaa ympäristöopin osaamistaan

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle

S6 Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmastonmuutos ja sen hillitseminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, terveyden edistäminen, ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista.

Tutustutaan esimerkkien avulla kestävän tulevaisuuden rakentamista tukeviin ja uhkaaviin tekijöihin.

Kestävän kehityksen sosiaalinen ja kulttuurinen osa-alue

Globaalit uhat

Tutkimisen ja toimimisen taidot

T4 rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana

S1 Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin.

S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut: Perehdytään lähiavaruuteen, vuodenaikoihin, päivän ja yön vaihteluun sekä maapallon rakenteeseen.

Ihminen

Avaruus

Aurinko ja kuu, planeetat

Maapallo

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään arjen teknologisten sovellusten käyttöä, merkitystä ja toimintaperiaatteita sekä innostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään ja luomaan uutta yhdessä toimien

S2 Harjoitellaan selittämään arjen tilanteita, ilmiöitä ja teknologiaa eri tiedonalojen käsitteillä ja malleilla.

Laitteiden toimintaperiaatteet esim. taskulamppu

T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen

S2 Oppimistehtäviä ja sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimimiseen. Harjoitellaan turvallisuuden edistämistä ja turvataitoja esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla: tapaturmat, kiusaamisen ehkäisy, fyysinen ja henkinen koskemattomuus sekä toiminta ensiapu- ja vaaratilanteissa. Harjoitellaan toimimista erilaisissa yhteisöissä sekä pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja yhteisöjen merkitystä hyvinvoinnille.

Ensiapu

Kiusaamisen ehkäisy, apuna esim. Arvokas-, Kiva koulu - ja Lions Quest - ohjelmat, Verso-toiminta

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

S1 Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja.

Apuna esim. Arvokas-, Kiva koulu - ja Lions Quest -ohjelmat

T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Tiedot ja ymmärrys

T13 ohjata oppilasta ymmärtämään, käyttämään ja tekemään erilaisia malleja, joiden avulla voidaan tulkita ja selittää ihmistä, ympäristöä ja niiden ilmiöitä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaan perustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen

S4 Laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua.

Kasvion laatiminen ohjatusti esim. valokuvaten tai kasveja keräten.

T16 ohjata oppilasta maantieteelliseen ajatteluun, hahmottamaan omaa ympäristöä ja koko maailmaa sekä harjaannuttamaan kartankäyttö- ja muita geomediataitoja

S3 Monipuolisten alueellisten esimerkkien ja ajankohtaisten uutisten avulla hahmotetaan Euroopan luonnonympäristöä ja ihmisen toimintaa. Keskeisiä näkökulmia ovat luonnon ja kulttuurien moninaisuuden arvostaminen sekä globaalin ymmärryksen vahvistaminen. Maailmankuvan ja sen alueellisen viitekehyksen rakentamisessa käytetään monipuolisesti karttoja ja muuta geomediaa.

S4 Tutkitaan maa- ja kallioperää sekä säätä.

Eurooppa

Ilmasto

Maa- ja kallioperä

T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisia ilmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaa energian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

S4 Tutkimalla kappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen.

S5 Energialajien muuntautumisen avulla tutustutaan energian säilymisen periaatteeseen.

S2 ja S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

Liike

Voima

Kitka

T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle

S5 Erilaisten materiaalien ja aineiden avulla tarkastellaan olomuotoja ja aineiden ominaisuuksia.

S2, S4 ja S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Aineen olomuodot ja ominaisuudet

Aineen säilymisen periaate

T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjen terveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden ja nuoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilasta harjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa

S1 Sisältöjä valitaan siten, että niissä kiinnitetään huomiota kehityksen ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin.

S6 Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon luonnon terveyden edistäminen sekä ihmiskunnan globaali hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa.

S2 ja S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Arjen terveystottumukset

Murrosikä

Seksuaalisuus

Mielenterveystaidot

Ihmis- ja lastenoikeudet

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi. UE S1: Pohditaan Paavalin ja varhaisen kristillisyyden merkitystä kristinuskon kehittymiselle maailmanuskonnoksi. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä, symboleita ja oppia.

Opitaan hahmottamaan Paavalin keskeinen asema kristinuskon levittäjänä.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

S1 Sisällöissä keskitytään musiikkiin ja symboleihin. UE S1: Opetuksessa otetaan huomioon virret ja muu hengellinen musiikki.

Esimerkiksi yhteistyö paikallisseurakunnan kanssa

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 Sisällöissä keskitytään musiikkiin ja symboleihin.

 

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

S2 Opetuksessa tarkastellaan Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin merkityksestä.

Opastetaan tuntemaan eri näkökulmia.

Voidaan tehdä projektitöitä ja etsiä tietoa esimerkiksi historian kirjoista.

Etsitään tietoa eri lähteistä ja yhdistetään tietoa.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi ja tavat. UE S1: Sisältöjen valinnassa huomioidaan kristinuskon moninaisuus ja erityisesti protestanttisuus osana kristinuskoa. Opetuksessa tutustutaan Martin Lutherin merkitykseen uskonnon uudistajana. Perehdytään luterilaisuuden oppiin.

Opitaan tietämään, että luterilaisen uskon perustaja on Martti Luther ja hahmottamaan alustavasti, miksi syntyi uusi kirkkokunta.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 Opetuksessa tarkastellaan Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin merkityksestä. UE S2: Opetuksessa tutkitaan Euroopan uskonnollista ja katsomuksellista taustaa ja nykytilaa. Tärkeinä tarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Alustavasti tutustutaan uskontodialogiin.

Painopiste juutalaisuuden ja islamin historiassa ja näiden suhteella kristinuskon historiaan.

Nykyajasta voidaan käsitellä kannattajamääriä ja mahdollisesti joitain ajankohtaisia kysymyksiä.

Voidaan vierailla koulun lähialueilla vaikuttavissa uskonnollisissa yhteisöissä.

Opitaan ymmärtämään, että juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat monoteistisia uskontoja ja niissä on yhteisiä piirteitä.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 Opetuksessa tarkastellaan Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin merkityksestä. UE S2: Opetuksessa tutkitaan Euroopan uskonnollista ja katsomuksellista taustaa ja nykytilaa. Tärkeinä tarkastelun kohteina ovat koulun lähialueilla vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt. Alustavasti tutustutaan uskontodialogiin.

Painopiste juutalaisuuden ja islamin historiassa ja näiden suhteella kristinuskon historiaan.

Nykyajasta voidaan käsitellä kannattajamääriä ja mahdollisesti joitain ajankohtaisia kysymyksiä.

Voidaan vierailla koulun lähialueilla vaikuttavissa uskonnollisissa yhteisöissä.

Opitaan ymmärtämään, että juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat monoteistisia uskontoja ja niissä on yhteisiä piirteitä.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6 (A)

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja ymmärtämään pyhän ulottuvuutta. Opetuksessa tutustutaan hyvän ja pahan käsitteeseen ja ohjataan positiiviseen ihmiskäsitykseen.

Ortodoksisuus on maailmanlaajuinen, monikulttuurinen katsomus, jonka piiriin myös Suomessa asuvat ortodoksit kuuluvat. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan ortodoksisuus paikallisella, valtakunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla sekä antaa hyvä yleissivistys myös muiden uskontojen sekä uskonnottomuuden osalta. Oppilaan tulee tutustua omaan ortodoksiseen perinteeseen ja tapoihin, saada riittävät tiedot oman uskonnon keskeisistä opetuksista, oppia kunnioittamaan omaa ja toisten pyhää sekä tiedostaa merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet ortodoksisen uskonnon ja muiden uskontojen ja ajatustapojen välillä.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä huomioiden erilaiset oppimistyylit. Menetelminä voi opetuskeskustelun ja oppikirjatyöskentelyn ohessa esimerkiksi käyttää draamaa, erilaisia AV-materiaaleja, uskontodialogia yhteistyössä muiden uskontojen opettajien kanssa ja retkiä eri kohteisiin. Koululaispalveluksissa käyminen eri luokka-asteilla tukee opetussuunnitelman toteutumista monin tavoin. Palvelukset ovat kokemuksellinen lisä oppilaiden tutustuessa omaan katsomusperinteeseen ja sen käytännön tasoon, se on siis kokemusperäistä oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Osallistuminen palveluksiin tukee yhteisöllisyyden aspektin toteutumista – ortodoksit ovat kouluyhteisössä vähemmistö, mutta kirkossa he näkevät muitakin ortodoksisia oppilaita ja voivat tuntea kuuluvansa isompaan joukkoon ja jakaa yhteisen kokemuksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja maailmanlaajuinen, palveluksissa tutustutaan eri kieliin esimerkiksi laulujen ja tekstien muodossa. Koska palveluksissa voi tavata ihmisiä eri puolilta ortodoksista maailmaa, toiminta tukee monikulttuurisuuteen kasvamista. Lisäksi oppilas voi kirkossa tavata ihmisiä, jotka edustavat hänen omaa etnistä ja kielellistä taustaansa. Oman alueen ja pääkaupunkiseudun kirkolliseen elämään tutustuminen auttaa tuntemaan paikallista monimuotoista ja monikansallista ortodoksista kulttuuriperinnettä.

Vuosiluokkien 3 ja 4 opetussuunnitelmat on jaettu kahteen A- ja B-taulukkoihin. Niitä käytetään vuorovuosin. Vuosiluokkien 5 ja 6 opetussuunnitelmat on jaettu kolmeen taulukkoon. Taulukoiden A ja B sisällöt on tarkoitettu opetettaviksi vuorovuosin. Taulukko C:ssä on kuudennen vuosiluokan toisen vuosiviikkotunnin sisällöt.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.

UO S1 Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin ja muiden apostolien toimintaa.

Sisältöjä:

-  Raamattu pyhänä kirjana; miten Raamattua luetaan

-  Kirkon synty, apostoli Paavali ja Apostolien teot

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon rituaalit sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Sisällöissä keskitytään uskonnon musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin.

UO S1 Keskeisiä sisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet ja kirkolliset toimitukset. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoa uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide.

Sisältöjä:

-  Osallistutaan koululaisliturgiaan

-  Tutustutaan pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkkoon, sen ikoneihin ja seinämaalauksiin.

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin. Opetuksessa otetaan huomioon ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminen medioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin.

Sisältöjä:

-  Raamatun kirjojen erityispiirteitä, esimerkiksi Sananlaskujen ja Jeesuksen vertauskertomusten tulkinta

-  Ortodoksisuus mediassa

-  Uskonnollinen symboliikka juutalaisuudessa ja islamissa

-  Ekumenia medioissa, laivasymbolin merkitys

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin. Opetuksessa otetaan huomioon ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminen medioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviin uskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa.

S3 Tutustutaan eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin.

Sisältöjä:

-  Raamattu pyhänä kirjana; miten Raamattua luetaan

-  Vertailua ortodoksisuuden, juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

-  Ortodoksisuus Euroopassa ja muualla maailmassa

-  Mediakriittisyys tiedonetsinnässä

-  Ortodoksisuus ja ekumenia mediassa

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin. Tärkeä sisältö on opiskeltavan uskonnon sisäinen monimuotoisuus.

UO S1 Opetuksessa tarkastellaan kirkon syntyä sekä Paavalin ja muiden apostolien toimintaa. Opetuksessa otetaan huomioon ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminen medioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 Pohditaan ortodoksisen kirkon olemusta katolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviin uskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjä ja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona.

Sisältöjä:

-  Kirkon synty, Paavali, Apostolien teot

-  Ortodoksisuus Euroopassa ja muualla maailmassa

-  Muut uskonnot ja uskonnottomuus Euroopassa ja lähialueilla

-  Vertailua ortodoksisuuden, juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

-  Positiivinen uskonnonvapaus

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla.

UO S2 Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminen sekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Pohditaan ortodoksisen kirkon olemusta katolisena ja apostolisena, globaalina yhteisönä. Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviin uskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutkitaan koulun lähialueiden uskonnollisia yhteisöjä ja uskonnottomuutta elämänkatsomuksen muotona. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UO S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Vertailua kristinuskon (ortodoksisuuden), juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

-  Mahdollisuuksien mukaan tutustumisretkiä lähiympäristön uskonnollisiin kohteisiin

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon tavat ja rituaalit.

UO S1 Keskeisiä sisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin.

UO S2 Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminen sekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa.

Sisältöjä:

-  Muut uskonnot ja uskonnottomuus Euroopassa ja lähialueilla

-  Osallistutaan koululaisliturgiaan.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

S1 Tärkeä sisältö on opiskeltavan uskonnon oppi.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 kuten tavoitteen T6 kohdalla

S3 Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin.

UO S3 Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin.

Sisältöjä:

-  Eurooppalaiset ihmisoikeuskäsitykset

-  Muut uskonnot ja uskonnottomuus Euroopassa ja lähialueilla

-  Vertailua ortodoksisuuden, juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

-  Ekumenia

-  Positiivinen uskonnonvapaus

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

S2 Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa.

UO S2 Tutustutaan alustavasti uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Tutustutaan eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetään käsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Sisältöjä:

-  Eurooppalaiset ihmisoikeuskäsitykset

-  Positiivinen uskonnonvapaus

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

S2 Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä.

UO S2 Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa.

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

UO S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Sisältöjä:

-  Vertailua ortodoksisuuden, juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

S2 Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 Tutustutaan keskeisiin Euroopassa vaikuttaviin uskontoihin ja eurooppalaiseen uskontokarttaan. Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilön elämässä. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin.

Sisältöjä:

-  Ekumenia

-  Vertailua ortodoksisuuden, juutalaisuuden ja islamin välillä, myös eettisessä opetuksessa

-  Harjoitellaan mediakriittisyyttä.

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa.

UO S2 Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat, niiden arvostaminen sekä omassa että eri uskontojen kulttuureissa. Tutustutaan alustavasti ekumeniaan ja uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Tutustutaan alustavasti eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin.

Sisältöjä:

-  Eurooppalaiset ihmisoikeuskäsitykset

-  Ekumenia

-  Positiivinen uskonnonvapaus

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6 (B)

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä.

Sisältöjä:

-  Ortodoksisen kirkon tunnuspiirteet, esimerkiksi papisto, kirkkorakennus ja siihen liittyvä symboliikka, arkkitehtuuri, kirkkotaide, kirkkomusiikki

-  Ortodoksinen jumalakäsitys, ihmiskäsitys ja maailmankuva

-  Kymmenen käskyä ja Vuorisaarna sekä niiden merkitys nykypäivänä

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

UO S1 Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoa uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide.

Sisältöjä:

-  Osallistutaan koululaisliturgiaan.

-  Tutustutaan pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkkoon, sen ikoneihin ja seinämaalauksiin.

-  Ortodoksisen kirkon tunnuspiirteet, esimerkiksi papisto, kirkkorakennus ja siihen liittyvä symboliikka, arkkitehtuuri, kirkkotaide, kirkkomusiikki

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

UO S1 Tutkitaan Suomen ortodoksisen kirkon tunnuspiirteitä, kirkkoa uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide.

Sisältöjä:

-  Ortodoksisen kirkon tunnuspiirteet, esimerkiksi papisto, kirkkorakennus ja siihen liittyvä symboliikka, arkkitehtuuri, kirkkotaide, kirkkomusiikki

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus.

UO S1 Opetuksessa otetaan huomioon ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminen medioissa kotimaassa ja maailmalla.

Sisältöjä:

-  Tutustutaan ortodoksisiin kirkollisiin järjestöihin ja niiden toimintaan Suomessa ja ulkomailla.

-  Diakoniatyö ja lähetystyö

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin ja pyhiin kirjoihin.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Perehdytään Vanhan Testamentin kirjallisuuteen ortodoksisen opetuksen näkökulmasta sekä Jeesuksen elämävaiheisiin ja opetukseen evankeliumeissa.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Perehdytään Kymmeneen käskyyn ja pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilön elämässä.

Sisältöjä:

-  Kymmenen käskyä ja Vuorisaarna sekä niiden merkitys nykypäivänä

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat ja rituaalit.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Keskeisiä sisältöjä ovat liturgisen elämän peruspiirteet. Tutkitaan kirkkoa uskonnollisena rakennuksena, kirkkoarkkitehtuuria ja siihen liittyvää symboliikkaa. Opetuksessa otetaan huomioon kirkkomusiikki, kirkkotaide.

S3 Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Sisältöjä:

-  Osallistutaan koululaisliturgiaan.

-  Ortodoksinen jumalakäsitys, ihmiskäsitys ja maailmankuva

-  Kirkkorakennus ja siihen liittyvä symboliikka

-  Arkkitehtuuri, ikonitaide, kirkkomusiikki

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

S1 Tärkeä sisältö on opiskeltavan uskonnon oppi.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia itsetuntemuksen, elämäntaitojen ja myönteisen elämännäkemyksen muodostamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilön elämässä.

Sisältöjä:

-  Ortodoksinen jumalakäsitys, ihmiskäsitys ja maailmankuva

-  Eettiset valinnat ja niiden seuraukset

-  Globaali vastuu ja Kirkon rooli siinä, esimerkiksi Filantropia-järjestön toiminta ja patriarkka Bartolomeoksen toiminta ympäristönsuojelun hyväksi

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilön elämässä. Tutustutaan alustavasti eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetään käsitystä YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Sisältöjä:

-  Eettiset valinnat ja niiden seuraukset

-  Ihmisoikeudet, lasten oikeudet

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen, huolenpito ympäristöstä ja luonnosta sekä elämän kunnioittaminen ja kestävä tulevaisuus. Pohditaan osallistuvaa globaalia vastuun kantamista kirkon ja yksilön elämässä.

Sisältöjä:

-  Eettiset valinnat ja niiden seuraukset

-  Globaali vastuu ja Kirkon rooli siinä, esimerkiksi Filantropia-järjestön toiminta ja patriarkka Bartolomeoksen toiminta ympäristönsuojelun hyväksi

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

S1 Tärkeä sisältö on opiskeltavan uskonnon oppi.

UO S1 Opetuksessa paneudutaan ortodoksisen uskonopin lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Opetuksessa otetaan huomioon ortodoksisuuden vaikutus ja näkyminen medioissa kotimaassa ja maailmalla.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UO S2 Perehdytään islamin ja juutalaisuuden yhteisiin piirteisiin ortodoksisen kristillisyyden kanssa. Tutustutaan alustavasti uskontodialogiin sekä ihmisoikeuksien ja uskonnon suhteeseen.

S3 Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 Keskeisinä sisältöinä opetuksessa ovat ortodoksisen kirkon opetus sekä Uuden Testamentin sanoma yksilön eettisten kysymysten ohjaajana ja tukijana omassa elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon toisen ihmisen arvostaminen. Tutustutaan alustavasti eri uskontojen eettisten opetusten yhteisiin piirteisiin sekä eurooppalaisen ihmisoikeuskäsityksen ja kristillisten arvojen yhteisiin piirteisiin ja syvennetään käsitystä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkityksestä.

Sisältöjä:

-  Ortodoksinen jumalakäsitys, ihmiskäsitys ja maailmankuva verrattuna muihin ajatusmalleihin

-  Tarkastellaan ortodoksisuutta mediassa.

-  Eettiset valinnat ja niiden seuraukset

-  Ihmisoikeudet, lasten oikeudet

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S3 Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UO S3 kuten tavoitteen T11 kohdalla

Sisältöjä:

-  Ortodoksinen jumalakäsitys, ihmiskäsitys ja maailmankuva

-  Eettiset valinnat ja niiden seuraukset

-  Globaali vastuu ja Kirkon rooli siinä

-  Ihmisoikeudet, lasten oikeudet

Katolisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin. Tärkeä sisältö on myös opiskeltavan uskonnon oppi.

UK S1 Opetuksessa paneudutaan katolisen kirkon opetuksen lähteisiin ja peruskäsitteisiin. Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä.

Sisältöjä:

-  Perehdyttää oppilasta Vanhan testamentin päätapahtumiin aikajärjestyksessä ja havaitsemaan niiden yhteydet toisiinsa

-  Vanha liitto

-  Harjoitellaan Raamatun käyttöä.

-  Vanhan testamentin alkukertomukset, patriarkka kertomukset ja Israelin kansan vaellus Luvattuun maahan

-  Profeetat, kuninkaat ja sananlaskut

-  Kymmeneen käskyyn tutustuminen ja sen hahmottaminen

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

UK S1 Tutustutaan oman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissa käytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin.

Sisältöjä:

-  Kirkkovuoden juhlat ja paasto

-  Karmeliitta-luostari Espoossa; sen arkkitehtuuri ja seinämaalaukset

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.

UK S1 Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä.

Sisältöjä:

-  Vanhan testamentin kertomukset ja niiden tulkinta katolisessa perinteessä

-  Israelin kansan vaiheita: patriarkat, Joosef, Egyptin pakkotyö ja siitä vapautuminen

-  Kuninkaita ja profeettoja

-  Perehdytetään oppilasta uskonnollisen kielen erityispiirteisiin ja vertauskuvallisuuteen: luominen, käärme, hedelmä, mandala, palava pensas, voideltu

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin ja pyhiin kirjoihin.

UK S1 Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä.

Sisältöjä:

-  Opetellaan Raamatun käyttöä.

-  Rohkaistaan oppilasta osallistumaan yhteiseen keskusteluun, kuuntelemaan toisia ja ilmaisemaan itseään.

-  Perehdytetään oppilasta Raamattuun, Suomen katolisiin verkkosivuihin ja Fides-lehteen sekä nettisivuihin.

-  Ohjataan oppilasta erottamaan luotettavat ja epäluotettavat lähteet toisistaan.

-  Pohditaan, mikä on totuus.

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa.

UK S2 Opetuksessa tutkitaan katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaamista eri aikoina. Opetuksessa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

Sisältöjä:

-  Abrahamin uskontojen yhteiset piirteet, juuret ja henkimaailma, pyhät kirjat

-  Pyhän käsite eri uskonnoissa

-  Osallistutaan koululaisliturgiaan kirkollisena juhlapäivänä tai juhlakaudella.

-  Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

-  Muut uskonnot ja uskonnottomuus pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko ja muut uskonnot suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa.

UK S2 Perehdytään alustavasti juutalaisuuteen, islamiin ja kristinuskoon sekä niiden yhteisiin piirteisiin.

Sisältöjä:

-  Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteiset juuret; alustava vertailu juutalaisuuden ja islamin sekä kristillisyyden välillä

-  Patriarkka Abrahamin merkitys juutalaisuudessa, islamissa ja kristinuskossa

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisten pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

S1 Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.

UK S1 Tutustutaan oman seurakunnan elämään, messuun ja sakramenttien viettoon sekä liturgian vietoissa käytettäviin paramenteihin ja sakraaliesineisiin.

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa.

UK S2 Keskeisinä sisältöinä ovat pyhyys, juhlat ja erilaiset tavat harjoittaa uskontoa lähialueen kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja eri uskontojen parissa.

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo ja elämän kunnioittaminen.

UK S3 Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn ja katolisen kirkon käskyjen tuntemista. Pohditaan käskyjä moraalisen kasvamisen perustana, omantunnon tutkistelua ja parannuksen tekoa sekä niiden seurauksia.

Sisältöjä:

-  Pyhän käsite eri uskonnoissa

-  Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen

-  Jumala on luonnut ihmisen itsensä kaltaiseksi

-  Jumala on Rakkaus ja hyvyyden lähde

-  Toisen uskontoon kuuluvan kunnioittaminen

-  Ohjataan oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin ja pyhiin kirjoihin.

UK S1 Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä.

S3 kuten tavoitteen T7 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T7 kohdalla

Sisältöjä:

-  Pohditaan eettisiä kysymyksiä Vanhan testamentin kertomusten kautta.

-  Perehdytään Kymmeneen käskyyn.

-  Pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden seurauksia sekä vaikutuksia.

-  Maailman luominen, ihmisen tottelemattomuus ja seuraus

-  Perisynti

-  Aabraham, Hagarin ja Ismaelin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin ja Mooseksen historia

-  10 käskyn syventyminen

-  Toisen ihmisen huomioon ottaminen

-  Omasta luopuminen toisen hyväksi

-  Luonnonsuojelu

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksia ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot.

UK S3 Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisen kirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissa yhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan, Rakkauden kaksoiskäskyn ja katolisen kirkon käskyjen tuntemista.

Sisältöjä:

-  Kymmenen käskyn periaatteet suhteessa Jumalaan ja muihin ihmisiin

-  Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

-  Oppilas vähemmistön jäsenenä; koulun vähemmistöryhmiä

-  Lapsen oikeuksien sopimus omassa elämässä

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.

UK S1 Perehdytään Vanhan ja Uuden testamentin päätapahtumiin sekä muun uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin sekä niiden käyttöön katolisen kirkon elämässä.

S3 Tärkeitä opetuksessa huomioitavia asioita ovat elämän kunnioittaminen, omat valinnat ja vastuu sekä huolenpito luonnosta.

Sisältöjä:

-  Vanhan testamentin kertomukset

-  Raamatun kertomusten opetukset nykypäivän kannalta; kertomusten eettinen merkitys

-  Miten Jumalan antamat arvot vaikuttavat minun arvoihini?

-  Miten muiden mielipiteet vaikuttavat omiin mielipiteisiini?

-  Vastuu omista teoista

-  Omat teot arjessa kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

-  Tutustutaan Raamatun esimerkkeihin hyvän ja pahan kysymyksistä: esimerkiksi kuningas Daavidin taisteluja.

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UK S3 Perehdytään katolisen kirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissa yhteyksissä. Syvennetään Kymmenen käskyn, Vuorisaarnan ja Rakkauden kaksoiskäskyn tuntemista.

Sisältöjä:

-  Kymmenen käskyn periaatteet suhteessa Jumalaan ja muihin ihmisiin

-  Omien ajatusten ja mielipiteiden kertominen ja perusteleminen

-  Toisen kuunteleminen ja mielipiteiden kunnioittaminen

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu.

UK S3 Opetuksessa tarkastellaan mitä ovat katolinen ihmiskuva ja ihmisoikeudet. Perehdytään katolisen kirkon moraaliopetukseen perusteisiin yksilöä koskevissa ja yhteiskuntamoraalia koskevissa yhteyksissä.

 

Islamin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

UI S1 Islamin opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat Koraani, perimätieto ja islamin opillinen perusta. Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen tradition vaikutusta kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja islamilaiseen taiteeseen. Tutustutaan Islamin maailmanlaajuiseen vaikutukseen Antiikin kirjallisuuden ja kommentaarien kautta. Opetuksessa otetaan huomioon Islamin pyhät paikat ja niiden merkitys. Sisältöjen valinnassa tärkeitä ovat islamilaisen perinteen ikäkauteen sopivat uskonnolliset opetukset ja kertomukset. Tutustutaan uskonnollisiin symboleihin, juhliin ja islamilaiseen kalenteriin. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskonnollisen kielen erityispiirteet, islamilainen terminologia ja sen yhdistävä vaikutus islamilaisessa maailmassa. Perehdytään islamin monimuotoisuuteen ja tutkitaan tarinoita profeetoista islamin opin kehityksen näkökulmasta. Opetuksessa tutustutaan islamin historiaan Euroopassa ja islamiin Suomessa.

Mahdollisia sisältöjä:

Keskeisinä sisältöinä ovat, mitä muslimi uskoo Jumalasta sekä Jumalan palvonta.

Lisäksi käsitellään, mihin muslimi uskoo eli uskonkappaleet.

Koraania käsitellään pyhänä kirjana; sen merkitys ja rakenne (Mekan ja Medinan suurat, säännöt ja kertomukset).

Käsitellään myös Koraanin lukemisen ja lausumisen sekä ymmärtämisen merkitystä.

Suurista opetellaan Al-Kafirun, Al-Qadr, Al-Kawthar ja An-Nasr. 

Tärkeänä sisältöalueena on Profeetta Muhammedin perimätieto (hadith): hadithien merkitys, perusasiat hadithien kokoamisesta ja esimerkkejä haditheista opetukseen liittyen.

Profeetta Muhammedin elämästä käsitellään muutto Mekasta Medinaan (hijra) ja islamilainen ajanlasku sekä Profeetta Medinassa hänen kuolemaansa asti.

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 kuten tavoitteiden T1 ja T2 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Keskeistä on käsitellä alustavasti islamilaista taidetta kuten musiikkia (nashid) ja moskeija-arkkitehtuuria sekä islamilaista tiedettä.

Tarkastellaan maailmanlaajuista islamia sekä teemaa islam ja eri kulttuurit.

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

Kaikki sisältöalueet S1–S3

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S1 kuten tavoitteiden T1 ja T2 kohdalla

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UI S2 Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään niitä yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin. Tutkitaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa otetaan huomioon Suomessa vaikuttavat uskonnolliset yhteisöt ja uskontodialogin merkitys sekä uskonnot mediassa ja populaarikulttuurissa sekä uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Mahdollisia sisältöjä:

Tutustutaan juutalaisuuden ja kristinuskon juhla- ja pyhäpäiviin, pyhiin kirjoihin ja rakennuksiin.

Sisältöinä on islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden symbolit ja nämä uskonnot Suomessa.

Lyhyesti käsitellään näiden kolmen Abrahamin uskonnon historiaa Euroopassa.

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

 

Mahdollisia sisältöjä:

Keskeisinä sisältöinä ovat uskonnot ja rauha sekä alustavasti uskontojen yhteistyö.

Käsitellään uskontoja mediassa.

Pohditaan ihmisten erilaisuutta ja oikeutta valintoihin: sekä uskonnonvapautta että uskonnottomuutta.

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

S1 kuten tavoitteiden T1 ja T2 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UI S3 Opetuksessa tarkastellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja. Perehdytään käsitykseen kielletystä ja sallitusta islamissa sekä syntikäsitteeseen. Pohditaan ihmisen ja luonnon suhdetta sekä globaalivastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta, islamilaisia käytöstapoja, myötäelämisen taitoa ja oppilaiden elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä.

Mahdollisia sisältöjä:

Keskeisenä sisältönä on eettisyyteen kasvaminen. Tarkastellaan sallittua ja kiellettyä sekä miksi on kielletty.

Käsitellään käytöstapoja.

Opetuksen tärkeinä sisältöinä ovat terveellinen elämäntapa: puhtaus, ravinto islamissa, harrastusten merkitys.

Pohditaan vastuuta ympäristöstä sekä suhdetta luontoon.

Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta.

6. luokalla otetaan kilvoittelu, kamppailu omien heikkouksiensa kanssa = suuri jihad sekä pieni jihad eli puolustussota ja mitkä ovat sen edellytykset.

Keskeinen sisältö on hyväntekeväisyyden merkitys: hyväntekeväisyys-yhdistykset (Punainen risti/ Punainen puolikuu, oman uskonnon yhdistykset, avustusyhdistykset ym.)

Islamin etiikasta tärkeää on elämän kunnioittaminen.

Tärkeä näkökulma omien ja muiden tunteiden tunnistaminen.

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UI S3 Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus.

 

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Kuten T8 kohdalla

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

Kaikki sisältöalueet S1–S3

 

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

 

Juutalaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6

Juutalaisuus on yksi keskeisistä maailmanuskonnoista ja se on vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen kulttuuriin ja katsomusperinteeseen. Juutalaisessa uskonnonopetuksessa oppilas hahmottaa paikkaansa vuosituhantisessa juutalaisessa traditiossa samalla kun hän rakentaa dialogista ja kunnioittavaa suhdetta muihin uskontoihin. Näin oppilaan juutalainen identiteetti kehittyy tasapainoisessa vuorovaikutuksessa suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Opetuksessa tutustutaan niin omaan uskontoon ja kulttuuriin kuin muihin maailmanuskontoihin. Oppilas saa kattavat tiedot juutalaisuuden keskeisistä opetuksista, tavoista ja perinteistä, minkä lisäksi hän saa riittävät tiedot muista uskonnoista. Tavoitteena on saavuttaa laaja uskonnollinen yleissivistys.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa käytetään monipuolisesti eri opetusmenetelmiä. Oppikirjat, dialoginen oppiminen, kuvamateriaali ja videot täydentyvät monipuolisella internetin käytöllä. Keskustelulla ja erilaisten näkemysten esittämisellä on vankka sija opetuksessa.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta perehtymään opiskeltavan uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeisiin oppeihin

S1 Sisällöissä keskitytään uskonnon lähteisiin, pyhiin kirjoihin ja henkilöihin sekä musiikkiin, symboleihin, pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin. Tärkeitä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon oppi, tavat, rituaalit ja yhteisöt sekä uskonnon sisäinen monimuotoisuus. Tarkastellaan uskonnon keskeisiä kertomuksia ja niiden vuorovaikutusta taiteen, tieteen ja kulttuurin kanssa.

UJ S1 Opetuksessa paneudutaan Tooraan, Tanachiin, perimätietoon ja juutalaisuuden opilliseen perustaan. Perehdytään juutalaisen tradition vaikutukseen eurooppalaiseen kulttuuriin ja tieteisiin. Opetuksessa tarkastellaan juutalaisuuden pyhiä paikkoja ja niiden merkitystä. Opetukseen valitaan juutalaisen perinteen ikäkauteen sopivia uskonnollisia opetuksia ja kertomuksia. Pohditaan uskon ja tekojen välistä suhdetta sekä Tooran erityisasemaa. Perehdytään uskonnollisiin symboleihin ja juutalaisen kalenterin juhliin, juutalaisuuden monimuotoisuuteen sekä juutalaisuuteen Suomessa.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Toora, Tanach, Mishna, Gemara

-  Tooran ja Talmudin etiikka

-  Maimonideen 13 periaatetta

T2 ohjata oppilas tutustumaan opiskeltavan uskonnon rituaaleihin ja tapoihin sekä pyhiin paikkoihin ja rakennuksiin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Siddur ja päivittäisten rukousten ja jumalanpalvelusten käytännöt ja sisällöt

-  Juhlapyhien jumalanpalvelusten sisältö (syvennetään

-  Juhlapyhien jumalanpalvelukset

-  Brachot eli siunaukset

-  Ruokarukous (Birkat hamazon)

-  Shabatin ja juutalaisten juhlapyhien rituaalit ja käytännöt kodissa

-  Kashrut

-  Juutalaisen elämänkaaren riitit

-  Juutalainen seurakunta ja sen toiminnot

T3 auttaa oppilasta tunnistamaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Heprean aakkoset ja heprean kirjoittamisen opetteleminen tekstaten

-  Keskeistä uskonnollista sanastoa hepreaksi

T4 ohjata oppilasta etsimään, arvioimaan ja käyttämään uskontoa koskevaa tietoa erilaisista lähteistä

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Juutalaisuus internetissä

T5 opastaa oppilasta perehtymään Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja katsomuksellisiin juuriin ja nykytilaan

S2 Opetuksen sisältöjä ovat kristinusko, muut uskonnot ja uskonnottomuus suomalaisessa kulttuurissa ja arjessa. Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin. Opetuksessa tarkastellaan Suomen ja Euroopan katsomuksellista ja uskonnollista taustaa ja nykytilaa. Sisällöt valitaan niin, että muodostuu kokonaiskuva Euroopan uskonnollisista juurista ja erityisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin perussisällöistä ja merkityksestä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontoon liittyvien teemojen käsittely mediassa ja populaarikulttuurissa.

UJ S2 Opetuksessa keskeisinä sisältöinä ovat juutalaisuus, kristinusko ja islam. Perehdytään uskontoja yhdistäviin henkilöihin, tapahtumiin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin sekä vaikutukseen eurooppalaisessa kulttuurissa. Tarkastellaan erityisesti juutalaisuuden historiaa Euroopassa ja perehdytään oppilaiden lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja uskontodialogin merkitykseen. Opetuksessa otetaan huomioon uskonnot mediassa ja populaarikulttuurissa ja uskontojen rooli maailmanrauhan rakentamisessa.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Juutalaisuuden ja muiden uskontojen historia ja nykytilanne Suomessa ja Euroopassa (syvennetään)

T6 ohjata oppilas tutustumaan juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin ja niiden vaikutukseen ja historiaan Euroopassa

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla.

UJ S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Juutalaisuuden ja muiden uskontojen historia ja nykytilanne Suomessa ja Euroopassa (syvennetään)

T7 kannustaa oppilasta kunnioittamaan omaa ja toisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti erilaisissa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

UJ S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Monoteismin käsite juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset eri uskonnoissa

-  Pyhät paikat ja esineet eri uskonnoissa

-  Ajan pyhittäminen eri uskonnoissa

-  Uskonnolliset virat ja pyhät henkilöt eri uskonnoissa

T8 ohjata oppilas perehtymään opiskeltavan uskonnon eettisiin opetuksiin sekä eri uskontoja yhdistäviin eettisiin periaatteisiin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran ja Tanachin kertomukset ja niiden etiikka

-  Talmudin etiikka

-  Mitzvot (positiiviset käskyt sekä kiellot)

-  Teshuva eli katumus

-  Kultaisen säännön etiikka juutalaisuudessa, kristinuskossa ja muissa uskonnoissa

-  Synnin ja anteeksiannon käsitteet juutalaisuudessa ja muissa uskonnoissa

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisoikeuksiin ja erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyviä arvoja yksilön ja yhteisön näkökulmasta

S3 Keskeisiä sisältöjä ovat ihmisarvo, elämän kunnioittaminen ja luonnon vaaliminen. Pohdinnan kohteena ovat oppilaan omat valinnat ja toiminnan taustalla vaikuttavat arvot sekä globaali vastuu. Tärkeitä sisältöjä ovat elämäntaidot, itsetuntemus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tutustutaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin eettisiin opetuksiin sekä eri uskontojen ja katsomusten yhteisiin eettisiin käsityksiin. Käsitellään YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Sisällöt antavat oppilaalle välineitä eettiseen keskusteluun ja omien näkemysten perustelemiseen sekä uskonnoista käytävään keskusteluun.

UJ S3 Opetuksen keskeisiä sisältöjä ovat juutalaisen etiikan perusteet ja elämän arvo. Perehdytään uskonnollisten käskyjen eli mitzvojen jakoon kiellettyihin ja vaadittaviin tekoihin. Pohditaan ihmisen ja luonnon suhdetta sekä globaalia vastuuta. Tärkeitä sisältöjä ovat ihmisen oikeus elämään ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Tutkitaan uskonnollisen kielen erityispiirteitä, juutalaisen kielen terminologiaa ja sen yhdistävää vaikutusta juutalaisessa maailmassa. Opetuksessa tärkeitä sisältöjä ovat juutalaisuuden vaikutus arkielämän käyttäytymiseen, myötäelämisen taito ja oppilaiden elämästä nousevat eettiset kysymykset.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tutustutaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöön

-  Lapsen oikeuksien toteutuminen käytännössä eri puolilla maailmaa

T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tutustutaan juutalaisen etiikan käsitteeseen Tikkun olam

-  Kestävä kehitys ja etiikka eri uskonnoissa

T11 luoda oppilaalle mahdollisuuksia keskustella eettisistä kysymyksistä, ilmaista rakentavasti ajatuksiaan ja tunteitaan sekä harjoitella perustelemaan omia näkemyksiään

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Ihmisen ja Jumalan suhde

-  Ihmisen suhde ympäristöön ja lähimmäisiin

T12 auttaa ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan myönteistä maailmankatsomusta, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Minun paikkani maailmassa: minä itse, perheeni, sukuni, seurakunta, Am Israel, kotimaani, koko ihmiskunta

-  Juutalainen maailma

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6 (A)

Koska elämänkatsomustietoa opetetaan usein yhdysryhmissä, tavoitteet ja sisällöt on jaettu vuosikokonaisuuksiksi, joista vuorovuosin opiskellaan A- ja B-kokonaisuuksia. Tämä mahdollistaa sen, että koko ET-ryhmällä on opiskeltavanaan samantyyppisiä sisältöjä. Parillisten vuosien syksyinä aloitetaan A-kokonaisuudet ja parittomina B-kokonaisuudet.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

S1 Tutkitaan vapautta ja vastuuta, erityisesti ajattelun-, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapauden näkökulmista.

 

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niiden perusteluita

S1 Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa toisiin.

 

T5 ohjata oppilas tutustumaan eurooppalaiseen ja maailman kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuurista moninaisuutta ilmiönä

S2 Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

S4 Tutkitaan erilaisia luontokäsityksiä, luonnon ja ihmisen tulevaisuutta sekä kestävää kehitystä. Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

Liikkeelle voidaan lähteä esimerkiksi UNESCO:n maailmanperintökohteiden kautta.

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

S2 Perehdytään maailman kulttuuriperintöön ja sen arvokkuuteen. Perehdytään erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin.

Katsomuksia lähestytään oppilaita askarruttavien kysymysten kautta.

Elämänkatsomuksista käsitellään kristinuskoa, islamia ja juutalaisuutta sekä sekulaaria humanismia. Lisäksi käsitellään uskontoja, joita omassa koulussa ja lähiympäristössä on. Opetellaan kustakin katsomuksesta jotakin opillista ja joitain elämäntapoja sekä tarkastellaan sen asemaa Suomessa ja maailmalla.

T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksellista oppimistaan

S1 Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Opiskelu sisältää tavoitteiden asettamista, opiskelun seuraamista ja itsearviointia.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaan muiden katsomuksellisia kannanottoja

S1 Harjoitellaan toisen kohtaamista ja erilaisten näkökulmien arvostamista.

S2 Pohditaan esimerkiksi tietämisen, uskomisen ja luulemisen merkityksiä. Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin.

Oman näkemyksen muotoilun ja perustelemisen lisäksi opetellaan tekemään hyviä kysymyksiä.

Dialogitaitojen opettamiseen on olemassa materiaalia esim. Askelia katsomusdialogiin osoitteessa espoo.fi/agora.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään

Kaikki sisällöt

 

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 5–6 (B)

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin

S3 Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.

 

T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niiden perusteluita

Kaikki sisällöt

 

T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittää ajatteluaan  

Kaikki sisällöt

 

T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja luonnosta

S3 Perehdytään ihmisten yhteiselämän perusteisiin tutkimalla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, rauhan ja demokratian merkityksiä niin erilaisissa oppilaan elämään liittyvissä arkipäivän tilanteissa ja ympäristöissä kuin laajemminkin.

Voidaan pohtia, mitä hyvää rauha ja demokratia tuovat ja mitkä asiat vaarantavat niitä. Nämä asiat voidaan liittää myös globaaliin kestävään kehitykseen. Esimerkiksi reilun kaupan periaate yhdistää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen.

T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

S4 Perehdytään erilaisiin aikakäsityksiin ja tapoihin selittää maailmaa sekä pohditaan niiden vaikutusta ihmisten elämään ja niihin liittyviä erilaisia tietokäsityksiä. Tutkitaan erilaisia luontokäsityksiä.

Esimerkiksi luonnonuskontojen ja Kaukoidän uskontojen aikakäsitykset ja maailmanselitykset sekä niiden vaikutukset ihmisten elämään.

T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksellista oppimistaan

S1 Harjoitellaan oman näkemyksen erittelyä ja perustelemista suhteessa eri kulttuureihin ja katsomuksiin

Opiskelu sisältää tavoitteiden asettamista, opiskelun seuraamista ja itsearviointia.

T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaan muiden katsomuksellisia kannanottoja

S4 Harjoitellaan omien näkemysten erittelyä ja perustelemista suhteessa maailmankuvaan ja kestävään tulevaisuuteen.

 

T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia

S3 Perehdytään lapsen oikeuksiin pohtien niiden toteutumista muualla maailmassa.

Ks. eri kansalaisjärjestöjen globaalikasvatuksen ja lasten oikeuksien materiaalit.

T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään

Kaikki sisällöt

 

Historian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 auttaa oppilasta hahmottamaan erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä

S2 Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S2:n ja S3:n opetuksessa korostetaan historian ilmiöiden ymmärtämistä.

Historian merkitystä, arvoja ja asenteita vahvistavat tavoitteet

T1–T3 sisällytetään uusiin sisältöalueisiin.

Opetuksen elävöittäminen mahdollisuuksien mukaan taidekasvatusta hyödyntäen

Pääkaupunkiseudun museotarjonnan hyödyntäminen (esim. Kansallismuseo)

Vierailu esim. Espoon Kaupunginmuseoon

Historian sisältöjen linkittäminen yhteiskuntaopin sisältöjen kanssa (esim. demokratian käsite antiikin Kreikan yhteydessä)

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja.

S2 ja S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Kuten tavoitteen T4 kohdalla

T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille

T7 harjaannuttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille

T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja yhteiskuntaopista tiedonalana.

S1 Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan yksilön, perheen ja muiden lähiyhteisöjen näkökulmasta. Pohditaan, kuinka jokainen voi itse vaikuttaa lähiyhteisön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lisäksi perehdytään työntekoon, ammatteihin, omaan rahan käyttöön ja talouden hoitoon sekä vastuulliseen kuluttamiseen arjen tilanteissa.

S2 Perehdytään erilaisiin oppilasta lähellä oleviin yhteisöihin, niiden jäsenten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, sekä harjoitellaan yhteistä päätöksentekoa. Opetuksessa tarkastellaan demokraattisen toiminnan arvoja ja perusperiaatteita kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Tutustutaan Suomen eri kulttuureihin ja vähemmistöryhmiin.

Sisältöjen linkittäminen historian sisältöjen kanssa

Erilaisiin ammatteihin perehtyminen, esim. huoltajien avulla

Muista kulttuureista tulevien oppilaiden tietämyksen hyödyntäminen

 

T2 tukea oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys

T3 ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita.

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilaskuntatoimintaan osallistuminen

T4 ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa.

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys

T7 kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä.

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilaskuntatoimintaan osallistuminen

T8 tukea oppilasta ymmärtämään oman rahankäytön ja kulutusvalintojen perusteita sekä harjoittelemaan niihin liittyviä taitoja.

S1 kuten tavoitteen T1 ja T2 kohdalla

 

Musiikin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään

S1 Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen.

Oppilasta ohjataan toimimaan ryhmässä rakentavasti ja muita kannustaen.

Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa.

Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen

T2 ohjata oppilasta luontevaan äänenkäyttöön ja laulamiseen sekä kehittämään keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoaan musisoivan ryhmän jäsenenä

S1 Luontevaa äänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien perussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa.

Tutustutaan musiikin tulkintaan ja ilmaisuun.

Vahvistetaan oppilaan luontevaa äänenkäyttöä ja laulamista monipuolisesti erilaisessa musiikillisessa toiminnassa

Ryhmän taitojen lisääntyessä harjoitellaan moniäänistä musisointia.

Soitinkokeiluja
Vahvistetaan soittotekniikkaa ja yhteissoittotaitoja
Monipuolistetaan soittosäestyksiä, esimerkiksi sointutehot.
Tunnistetaan ja nimetään käytettäviä soittimia.

Rytmisiä taitoja harjoitellaan monipuolisesti eri tahtilajeissa (esim. 2/4, 3/4, 6/8, 4/4, 5/4).
Tutustutaan rytmiseen monimuotoisuuteen esimerkiksi synkooppi, kolmimuunteisuus, polyrytmiikka.

Erotellaan ja hahmotetaan aika-arvoja musisoinnin yhteydessä.

Harjoitellaan erilaisten asteikkojen käyttämistä musisoinnissa (esimerkiksi pentatoninen, duuri, molli, moodit) ja omien musiikillisten ideoiden toteuttamisessa.

T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden ja tunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen

S1 Luontevaa liikkumista sekä kehosoittimien tekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojen ja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

Ohjataan oppilasta monimuotoiseen keholliseen aistimiseen, improvisaatioon ja ilmaisuun, esimerkiksi luova liikunta, laululeikit ja tanssit.

T4 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun sekä ohjata häntä jäsentämään kuulemaansa sekä kertomaan siitä

S1 Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota musisoivan ryhmän jäsenenä toimimiseen. Luontevaa äänenkäyttöä ja laulamista, liikkumista sekä keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien perussoittotekniikoita harjoitellaan yhteismusisoinnissa. Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojen ja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

S2 Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiin keinoihin.

S3 Musiikillisten taitojen ja tietojen lisäksi opetuksessa käsitellään oppilaiden kokemuksia ja havaintoja musiikista ja musiikin tekemisestä eri ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä muihin oppiaineisiin ja omiin yhteisöihin sekä pohditaan musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

S4 Ohjelmiston suunnittelussa kiinnitetään huomiota oppilaiden omiin kulttuureihin, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuurisen ymmärryksen avartamiseen. Ohjelmistoon sisällytetään monipuolisesti muun muassa lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkia ja kansanmusiikkia. Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellykset sisältyvät myös ohjelmistoon.

Musiikin kuuntelussa painotetaan aktiivista kuuntelua, jossa musiikkiin ja sen tunnelmaan eläydytään motorisesti liikkuen, visuaalisesti ja mielikuvitusta aktivoiden.

Rohkaistaan oppilasta kertomaan musiikin herättämistä mielikuvista, ajatuksista, tunteista ja kuvailemaan kuulemaansa.

T5 rohkaista oppilasta improvisoimaan sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan pienimuotoisia sävellyksiä tai monitaiteellisia kokonaisuuksia eri keinoin ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen

S1 Opetuksessa on keskeistä ilmaisutaitojen ja kuvittelukyvyn monipuolinen kehittäminen.

S2 Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiin keinoihin.

S4 Musisointitilanteissa syntyneet oppilaiden luovat tuotokset ja sävellykset sisältyvät myös ohjelmistoon.

Ohjataan oppilasta rytmi- ja melodiaimprovisaatioon (esimerkiksi kaksi-, kolmi-, nelisävelikkö tai pentatoninen asteikko).

Ohjataan oppilasta toteuttamaan omia tai ryhmässä suunniteltuja pienimuotoisia sävellyksiä, äänimaisemia, liikeimprovisaatioita tai liikesarjoja. Tuotoksissa voidaan integroida eri taiteenaloja esimerkiksi draama, kuva, runo, tanssi tai tarina.

Omia tai ryhmissä suunniteltuja ja toteutettuja sävellyksiä myös teknologiaa hyödyntäen.

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikillisia kokemuksiaan ja musiikillisen maailman esteettistä, kulttuurista ja historiallista monimuotoisuutta

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Hyödynnetään KULPS-kulttuuripolkua.

Ohjataan oppilasta tutustumaan ja tutkimaan musiikin kulttuurista monimuotoisuutta.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään musiikkikäsitteitä ja musiikin merkintätapojen periaatteita musisoinnin yhteydessä

S2 Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia.

Ohjataan tunnistamaan musiikkikäsitteitä soivasta musiikista ja nimeämään niitä.

Ohjataan äänen ja symbolin vastaavuuden ymmärtämiseen ja ilmentämiseen musiikissa, esimerkiksi nuotit, aika-arvot, tempo ja dynaamiset merkit, kuvionuotit, itse luodut merkintätavat, jne.

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia hyvinvointiin sekä huolehtimaan musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Ohjataan oppilasta huomaamaan musiikin vaikutus omassa elämässään.

Ohjataan oppilasta käyttämään soittimia ja laitteita turvallisesti ja huolehtimaan kuulostaan sekä toimimaan vastuullisesti musisointitilanteissa.

Oppimaan oppiminen musiikissa

T9 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, osallistumaan tavoitteiden asettamiseen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Kannustetaan oppilasta pitkäjänteisyyteen musiikillisten taitojen kehittämisessä ja musiikillisten tuotosten viimeistelyssä.

Valmistetaan ja harjoitetaan esimerkiksi musiikkiesityksiä tapahtumiin ja juhliin.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja erilaisia kuvallisia välineitä hyödyntäen

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti.  Oppilaiden kuvakulttuureja tarkastellaan suhteessa muihin kuvakulttuureihin. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä oppilaiden osallistumiselle eri yhteisöissä, ympäristöissä ja yhteyksissä.

S2 Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Opetuksen sisältöjä valitaan myös vakiintuneita kuvakulttuureja uudistavista, erilaisten yhteisöjen ja ryhmien tuottamista kuvista ja visuaalisen kulttuurin ilmiöistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään oppilaiden laajenevaa elinpiiriä ja medioiden merkitystä yhteiskunnassa.

S3 Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat perehtyvät taiteelle ominaisiin toimintatapoihin, taiteen eri lajeihin sekä erilaisiin käsityksiin taiteesta. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen ja vastaanottamiseen.

Kuvallisia muistiinpanoja tai luonnoksia havainnoista piirtäen, maalaten tai digitaalisesti

Museovierailu

Kotiseudun historiallinen rakennus

Silmän ja käden yhteistyön kehittyminen

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan havainnoistaan ja ajatuksistaan sekä harjoittelemaan näkemystensä perustelemista

Erilaisten kuvien ja ympäristöjen tarkastelu

Yhteisiä palautekeskusteluja, toisten näkemysten kunnioittaminen

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Tilan kuvaamisen keinoja esim. kohteiden pieneneminen kauempana, päällekkäisyys

Puhtaat ja murretut värit, prisma ja sateenkaaren värit


Animaatioelokuva

Kuvallinen tuottaminen

T4 ohjata oppilasta käyttämään monipuolisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä harjaannuttamaan kuvan tekemisen taitojaan

S1, S2 ja S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Esim. yhteisiä kollaaseja,

ryhmä- ja parityöt, projektityöt

Tavoitteiden asettaminen

Valmiin työn tunnistaminen

T5 ohjata oppilasta tavoitteelliseen kuvallisten taitojen kehittämiseen yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

Kuvallisten keinojen voima viestinnässä esim. kuvan rajaamisen merkitys

Mainonnan vaikutuskeinoja oman työskentelyn avulla

T6 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kuvallisen viestinnän tapoihin ja käyttämään kuvallisen vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

Oman mielipiteen ilmaisu

Valokuvaaminen

Kuvankäsittely

 

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

T7 ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvia eri lähtökohdista ja eri yhteyksissä sekä pohtimaan todellisuuden ja fiktion suhdetta

S1, S2 ja S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Erilaiset kuvatyypit

Dokumentti- ja fiktioelokuva

Todellinen ja kuvitteellinen ympäristö

Kuvien tulkitseminen

 

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmista sekä pohtimaan historiallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kuviin

Esittävä ja ei-esittävä taide, havaintoon perustuva ja kuvitteellinen kuva

Kuvan eri tulkintatasojen havaitseminen ja ymmärtäminen

T9 innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan

Historiassa samaan aikaan opiskeltavien aikojen taidehistoria ja kulttuuri

Kuvailmaisua samoista lähtökohdista, aiheista, samalla tekniikalla ja/tai materiaalilla

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

T10 ohjata oppilasta keskustelemaan taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista

S1, S2 ja S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Median välittämä ihmiskuva

käsitys kauneudesta eri aikoina

T11 kannustaa oppilasta ottamaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys kuvailmaisun sisältöjä ja toimintatapoja valitessaan

Tuotesuunnitteluun tutustuminen esim. materiaali, muoto, käyttötarkoitus, kauneus

Oman maan kulttuuriperinnön arvostaminen ja säilyttäminen

Käsityön opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

S1 Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnonympäristöä uusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä ja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä.

S2 Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitä tarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksi tuotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisesti sekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpien koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja, kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vielä eteenpäin.

S4 Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja/tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseen käytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita. Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

S5 Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiin materiaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseen työskentelykulttuuriin.

S6 Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- ja ryhmäpalautetta.

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokalla 5:

T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Harjoitellaan oman työohjeen laatimista.

Dokumentoiduista töistä kerätään esim. sähköinen portfolio, joka siirtyy oppilaan mukana yläkouluun.

T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

S3 ja S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kokeillaan kudontaa kankaan rakenteen havainnollistamiseksi.

Opitaan neulonnan perusasiat.

Opitaan metallin ja muovin liitostapoja sekä työstämismenetelmiä (pop-niittaus, niittaus, konekierteen tekeminen ja pistehitsaus).

T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä.

S1–S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Varataan tarpeeksi aikaa taidossa harjaantumiseen.

T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa

S1, S2 ja S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Käytetään suunnittelun apuna tieto- ja viestintätekniikkaa.

T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia

S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Opetellaan arvostamaan käsintehtyjä tuotteita.

T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti

S1–S3 ja S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

Liikunnan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 5

Kehittyvän tvt:n mahdollisuuksia käytetään liikunnan opetuksessa tarkoituksenmukaisesti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1 Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Opetukseen valitaan sellaisia oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä, joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla.

Oppilaita kannustetaan kokonaisvaltaiseen liikunnalliseen ja fyysiseen aktiivisuuteen sekä ymmärtämään toiminnallisen arjen merkitys hyvinvoinnille.

Korostetaan fyysisesti aktiivisen koulupäivän merkitystä.

Move!-mittauksilla autetaan oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.

KULPS-liikuntapolun mahdollistamat lajikokeilut

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan sekä soveltamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1 Opetukseen valitaan sellaisia oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa harjaannutetaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja liikuntatilanteisiin sovellettuina (esim. luontoliikunta ja palloilut) sekä tehtäviä eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Kartanlukutaidon kehittäminen

T3 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan tasapaino- ja liikkumistaitojaan että soveltamaan niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina sekä eri tilanteissa

S1 Opetukseen valitaan sellaisia oppilaiden kehitysvaiheeseen soveltuvia turvallisia tehtäviä, joissa eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä vahvistetaan tasapaino- ja liikkumistaitoja monipuolisten liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja eri liikuntalajien avulla.

Koetaan liikuntaa monipuolisesti sekä tehdään yhteistyötä paikallisten liikuntatoimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan.

T4 ohjata oppilasta sekä vahvistamaan että soveltamaan välineenkäsittelytaitojaan monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä käyttämällä erilaisia välineitä eri vuodenaikoina erilaisissa tilanteissa

S1 kuten tavoitteen T3 kohdalla

 

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa

S1 Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Valitaan tehtäviä, joilla opitaan harjaannuttamaan nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joiden avulla tutustutaan myös oman toimintakyvyn arviointiin. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Tuetaan oppilasta ymmärtämään aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan merkitys.

Mittauksilla autetaan oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.

T6 opettaa uimataito, jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä

S1 Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin ja vesiliikunnan opetusta.

 

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan liikuntatunneilla

S1 Oppilaille opetetaan liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyviä tarpeellisia tietoja.

Luodaan turvallinen ja positiivinen oppimisilmapiiri.

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

S2 Opetukseen valitaan myönteistä yhteisöllisyyttä lisääviä pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon ja auttamaan muita sekä tehtäviä, joissa opitaan vastuun ottamista omasta toiminnasta, yhteisistä asioista ja säännöistä.

Opitaan kannustamaan muita ja huomioimaan muut.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

S2 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Tuetaan oppilaan oman roolin ymmärtämistä osana ryhmän toimintaa.

Psyykkinen toimintakyky

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja

S3 Opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan. Yhteisillä tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista.

Ohjataan ja kannustetaan oppilaita löytämään omia liikunnallisia vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä arjen valinnoissa.

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä

S3 Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä autetaan myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Luodaan positiivinen ja turvallinen oppimisilmapiiri sekä tuetaan liikunnallisten vahvuuksien löytämistä.

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 3–6

Koulukohtaiseen ohjaussuunnitelmaan kirjataan käytänteet työelämään tutustumisesta ja esimerkiksi yrityskylä -tyyppisten mallien käytöstä sekä kuudennen luokan syksyllä käytävät opettaja-huoltaja-lapsi -keskustelut. Ne ja ohjauksellisuus vanhempainillassa suunnataan yläkouluhakuun. Koulukohtaisesti täsmennetään, mitkä ohjauksen tavoitteet asetetaan millekin vuosiluokalle. Käytänteet ja työnjako kirjataan lukuvuosisuunnitelman liitteenä olevaan ohjaussuunnitelmaan.