Vuosiluokka 7

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä

S1 Vahvistetaan taitoa toimia erilaisissa, myös koulun ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa ja havainnoidaan omasta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Tehdään havaintoja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinoista ja omaksutaan niitä osaksi omaa kielenkäyttöä. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja itseilmaisussa.

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan

S1 Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnollistamista.

 

Tekstien tulkitseminen

T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita

S2 Harjoitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitoja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Pohditaan tekstien tarkoitusperiä ja kohderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektoidaan omaa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukokemuksia.

Esim. lukupiiri, parilukeminen, draama, monilukutaito

T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä

S2 Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

Erityisesti uudet tekstilajit

Voidaan tehdä lukudiplomi.

Tietoturva ja tekijänoikeudet

T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla

S2 Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

Tekstien tuottaminen

T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana

S3 Tuotetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan: kielellisinä, visuaalisina, audiovisuaalisina ja verkkoteksteinä. Perehdytään erityyppisten tekstien tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkitaan kirjoitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tietoa omissa teksteissä.  

Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja

S3 Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä.

Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo

T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana

S3 Harjoitellaan tekstien tuottamista vaiheittain. Annetaan ja vastaanotetaan palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa.

Kannustava palaute, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen

T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista

S3 Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa.

Painotetaan sisältöalueista seuraavia: kappalerakenteet, virkkeiden ja lauseiden rakenteet sekä lausetyypit.

T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

S3 Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään nykykirjallisuuteen, tutustuttaa häntä kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen

S4 Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen.

Tarjotaan luku- ja kulttuurielämyksiä ja innostetaan kulttuurin pariin.

KULPS, kirjastot

Voidaan soveltaa lukupiiritoimintaa (esim. Netlibris).

Kirjastot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2-opetus) Espoossa vuosiluokilla 7–9

Sisällöt avaavat tavoitetta ja antavat ainekset tavoitteen toteutumisen arviointiin kullakin vuosiluokalla. Sama sisältö voi toistua ja syventyä eri vuosiluokilla. Samoin kuin tavoitteet myös sisällöt muodostavat jatkumon. Siksi eri sisältöjä toteutetaan läpäisevästi eri vuosiluokilla syventäen ja laajentaen, vaikka jokin sisältö painottuu tietyllä vuosiluokalla. Näin tavoitteita ja sisältöjä voidaan toteuttaa eri kielenoppimisen vaiheissa olevien oppilaiden kanssa.

Yläkoulun opetussuunnitelmassa Espoon näkökulmaa tuovat esiin mm. KULPS-kulttuuri- ja kirjastopolut, Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali, draamatyöskentely, koulukirjaston käyttäminen, lukupiiri ja lukudiplomit sekä yhteistyö oman äidinkielen opettajien kanssa, itsearviointi ja tiedonhaku perheen omilla kiellä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa

S1 Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja

S1 Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

Keskustelutaidot kasvokkaisessa ja sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median kielet ja vuorovaikutustilanteet syventäen

T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen

S1 Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 8

Oman puhe-esityksen tekeminen

Tekstien tulkitseminen

T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella

S2 Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 9

Luetaan ja ymmärretään kirjallisuutta ja koulussa käytettäviä tekstilajeja sekä tulkitaan niitä yhteistoiminnallisesti.

Arvioidaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja.

T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä

S2 Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokalla 9

Tarkastellaan kriittisesti tekstilajeja ja niiden kielellisiä piirteitä (tekstin tarkoitus, arvot, vaikuttamiskeinot jne.) sekä median ja sosiaalisen median tekstejä.

Tekstien tuottaminen

T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä

S3 Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen. Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä.

Kielitaidosta riippuen vuosiluokilla 7–9

Syvennetään ja laajennetaan sisältöjä eri vuosiluokilla oppilaan edellytysten mukaan.

Puretaan ja kirjoitetaan uudelleen erilaisia tekstejä. Yhdistetään kuvaa ja sanaa (esim. kuvatekstin ohjattu laatiminen yhteistyönä S2:n ja lukuaineen opettajan kanssa).

Tuotetaan digitaalisia tekstejä.

Arvioidaan omia tekstejä.

T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa

S3 Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokalla 8

Syvennetään ja laajennetaan sisältöjä eri vuosiluokilla oppilaan edellytysten mukaan.

Kehitetään tekstin ymmärtämisen strategioita. Seurataan lukutaidon kehittymistä.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

S4 Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokilla 7 ja 8

Kielen rakenteita tarkastellaan funktionaalisesti ja läpäisevästi kaikilla vuosiluokilla.

Harjaannutetaan tekstilähtöisesti eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä.

Tuotetaan omia tekstejä.

Tarkastellaan suomen kielen perusrakenteita tekstilähtöisesti (sanaluokkien tunnistaminen, verbien ja nominien taipuminen, lauseenjäsennys, modaalisuus, verbien rektiot).

T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin

S4 Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 8 ja 9

Kirjallisuuden opetuksessa edetään nuortenkirjoihin tutustumisesta aikuisille suunnattuihin klassikkoteoksiin.

Tutustutaan suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen oppilaan edellytysten mukaan sekä Suomen kirjallisuuden kehitysvaiheisiin ja tyylisuuntiin ja niiden välisiin yhteyksiin sekä maailmankirjallisuuteen.

Etsitään tekstien keskinäisiä suhteita.

T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta

S4 Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 9

Opetuksessa on luontevaa ottaa sisältöjä esille läpäisevästi kaikilla luokka-asteilla.

Edistetään suullisilla harjoituksilla monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta (vuoropuhelu, väittely, puhe-esitykset).

Tarkastellaan median ja sosiaalisen median vaikuttamiskeinoja.

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

Harjoitellaan tekstilajitaitoja yksin ja yhdessä.

Tarkastellaan lausetyyppejä ja muita kielen rakenteita funktionaalisesti.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 8 ja 9

Tutustutaan koulun tiedonalojen kieleen: yleinen ja erityiset eri oppiaineiden tavat käyttää kieltä.

Tarkastellaan ja harjoitellaan eri oppiaineiden perustekstilajeja (esimerkiksi käsitteen määrittely, koevastaus, tutkielma).

T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 7

Rakennetaan kokonaisuuksia eri lähteistä saaduista tiedoista.

Käytetään valmisohjelmia.

Tuotetaan yksinkertaisia digitaalisia tekstejä.

Yhdistetään kuva/liikkuva kuva ja teksti.

Ruotsin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia ruotsin kansalliskielen asemaan liittyviä ilmiöitä sekä antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyään

S1 Opetuksessa valitaan sellaisia sisältöjä ja toimintatapoja, jotka rohkaisevat toimimaan ruotsinkielisissä ympäristöissä Suomessa ja muualla.

Opetellaan kuvaamaan ruotsin kielen asemaa Suomessa ja Pohjoismaissa ja maailman kielten joukossa sekä pohtimaan kielen merkitystä yksilölle.

Huomioidaan ruotsin kielen merkitys ja asema kaksikielisessä Espoossa ja erityisesti omassa lähiympäristössä, esim. paikannimistö.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Voidaan käyttää apuna Eurooppalaista kielisalkkua tai muita vastaavia työkaluja.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Huomioidaan yhteistyö espoolaisten ruotsinkielisten yhdistysten, yritysten ja koulujen kanssa.

Kaksikielinen Espoo tarjoaa monia mahdollisuuksia ruotsin kielen käyttöön erilaisissa arkielämän tilanteissa.

T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden ja asenteiden esiin tuomista

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan käyttämään ruotsin kieltä kohteliaalla, sille ominaisella tavalla, mm. pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan ruotsia. Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia sekä ymmärtämään keskustelun aiheen ympärillä käydystä keskustelusta tai pääasiat tuttuun sanastoon pohjautuvasta puheesta.

Opetellaan ymmärtämään pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä ja päättelemään tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä.

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.


Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan.

Huomioidaan Espoon omat laaja-alaisen osaamisen painopistealueet (L1,L5,L7) ja oman koulun toimintakulttuurin ilmiöpohjaiset aihevalinnat.

Tehdään yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen ja kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan kertomaan jokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselle tärkeistä asioista.

Harjoitellaan edelleen ääntämistä ja opetellaan soveltamaan joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Työskentelyssä korostetaan pari- ja pienryhmätyötä sekä yhdessä oppimista erityyppisissä oppimisympäristöissä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Vieraillaan ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin kouluihin, yhdistyksiin (Hanaholmen, Pohjola-norden, svenska.nu), teatteriin ja harrastusseuroihin.

Kutsutaan ruotsinkielisiä vierailijoita omalle koululle.

Rohkaistaan puhumaan ruotsia aina, kun mahdollista, esim. ruotsinkielisten kavereiden kanssa ja harrastuksissa.

Tutustutaan paikalliseen ruotsin kieliseen mediaan ja hyödynnetään kirjastojen ruotsinkielistä aineistoa.

RUOTSI vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7-9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ruotsi A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin

S1 Tehdään ja raportoidaan havaintoja Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaan aiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Hyödynnetään oppilaiden omia kokemuksia ja tietoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa.

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1 Tehdään ja raportoidaan havaintoja Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja sekä verrataan ruotsin kieltä oppilaan aiemmin opiskelemiin kieliin. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Huomioidaan omassa luokassa/koulussa/Espoossa puhutut kielet, monikulttuurisuus ja kotikansainvälisyys.

Kielenopiskelutaidot

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Opetellaan asettamaan ja arvioimaan omia kielenopiskelutavoitteita, esim. Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Opetellaan tekemään yhteistyötä ja antamaan kannustavaa palautetta vuorovaikutustilanteissa.

T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella

S2 Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Vieraillaan ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin kouluihin, teattereihin, yhdistyksiin (esim. Hanaholmen, svenska.nu, Pohjola-Norden) ja harrastusseuroihin
Kutsutaan ruotsinkielisiä vierailijoita omalle koululle.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan viestintää ruotsiksi esim. asiakaspalvelutilanteissa ja harjaannutetaan kielitaitoa ruotsinkielisessä lähipiirissä (esim. kaverit, sukulaiset).

Hyödynnetään sosiaalista mediaa esim. yhteistyössä toisten koulujen kanssa kotimaassa ja ulkomailla, kansainväliset projektit (Nordplus Junior tms.).

Erilaisia vuorovaikutustilanteita harjoitellaan pari- ja pienryhmätyön sekä draaman avulla.

Lisäksi kaksikielinen Espoo tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ruotsin kielen käyttöön arkielämän tilanteissa.

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3 Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan käyttämään viestinnän apukeinona ei-kielellistä viestintää: ilmeitä ja eleitä.

Opetellaan pyytämään tarvittaessa toistoa ja selvennystä ja tukeutumaan keskustelukumppanin apuun.

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan tavanomaisiin arkipäivän tilanteisiin liittyviä luontevan kohteliaita ruotsin kielen ilmauksia.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Tutustutaan paikalliseen ruotsinkieliseen mediaan, esim. radio ja sanomalehdet sekä hyödynnetään näitä oppimateriaalina.

Hyödynnetään kirjastojen ruotsinkielistä aineistoa.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan kertomaan arkisista, itselle tärkeistä asioista sekä kirjoittamaan keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita sisältäviä yksinkertaisia viestejä.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Englannin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyä

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Tutkitaan englannin kielen kehittymistä globaaliksi lingua francaksi. Otetaan selkoa joidenkin sellaisten maiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa englanti on keskeisin yhteiskunnassa käytetty kieli. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Hankitaan tietoa joistakin englannin kielen varianteista.

Kannustetaan opiskelemaan muita kieliä.

Hyödynnetään kotikansainvälisyyttä.

Rohkaistaan käyttämään kielitaitoa kansainvälisessä Espoossa, englanti lingua francana.

Tutustutaan omassa koulussa ja lähiympäristössä puhuttuihin kieliin.

Hyödynnetään kirjastojen englanninkielistä materiaalia.

Tutustutaan puhutun englannin eri variantteihin.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia

S2 Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä, tiedon hakemista ja tiedon luotettavuuden arviointia.

Käytetään oman kielitaidon arviointiin Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta portfoliota.

Huomioidaan, mihin englannin kielen taitoa voi käyttää myös koulun ulkopuolella, esim. tiedonhallinnassa.

Käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi omia tuotoksia kerätään sähköiseen muotoon.

 
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä

T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä

T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaan rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä oppilaiden osallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan viestimään ja ilmaisemaan mielipiteitä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa kohteliaalla, englannin kielelle luontaisella ja ominaisella tavalla mm. musiikin, draaman ja pelillisyyden avulla.

Opetellaan varmistamaan, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Harjoitellaan tapoja kiertää tai korvata tuntematon sana tai muotoilla viesti uudelleen.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin, kuten Erasmus+, e-Twinning sekä tehdään yhteistyötä Espoon kansainvälisten koulujen kanssa.

Koululle kutsutaan mahdollisuuksien mukaan syntyperäisiä vierailijoita.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan ymmärtämään pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä, lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä.

Hyödynnetään median ja kirjastojen englanninkielistä materiaalia. Rohkaistaan tutustumaan englanninkieliseen nuortenkirjallisuuteen (menetelmiä: lukupiiri, parilukeminen).

Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhakutehtävissä, esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan kertomaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista.

Opetellaan englannin kielelle tyypillisiä fraaseja ja keskeisiä idiomeja.

Rohkaistaan puhumaan englantia aina kun mahdollista.

Tehdään tiedonhallintatehtäviä englanniksi (Ks. Espoon tiedonhallintataitojen oheismateriaali).

Tehdään suullisia tai kirjallisia projekteja tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen.

ENGLANTI vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7–9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden englanti A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Englannin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä

Tutustutaan kielen käyttöympäristöihin ja tärkeimpiin näkökohtiin niiden maiden elämänmuodossa, joissa kyseistä kieltä puhutaan.

Hyödynnetään kotikansainvälisyyttä

Tutustutaan englanninkielisiin maihin ja kulttuureihin

Tutustutaan puhutun englannin eri variantteihin

Kielenopiskelutaidot

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan, esim. omia tuotoksia kerätään sähköiseen muotoon
 

T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä omassa elämässään sekä käyttämään kieltä rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella.

Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Huomioidaan, mihin englanninkielen taitoa voi käyttää myös koulun ulkopuolella, esim. tiedonhallinnassa

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Harjoitellaan viestimään ja ilmaisemaan mielipiteitä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa kohteliaalla englanninkielelle ominaisella tavalla mm. musiikin, draaman ja pelillisyyden avulla.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Opetellaan varmistamaan, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin

Harjoitellaan tapoja kiertää tai korvata tuntematon sana tai muotoilla viesti uudelleen

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin kuten Erasmus+, e-Twinning sekä tehdään yhteistyötä Espoon kansainvälisten koulujen kanssa

Koululle kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä vieraita

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Hyödynnetään kirjastojen englanninkielistä materiaalia

Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhakutehtävissä

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Rohkaistaan puhumaan englantia aina kun mahdollista

Opetellaan kertomaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä aiheista

Opetellaan englannin kielelle tyypillisiä fraaseja ja keskeisiä idiomeja

Tehdään tiedonhakutehtäviä englanniksi

Tehdään suullisia ja kirjallisia projekteja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen

Espanjan kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

S1 Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Vertaillaan eri kielten yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tutustutaan espanjan kielen levinneisyyteen.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Vahvistetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä.

Korostetaan arvostavaa vuorovaikutusta ja myönteistä asenneta monikulttuurisuutta kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit, digitaaliset sovellukset ja internetin sanakirjaohjelmat) sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaalista mediaa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Sisältöjä valitaan yhdessä ja näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. ostostilanteet, tien neuvominen).

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja asioimistilanteita.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Huomioidaan kulttuurille ominainen kohtelias kielenkäyttö.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoaan virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä

Kiinan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia kohdekielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Maailman puhutuimmat kielet, Itä-Aasian kielet ja kiinan kielen asema Itä- ja Kaakkois-Aasiassa

Kuunnellaan eri kieliä ja tarkastellaan erilaisia tapoja kirjoittaa kieltä.

Kiinalaiset muualla Aasiassa

Kielenopiskelutaidot

T5 tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä kehittää elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksiaan

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista. Kiinnitetään huomiota viestin välittymiseen ja toisia kannustavaan vuorovaikutukseen.

Opitaan ymmärtämään, että myös vähäinen kielitaito voi olla arvokasta ja että kielenoppiminen on elinikäinen prosessi.

Tunnistetaan aiempaa paremmin kuinka kiinan kielen opiskelu poikkeaa muiden kielten opiskelusta; pohditaan ja luodaan uusia kielenoppimistapoja.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Tehdään kansainvälistä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.

Vahvistetaan sanastojen ja sanakirjojen käyttötaitoja sekä harjoitellaan erilaisten teknisten apuvälineiden ja sovellusten käyttöä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Kulttuuri osana viestintää, kulttuurien vertailu, kohtaaminen ja muuntuminen

Harjoitellaan etsimään tietoa kiinan kielestä, yhteiskunnasta ja kulttuurista.

Tarkastellaan ja tulkitaan tekstien, kuvien, musiikin ja eri symbolien sisältämiä kulttuurisia viestejä.

Tuotetaan ja muokataan tietoa (kertominen, kuvailu, selostaminen, vertailu).

Erilaisten apukeinojen merkitys viestien välittymiselle (ilmeet, eleet, kehon kieli, ääntely, toistamisen pyytäminen) ja kulttuuriset erot viestinnässä

Kirjoitetaan ja luetaan kiinaa myös teknologisia apuvälineitä hyödyntäen.

Käytetään digitaalisia sovelluksia ja Internetin sanakirjaohjelmia.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata

käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto.

Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa.

Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä.

Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma.

Havainnoidaan kiinan kielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä.

Opetellaan tunnistamaan foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Kehitetään oppilaiden monilukutaitoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kiinan kieltä. Valitaan erilaisia lähinnä arkielämän kielenkäyttötilanteita. Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Harjoitellaan ääntämään luontevasti.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

KIINA, vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7-9. Lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden kiina A1-kielenä opetussuunnitelmia

Ranskan kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Vertaillaan eri kielten yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan ranskan kielen levinneisyyteen.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Vahvistetaan omaa kulttuuri-identiteettiä.

Korostetaan arvostavaa vuorovaikutusta ja myönteistä asenneta monikulttuurisuutta kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit, digitaaliset sovellukset ja internetin sanakirjaohjelmat) sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaalista mediaa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. matkustamis- ja ostostilanteet, tien kysyminen).

Viestintätilanteita harjoitellaan esimerkiksi suullisten pari- ja ryhmätöiden avulla, kuten draamaharjoitukset, haastattelut, videoinnit ja asioimistilanteet.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita (esimerkiksi puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia viestintää).

Rohkaistaan käyttämään aktiivisesti omaa kielitaitoa virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 kuten tavoitteiden T6–T7 kohdalla

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita, tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 kuten tavoitteiden T6–T7 kohdalla

Kirjoitetaan kirjeitä ja pidetään esitelmiä.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

RANSKA, vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ranska A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Saksan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen.

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

S1 Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Hankitaan tarvittaessa tietoa kielen päävarianteista.

Vertaillaan eri kielten yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tutustutaan saksan kielen levinneisyyteen.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Vahvistetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja myönteistä asennetta monikulttuurisuutta kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Goethe-instituutin kanssa.

 

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

 
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. ostostilanteet, tien neuvominen).

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja asioimistilanteita.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Huomioidaan kulttuurille ominainen kohtelias kielenkäyttö.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoaan virheistä välittämättä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Sanastoja ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan kuuntelemaan ja lukemaan kohdekieltä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

 

SAKSA vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

Opetuksessa noudatetaan saksan A1-kielen opetussuunnitelmaa.

Venäjän kielen A2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

S1 Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Vertaillaan eri kielten yhtäläisyyksiä ja eroja.

Tiedostetaan ja hyödynnetään kotikansainvälisyyttä lähiympäristössä.

Vahvistetaan oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä.

Korostetaan arvostavaa vuorovaikutusta ja myönteistä asenneta monikulttuurisuutta kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi sähköiset oppimateriaalit, digitaaliset sovellukset ja internetin sanakirjaohjelmat) sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaalista mediaa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoa virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Sanastoa ja rakenteita harjoitellaan esimerkiksi näytelmien, haastattelujen, sanoitusten, kirjeiden ja esitelmien avulla.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Englannin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä

Tutustutaan kielen käyttöympäristöihin ja tärkeimpiin näkökohtiin niiden maiden elämänmuodossa, joissa kyseistä kieltä puhutaan.

Hyödynnetään kotikansainvälisyyttä

Tutustutaan englanninkielisiin maihin ja kulttuureihin

Tutustutaan puhutun englannin eri variantteihin

Kielenopiskelutaidot

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan, esim. omia tuotoksia kerätään sähköiseen muotoon
 

T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä omassa elämässään sekä käyttämään kieltä rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella.

Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Huomioidaan, mihin englanninkielen taitoa voi käyttää myös koulun ulkopuolella, esim. tiedonhallinnassa

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Harjoitellaan viestimään ja ilmaisemaan mielipiteitä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa kohteliaalla englanninkielelle ominaisella tavalla mm. musiikin, draaman ja pelillisyyden avulla.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Opetellaan varmistamaan, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin

Harjoitellaan tapoja kiertää tai korvata tuntematon sana tai muotoilla viesti uudelleen

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin kuten Erasmus+, e-Twinning sekä tehdään yhteistyötä Espoon kansainvälisten koulujen kanssa

Koululle kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä vieraita

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Hyödynnetään kirjastojen englanninkielistä materiaalia

Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhakutehtävissä

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon englannin kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Rohkaistaan puhumaan englantia aina kun mahdollista

Opetellaan kertomaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä aiheista

Opetellaan englannin kielelle tyypillisiä fraaseja ja keskeisiä idiomeja

Tehdään tiedonhakutehtäviä englanniksi

Tehdään suullisia ja kirjallisia projekteja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen

Matematiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 
Työskentelyn taidot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa

S1–S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun

S1, S4, S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa

S1, S4, S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä. Syvennetään algoritmista ajattelua.

S2 Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Varmistetaan yhtäsuuruuden käsitteen, välivaiheiden ja keskeisten laskustrategioiden hallinta peruslaskutoimituksissa.

S1,S6 Käytetään ajattelun apuna konkreettisia välineitä, kuvioiden piirtämistä, taulukointia ja ohjelmia.

Vahvistetaan käsiterakennelmia sekä monipuolista suullista ja kirjallista matemaattista ilmaisua.

Tehdään esimerkiksi postereita, videoita, sarjakuvia ja animaatioita.

S2, S3, S4 Päättely- ja päässälaskutaitojen vahvistaminen sekä monipuoliset laskustrategiat lausekkeissa, yhtälöissä ja lukujonoissa

Lyhyiden laskutoimitusten laskemista harjoitetaan ilman laskinohjelmaa.

S1, S2 Totuusarvoja tutkitaan lausekkeiden arvojen vertailussa erisuuruusmerkkien avulla.

S5 Todistamisen perusteisiin tutustutaan geometrisissa tehtävissä.

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2 Harjoitellaan peruslaskutoimituksia myös negatiivisilla luvuilla. Vahvistetaan laskutaitoa murtoluvuilla ja opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla. Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin. Syvennetään desimaalilukujen laskutoimituksien osaamista. Perehdytään lukujen jaollisuuteen ja jaetaan lukuja alkutekijöihin. Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku.

Varmistetaan paikkajärjestelmän käsitteiden ja rakenteen hallinta.

Vahvistetaan lukusuorakäsitettä.

Tutkitaan tarkan arvon ja likiarvon eroja laskinohjelman avulla.

Tutustutaan 10-potenssimuotoon ja etuliitteisiin.

Toimintavälineinä käytetään esimerkiksi uralukusuoria, värikiekkoja, murtokakkuja, toisiinsa liitettäviä kuutioita, värisauvoja, 10-järjestelmävälineitä ja niiden desimaaliosia.

Tutustutaan potenssilaskennan perusteisiin.

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

S2 Lukualuetta laajennetaan reaalilukuihin. Perehdytään neliöjuuren käsitteeseen.

Tutustutaan lukujoukkojen sisäkkäiseen malliin esimerkiksi sisäkkäisten narujen, astioiden tai piirrosten avulla.

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

S2 kuten tavoitteen T11 kohdalla

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

S3 Perehdytään muuttujan käsitteeseen ja lausekkeen arvon laskemiseen. Tutustutaan polynomin käsitteeseen. Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä.

Muuttujan käsitteeseen perehtymisen jälkeen muodostetaan ja tutkitaan muuttujalausekkeita esimerkiksi janojen pituuksien tai polynomipalojen avulla.

Tutustutaan yhtälön ratkaisun välivaiheisiin puolittaisilla peruslaskutoimituksilla käyttäen vaakamallia. Tätä varten tutustutaan myös monomin jakamiseen kokonaisluvulla.

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

S3 Syvennetään oppilaiden taitoa tutkia ja muodostaa lukujonoja.

Varmennetaan koordinaatiston hallinta.

S3, S4 Muodostetaan lukujonoja ja sääntöjä esimerkiksi mallintamiskuvioista- ja rakennelmista sekä tutkitaan säännönmukaisuuksia funktiokoneella.

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

S5 Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä ja perehdytään viivan ja puolisuoran käsitteisiin. Tutkitaan suoriin, kulmiin ja monikulmioihin liittyviä ominaisuuksia. Vahvistetaan yhdenmuotoisuuden ja yhtenevyyden käsitteiden ymmärtämistä. Harjoitellaan geometrista konstruointia.

Todistamisen perusteisiin tutustutaan geometrisissa tehtävissä.

Syventävinä aiheina voidaan käsitellä esimerkiksi suuntakulmia, peilauksia, symmetrioita, skaalausta ja kolmion merkillisiä pisteitä.

Geometrian peruskäsitteiden hallintaa voidaan monipuolistaa esimerkiksi piirrosten, luokittelutehtävien, havainnollistamisvälineiden ja matematiikkaohjelmien avulla.

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5 Opitaan kehä- ja keskuskulma sekä tutustutaan Thaleen lauseeseen.

Korostetaan mallikuvion tärkeyttä.

Syventävänä aiheina voidaan tutustua esimerkiksi tangenttikulmaan ja kehäkulman kaikkiin tapauksiin.

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. Varmennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa.

Varmistetaan keskeisten mittayksiköiden hallinta paikkajärjestelmän avulla.

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä

S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja.

Käytetään työvälineenä laskin- ja taulukkolaskentaohjelmia.

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

S1 Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

 

Biologian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä tunnistamaan lajeja

S2 Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista ja lajintuntemusta.

Opetellaan liikkumaan luonnossa ja työskentelemään turvallisesti laboratoriossa ja luokassa.

Opetellaan käyttämään tunnistusoppaita, myös digitaalisia.

T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakenteita.

S2 Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä ekosysteemien tutkimista ja vertailua.

S3 Tutustutaan lajien ekologiaan ja   niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.

S4 Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita ja elintoimintoja.

Preparoidaan kala ja mahdollisesti muita eläimiä.

Vesi elinympäristönä

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

S4 Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

Opetellaan eliöiden sopeutuminen vesiympäristöön.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita

S4 Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin.

Espoon biologian opetussuunnitelmassa evoluutio kulkee punaisena lankana kaikilla luokka-asteilla.

7. luokalla evoluutiosta opetellaan elämän siirtyminen vedestä maalle.

Biologiset taidot

T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä

S3 Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin.

S4 Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita ja elintoimintoja.

Rakennetaan ravintoketjuja ja -verkkoja.

Opetellaan tunnistamaan lajeja luonnossa ja luokassa.

T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä ja tieto- ja viestintäteknologiaa

S4 Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä.

Opetellaan mikroskoopin käyttöä ja preparaatin teko, tarkastellaan planktonia.

Opetellaan käyttämään biologisia tutkimusvälineitä kentällä ja laboratoriossa.

Biologian asenne- ja arvotavoitteet

T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistaa luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta

S1 Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S2 Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

S3 Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

S4 Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

 

T13 ohjata tekemään eettisesti perusteltuja valintoja

S6 Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

 

T14 innostaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

S6 kuten tavoitteen T13 kohdalla

 

Maantiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

S1 Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

Globaali nimistö soveltuvin osin,

Erilaiset maailmankartat

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

S3 Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä.

Sää ja ilmasto käsitteinä: sään havainnointi, ilmastodiagrammin laadinta

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

S3 Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

S6 Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Laattatektoniikka, kaivannaisten käyttö, ilmastonmuutos ilmiönä

Maantieteelliset taidot

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä

S3 kuten tavoitteen T2 kohdalla

Planetaarisuus, miksi Maassa on elämää

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

S1 Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

Kartografian perustaidot

T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

S2 Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle.

Erityisesti luonnonmaantieteellisten ilmiöiden uutisointi, käsitteiden määrittely, fyysiset kartat ja teemakartat

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

S2 kuten tavoitteen T7 kohdalla

S4 Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä.

Erityisesti luonnonmaantieteellisten ilmiöiden uutisointi

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

S1–S4 ja S6 kuten tavoitteiden T1–T9 kohdalla

Karttatyöskentelyä voidaan tehdä myös esim. parityönä.

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Maan erityisyys ja ainutlaatuisuus, elämän mahdollisuudet, vesikehä

Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

S6 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Ihmisen osuus ilmastonmuutoksessa, ilmastonmuutoksen ehkäisykeinoja

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun

S1 Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen säteilyn lajeihin.

S3 Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

Käsiteltävinä aiheina ovat esimerkiksi erilaisten suureiden mittaaminen ja riippuvuudet toisistaan (kuten nopeus, tiheys ja vastaavat suureet) sekä ääneen, valoon tai oppilaan lähiympäristöön liittyvät ilmiöt.

Sähkömagneettiseen säteilyyn tutustutaan esimerkiksi valon ilmiöiden (kuten heijastuminen, taittuminen…) kautta.

Tutustutaan maailmankaikkeuden rakenteisiin ja mittasuhteisiin.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Tutkimisen taidot

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kemian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun

S1 Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista ja atomin rakenteeseen.

S6 Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

Opetuksessa käytetään monipuolisia työskentelytapoja ja hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä sekä käsitellään nuoria kiinnostavia aihealueita.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Harjoitellaan tavoitteiden asettelua ja tavoitteellista työskentelyä muun muassa kokeellisten töiden ja tutkimusten avulla.

Erilaisilla työtavoilla tuetaan yksilöllistä oppimista.

Kannustetaan oppilasta oman osaamisen ja työskentelyn arviointiin.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan kemian merkitykseen omassa elämässä ja yhteiskunnassa sekä kemian ammatteihin.

Huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat.

Tutkitaan palamista ja paloturvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin.

Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yritysten, sekä muiden oppilaitosten, kuten ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia.

Huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat ja tuotteiden elinkaariajattelua voidaan käyttää yhtenä tarkastelutapana.

Tutustutaan työturvallisuuteen ja kemikaalien käsittelyyn niin koulussa kuin kotonakin sekä jätteiden lajitteluun ja vaarallisten jätteiden asianmukaiseen hävittämiseen.

Kokeellisessa työskentelyssä opetellaan oikeanlaisia työtapoja ja jätteiden käsittelyä.

Tutustutaan veteen ja sen ominaisuuksiin, käyttöön ja merkitykseen sekä veden puhdistukseen.

Tutkimisen taidot

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Aineiden ominaisuuksia tutkittaessa painotetaan erilaisia tutkimuksen vaiheita ja harjaannutetaan eri kokeellisen työskentelyn ja luonnontieteellisen ajattelun taitoja.

Monipuolisilla tehtävillä ja kokeellisilla töillä tuetaan muun muassa kysymyksenasettelutaitojen kehittymistä.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Harjoitellaan turvallisen työskentelyn taitoja yksin, pareittain tai ryhmissä erilaisten tehtävien, kokeellisten töiden ja tutkimusten avulla.

Painotetaan työskentelyohjeiden noudattamista ja turvallista työskentelyä.

Tutustutaan aineiden erilaisiin ominaisuuksiin ja niistä johtuviin työturvallisuusriskeihin.

Tutustutaan käyttöturvallisuustiedotteisiin ja opetellaan varoitusmerkit.

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilasta, oppilasparia tai -ryhmää ohjataan käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään tutkimustulokset tieteelle ominaisella tavalla.

Harjoitellaan monilukutaitoa erilaisten töiden ja tehtävien avulla.

Lisäksi oppilaita ohjataan pohtimaan tutkimustulosten merkitystä.

T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Aineiden ja materiaalien ominaisuuksia sekä reaktiokykyä hyödyntäviä teknologisia ratkaisuja ideoidaan, suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa, esim. monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa esim. ennakkokäsitysten kartoittamisessa sekä valo- ja videokuvaamalla tutkimuksia.

Mittaustuloksia voidaan kerätä ja koota sähköisesti.

Tietoa haetaan internetlähteistä.

Kemiallisten ilmiöiden havainnollistamisessa hyödynnetään simulaatioita ja videoanimaatioita.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Opetellaan alkuaineiden kemiallisia merkkejä ja tutustutaan niiden merkitykseen kemian ilmiöiden ymmärtämisen kannalta.

Tutustutaan lisäksi joihinkin täsmällisiin käsitteisiin kuten liuos, puhdas aine ja seos.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Ohjataan oppilasta tulkitsemaan ja käyttämään erilaisia malleja, jotka kuvaavat atomeja ja molekyylejä.

Harjoitellaan tunnistamaan kemian merkkikielen avulla, miten kemiallisessa reaktiossa lähtöaineista saadaan reaktiotuotteita.

Käytetään tietokoneavusteisia malleja ja simulaatioita aineen rakenteen hahmottamisessa.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilasta ohjataan käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia tietolähteitä tiedon saamiseksi aineiden eri ominaisuuksista.

Harjoitellaan lähteiden luotettavuuden arviointia.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen lähdekriittisesti.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilaan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä tuetaan ohjaamalla häntä ongelman tai ilmiön pohtimiseen, koejärjestelyjen toteuttamiseen, havainnointiin sekä havaintojen ja tutkimustulosten kirjaamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ajankohtaisten ilmiöiden, uutisten ja tehtävien avulla tuetaan luonnontieteen luonteen ymmärtämistä.

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

-  Aineiden ominaisuuksia

-  Vesi- ja rasvaliukoisuus, -pitoisuus ja happamuus

-  Olomuodot ja niiden muutokset

-  Aineiden luokittelu: puhdas aine ja seos

-  Atomi, alkuaine, yhdiste

-  Erotusmenetelmiä

-  Luonnon mittasuhteet, esimerkiksi: atomi-molekyyli-solu

-  Kemian merkkikieli

-  Yksinkertaisia reaktioyhtälöitä

-  Aineen ja energian säilymisen periaatteet

-  Reaktionopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yritysten sekä muiden oppilaitosten, kuten ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin

Terveystiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan käsittelyyn.

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin kiusaaminen.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa, sosiaalinen kestävyys sekä eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Terveyden eri osa-alueet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Elämänkaari ja terveys sen eri vaiheissa

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Seuraavat sisältöalueet voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Tunnetaidot tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriitatilanteissa

S1 Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden, rakentavaan käsittelyyn.

Sisältöjä:

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

-  Seuraavat sisältöalueet voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1 Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan käsittelyyn.

Sisältöjä:

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Arkirytmi

-  Murrosikä

-  Seuraavat sisältöalueet voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1 kuten tavoitteen T3 kohdalla

S3 Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Elämänkaari ja terveys sen eri vaiheissa

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Seuraavat sisältöalueet voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla: Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

-  Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy

T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1 kuten tavoitteen T3 kohdalla

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Sisällöissä otetaan huomioon päihteet ja niiden käytön ehkäisy.

Sisältöjä:

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

-  Seuraavat sisältöalueet voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmiä sekä päihteisiin ja liikenteeseen liittyviä turvallisuustaitoja ja -valmiuksia. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.

S3 Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta.

Sisältöjä:

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiminen

-  Arkirytmi

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

-  Voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Turvallisuus liikenteessä

T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään päihteisiin ja liikenteeseen liittyviä turvallisuustaitoja ja -valmiuksia. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin kiusaaminen.

Sisältöjä:

-  Terveyden eri osa-alueet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Henkilökohtainen puhtaus

-  Arkirytmi

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

-  Voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Turvallisuus liikenteessä

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan käsittelyyn.

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin kiusaaminen sekä päihteet ja niiden ehkäisy.

S3 Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Terveyden eri osa-alueet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Elämänkaari ja terveys sen eri vaiheissa

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Murrosikä

-  Henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiminen

-  Arkirytmi

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Sisältöjä:

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle

S1 Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan käsittelyyn.

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta.

Sisältöjä:

-  Terveystiedot, -taidot ja -asenteet terveyden edistämisen lähtökohtana

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Arkirytmi

-  Voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään päihteisiin ja liikenteeseen liittyviä turvallisuustaitoja ja -valmiuksia. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin kiusaaminen sekä päihteet ja niiden ehkäisy.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Perhe, ystävät ja kiusaamisen ehkäisy

-  Minäkuva ja itsetuntemus

-  Arkirytmi

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

-  Voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Turvallisuus liikenteessä

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3 Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Tupakka, sähkötupakka ja nuuska

-  Voidaan käsitellä joustavasti myös 8. luokalla:

o   Turvallisuus liikenteessä,

o   Tunnetaidot; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely

o   Vuorovaikutustaidot; kuuntelun taidot, omista ajatuksista ja tunteista kertominen, ristiriitojen selvittäminen

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskontokritiikki. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia. UE S2: Opetuksessa tarkastellaan suurten maailmanuskontojen levinneisyyttä, perusopetuksia ja vaikutusta kulttuuriin eri puolilla maailmaa. Tutustutaan uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Uskontoja tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen ja uskontokritiikki.

Opitaan nimeämään uskontoon liittyviä piirteitä.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Opitaan hallitsemaan perustiedot maailmanuskonnoista ja uskonnottomuudesta.

Ymmärretään, että jokaisessa katsomuksessa on monta tapaa olla ko. katsomuksen jäsen.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Opitaan tunnistamaan eri katsomusten keskeisiä symboleja ja hahmottamaan uskonnollisia aiheita kulttuurissa.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

Opitaan omin sanoin kuvailemaan katsomusten merkitystä ihmisten valintojen ja toiminnan perustana.

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kohdataan eri tavoin uskovia, koska se murtaa ennakkoluuloja, ja dialogi auttaa ymmärtämään katsomuksen merkitystä valintojen taustalla.

Tässä voidaan tehdä yhteistyötä toisten katsomusaineiden ryhmien kanssa.


Ks. opettajan materiaali Askelia katsomusdialogiin

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja ymmärtämään pyhän ulottuvuutta. Opetuksessa tutustutaan hyvän ja pahan käsitteeseen ja ohjataan positiiviseen ihmiskäsitykseen.

Ortodoksisuus on maailmanlaajuinen, monikulttuurinen katsomus, jonka piiriin myös Suomessa asuvat ortodoksit kuuluvat. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan ortodoksisuus paikallisella, valtakunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla sekä antaa hyvä yleissivistys myös muiden uskontojen sekä uskonnottomuuden osalta. Oppilaan tulee tutustua omaan ortodoksiseen perinteeseen ja tapoihin, saada riittävät tiedot oman uskonnon keskeisistä opetuksista, oppia kunnioittamaan omaa ja toisten pyhää sekä tiedostaa merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet ortodoksisen uskonnon ja muiden uskontojen ja ajatustapojen välillä.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä huomioiden erilaiset oppimistyylit. Menetelminä voi opetuskeskustelun ja oppikirjatyöskentelyn ohessa esimerkiksi käyttää draamaa, erilaisia AV-materiaaleja, uskontodialogia yhteistyössä muiden uskontojen opettajien kanssa ja retkiä eri kohteisiin. Koululaispalveluksissa käyminen eri luokka-asteilla tukee opetussuunnitelman toteutumista monin tavoin. Palvelukset ovat kokemuksellinen lisä oppilaiden tutustuessa omaan katsomusperinteeseen ja sen käytännön tasoon, se on siis kokemusperäistä oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Osallistuminen palveluksiin tukee yhteisöllisyyden aspektin toteutumista – ortodoksit ovat kouluyhteisössä vähemmistö, mutta kirkossa he näkevät muitakin ortodoksisia oppilaita ja voivat tuntea kuuluvansa isompaan joukkoon ja jakaa yhteisen kokemuksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja maailmanlaajuinen, palveluksissa tutustutaan eri kieliin esimerkiksi laulujen ja tekstien muodossa. Koska palveluksissa voi tavata ihmisiä eri puolilta ortodoksista maailmaa, toiminta tukee monikulttuurisuuteen kasvamista. Lisäksi oppilas voi kirkossa tavata ihmisiä, jotka edustavat hänen omaa etnistä ja kielellistä taustaansa. Oman alueen ja pääkaupunkiseudun kirkolliseen elämään tutustuminen auttaa tuntemaan paikallista monimuotoista ja monikansallista ortodoksista kulttuuriperinnettä.

Vuosiluokat 7–9 opetetaan vuorokursseina, yhtenä vuonna 7. luokan kurssi, seuraavana 8. luokan ja sitä seuraavana 9. luokan kurssi.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset.

UO S1 Syvennetään tietämystä Raamatusta kirjana ja tutkitaan sen syntyhistoriaa, sisältöä ja käyttöä kirkon toiminnassa.

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä, suomalaisten muinaisuskontoon ja tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen. Uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa.

S3 Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia kysymyksiä kuten uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti.

UO S3 Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta.

Sisältöjä:

-  Raamatun synty Jumalan inspiraation ja ihmisen ajattelun yhteistyönä

-  Ortodoksinen (patristinen) Raamatun tulkinta ja tutkimus; Raamattu pyhänä kirjana ja historiallisena dokumenttina

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

-  Juutalaisuus ennen ja nyt; holokausti ja sen merkitys juutalaisuudelle

-  Islam: peruspilarit uskon perustana

-  Elämänkaarijuhlat ja suhtautuminen kuolemaan eri uskonnoissa ja katsomuksissa; yhtäläisyydet ja erot ortodoksiseen perinteeseen verrattuna

-  Hindulaisuus ja buddhalaisuus

-  Kiinan ja Japanin uskonnot

-  Suomalainen muinaisusko ja sen näkyminen nykykulttuurissa, esimerkiksi vainajienmuistelutavat ortodoksisuudessa (grobu)

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UO S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Raamatun synty

-  Raamatun kirjojen ryhmittely; sisältöjen kertaus tarpeen mukaan

-  Viisauskirjallisuuden merkitys

-  Ortodoksinen (patristinen) Raamatun tulkinta ja tutkimus; Raamattu pyhänä kirjana ja historiallisena dokumenttina

-  Kuinka Raamattua käytetään?

-  Tradition ja Raamatun suhde ortodoksisessa ajattelussa

-  Raamattu jumalanpalveluksissa; osallistutaan koululaispalvelukseen

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UO S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UO S3 Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin.

Sisältöjä:

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

-  Holokausti ja juutalaisuus nykyisin

-  Islam: peruspilarit uskon perustana

-  Elämänkaarijuhlat eri uskonnoissa ja katsomuksissa; yhtäläisyydet ja erot ortodoksiseen perinteeseen verrattuna

-  Hindulaisuus ja buddhalaisuus

-  Kiinan ja Japanin uskonnot

-  Suomalainen muinaisusko ja sen näkyminen nykykulttuurissa, esimerkiksi vainajienmuistelutavat ortodoksisuudessa (grobu)

-  Hyvän elämän ihanteet eri uskonnoissa

-  Hengellinen kasvu omassa ja muissa uskonnoissa

-  Uskonnottomuuden käsite

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UO S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Juutalaisuus nykyisin

-  Islamin monet kasvot

-  Elämänkaarijuhlat eri uskonnoissa ja katsomuksissa; yhtäläisyydet ja erot ortodoksiseen perinteeseen verrattuna

-  Hindulaisuus ja buddhalaisuus

-  Kiinan ja Japanin uskonnot

-  Suomalainen muinaisusko ja sen näkyminen nykykulttuurissa, esimerkiksi vainajienmuistelutavat ortodoksisuudessa (grobu)

-  Idän uskontojen vaikutus populaarikulttuuriin ja nykyilmiöihin

-  New age -ajattelu

-  Uuspakanuus ja uskonnolliset lahkot

-  Uskonnoista syntyneitä erilaisia ilmiöitä arjessa, esimerkiksi jooga, meditaatio jne.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UO S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Ortodoksinen (patristinen) Raamatun tulkinta ja tutkimus; Raamattu pyhänä kirjana ja historiallisena dokumenttina

-  Tieteellinen Raamatun tulkinta ja tutkimus

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä. Keskeisenä sisältönä on perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen. Uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa.

S3 Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UO S3 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat etiikan yleiset perusteet ja lähtökohdat. Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.

Sisältöjä:

-  Holokausti ja sen vaikutus ihmiskuntaan

-  Hyvän elämän ihanteet eri uskonnoissa

-  Hengellinen kasvu omassa ja muissa uskonnoissa

-  YK:n toiminta

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä ja tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen.

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka.

UO S3 Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua.

Sisältöjä:

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

-  Hyvän elämän ihanteet eri uskonnoissa

-  Erilaisten ihanteiden näkyminen mediassa ja populaarikulttuurissa

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S2 Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

S3 Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti.

UO S3 Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisoikeusetiikka.

Sisältöjä:

-  Holokausti ja juutalaisuus nykyisin

-  Hyvän elämän ihanteet eri uskonnoissa

-  Ihmisoikeudet

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S3 Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UO S3 Perehdytään kristillisen etiikan ja muiden uskontojen eettisen ajattelun yleispiirteisiin. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta.

Sisältöjä:

-  Hyvän elämän ihanteet eri uskonnoissa

-  Hengellinen kasvu omassa ja muissa uskonnoissa

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä. Keskeisinä aiheina ovat uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Tutustutaan uskonnollisuuteen inhimillisen elämän piirteenä, tämän ajan uskonnollisuuteen sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Keskeisinä sisältöinä ovat suuret maailmanuskonnot, niiden tapakulttuuri ja erityispiirteet, ja uudemman ajan uskonnot sekä perehtyminen uskontojen välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin suhteessa toisiinsa ja ortodoksisuuteen.

Sisältöjä:

-  Tapakulttuuri eri uskonnoissa ja katsomuksissa sekä niiden tuntemisen merkitys kansainvälisessä yhteistyössä ja kohtaamisissa

Katolisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UK S1 Opetuksessa syvennetään Raamatun ja Tradition tuntemusta sekä tietämystä uskon ja kristillisen elämän perusasioista. Tärkeitä sisältöjä ovat pyhäksi julistaminen, paavin erehtymättömyys sekä kirkon historian tärkeimmät tapahtumat ja viimeisimpien kirkolliskokousten merkitys kirkon elämälle. Perehdytään katolisen kirkon toimintaan Suomessa. Tutustutaan keskeisimpiin kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin.

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin sekä uskontokritiikki.

UK S2 Perehdytään suuriin maailmanuskontoihin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin, elämäntapoihin ja taiteisiin. Tutustutaan muiden uskontojen suhtautumiseen kuolemaan ja tuonpuoleiseen. Perehdytään katolisen kirkon käymään dialogiin muiden uskontojen kanssa. Tutustutaan katoliseen ja muuhun uskonnolliseen kirjallisuuteen.

Sisältöjä:

-  Kristinuskon synty ja kirkon alkuvaiheet

-  Kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa

-  Kirkon laajeneminen vanhalla ja keskiajalla

-  Tutustutaan ristiretkiin ja niiden merkitykseen.

-  Perehdytään paaviuden historiaan.

-  Perehdytään luostarilaitoksen syntyyn ja tutustutaan katolisen kirkon tärkeimpien sääntökuntien (dominikaanit, fransiskaanit, jesuiitat sekä benediktiinit) historiaan ja merkitykseen katolisessa kirkossa ja yhteiskunnassa.

-  Perehdytään reformaatioon ja sen seurauksiin.

-  Perehdytään katolisen kirkon lähetystyöhön uudella ajalla Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

-  Käsitellään uskontojen luonnetta sekä perehdytään suuriin maailman uskontoihin sekä uusiin uskontoihin.

-  Tutustutaan uskontojen väliseen dialogiin.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Perehdytään kirkon hallinnon kehittymiseen ja kirkolliskokousten päätösten sisältöihin kirkon alkuaikoina.

-  Syvennytään keskiajalla syntyneisiin katolisen kirkon hartausperinteeseen ja rukouksiin.

-  Käsitellään dominikaanien merkitystä Suomen kirkolliselle kehitykselle sekä opilliselle sivistykselle.

-  Tutustutaan katolisen lähetystyön saavutuksiin Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

-  Perehdytään katolisen kirkon sääntökuntien ominaispiirteisiin.

-  Tutustutaan katolisen kirkon hallintorakenteeseen.

-  Perehdytään Vatikaanin II kirkolliskokouksen asiakirjoihin ja konsiilin merkitykseen kirkon uudistumiselle ja avautumiselle nykymaailmaan.

-  Katolinen kirkko universaalina maailmankirkkona

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Tutustutaan reformaatioon ja protestanttisten kirkkojen toimintaan ja uskon perusteisiin.

-  Tutustutaan suurten maailman uskontojen opin perusteisiin ja uskontojen vaikutusta yhteiskuntaan.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S1 Opetuksessa syvennetään Raamatun ja Tradition tuntemusta sekä tietämystä uskon ja kristillisen elämän perusasioista. Autetaan oppilaita saamaan kokonaiskuva uskonopin keskeisestä sisällöstä. Tärkeitä sisältöjä ovat pyhäksi julistaminen, paavin erehtymättömyys sekä kirkon historian tärkeimmät tapahtumat ja viimeisimpien kirkolliskokousten merkitys kirkon elämälle. Perehdytään katolisen kirkon toimintaan Suomessa. Tutustutaan keskeisimpiin kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin.

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UK S3 Pohditaan monikulttuurisen ja

-uskontoisen yhteiskunnan arvoja. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta.

Sisältöjä:

-  Tutustutaan kristinuskon symboleihin ja katoliseen kirkkotaiteeseen sekä kirkkoarkkitehtuuriin.

-  Käsitellään suurten maailmanuskontojen symboleita ja uskontojen näkymistä yhteiskunnassa sekä ihmisten arkipäivän elämässä.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S1 kuten tavoitteen T4 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Käsitellään kirkkohistorian erityisluonnetta.

-  Perehdytään uskonnonvapauden lainsäädännön historiaan.

-  Tutustutaan Raamattuun sekä muiden suurten maailmanuskontojen pyhiin kirjoihin ja teksteihin.

-  Tutustutaan suurten maailmanuskontojen perustotuuksiin ja velvoittaviin käskyihin.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Tutustutaan luostarilaitoksen hengelliseen ja eettiseen traditioon.

-  Perehdytään katolisen kirkon lähetystyön vaikutuksiin Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

-  Perehdytään ihmisoikeuksien toteutumiseen alkuperäiskansojen parissa.

-  Tutustutaan suurten maailmanuskontojen käsityksiin ihmisarvosta.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S1 kuten tavoitteen T4 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Käsitellään paavin asemaa hengellisenä ja maallisena johtajana.

-  Mietitään uskon levittämisen kogrekaation merkitystä lähetystyössä alkuperäiskansoille.

-  Käsitellään katolisen kirkon sosiaaliseen hyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen tähtäävää opetusta.

-  Tutustutaan suurten maailmanuskontojen näkemyksiin oikeudenmukaisesta maailmasta.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S1 kuten tavoitteen T4 kohdalla

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin sekä uskontokritiikki. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Käsitellään katolisen kirkon opin perusteita luonnonsuojelussa ja ihmisarvoa koskevissa kysymyksissä.

-  Käsitellään uskontojen välisen dialogin merkitystä maailman rauhalle ja oikeudenmukaisuuden lisääntymiselle maailmassa.

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Mietitään sääntökuntien ja maallikkosääntökuntalaisten merkitystä eettisen ulottuvuuden omaavissa kysymyksissä.

-  Perehdytään katolisen kirkon opin perusteisiin eettisissä kysymyksissä.

-  Tutustutaan katolisen kirkon järjestämään laupeudentyöhön.

-  Tutustutaan suurten maailmauskontojen näkemyksiin eettisissä kysymyksissä

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S1 Opetuksessa syvennetään Raamatun ja Tradition tuntemusta sekä tietämystä uskon ja kristillisen elämän perusasioista. Autetaan oppilaita saamaan kokonaiskuva uskonopin keskeisestä sisällöstä Tärkeitä sisältöjä ovat kirkon historian tärkeimmät tapahtumat ja viimeisimpien kirkolliskokousten merkitys kirkon elämälle. Perehdytään katolisen kirkon toimintaan Suomessa. Tutustutaan keskeisimpiin kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeihin.

S2 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T4 kohdalla

Sisältöjä:

-  Vertaillaan katolisen kirkon oppia muiden uskontojen opin perusteisiin.

-  Tutustutaan Assisissa käytyjen uskontojen välisiin rauhankokouksiin ja uskontojen välisen dialogin merkitykseen maailmanrauhan edistäjänä.

-  Perehdytään uskonnon merkitykseen ihmisten arkielämässä ja identiteetin rakentajana.

Islamin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UI S1 Opetuksessa perehdytään islamiin eri puolilla maailmaa. Opetuksessa syvennetään osaamista islamin historiasta profeetta Muhammedin ajoista islamilaisen valtakunnan kasvuun ja islamilaisen teologian vakiintumiseen. Keskeisinä sisältöinä ovat islamin monimuotoisuus, sen pääsuuntaukset, modernit islamilaiset liikkeet ja poliittinen islam. Pohditaan uskonnollista suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa. Tärkeitä sisältöjä ovat islam ja muslimit Suomessa, Koraanin ja perimätiedon kokoamisen historia, rakenne ja tulkinnat, islamin opilliset perusteet ja uskonnollisten velvollisuuksien vaikutus elämän eri osa-alueisiin sekä islamin kulttuurivaikutus taiteessa ja tieteessä. Jäsennetään omaa suhdetta islamiin, suomalaisuuteen ja islamilaiseen maailmaan.

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on islam eri puolilla maailmaa niin, että painopiste on nykytilanteessa.

Otetaan huomioon eri maiden kulttuurien vaikutukset islamin monimuotoisuuteen.

Valitaan kuhunkin opetettavaan aiheeseen sopivia suuria tai jakeita ja profeetta Muhammedin perimätietoja (haditheja) eri vuosiluokilla.

7. luokalla perehdytään islamin pääsuuntauksiin, niiden syntyyn ja leviämiseen sekä opillisen perustan muotoutumiseen.

7. luokalla perehdytään syvemmin islamiin Suomessa, sekä historiaan että nykypäivään.

Jäsennetään omaa suhdetta islamiin, suomalaisuuteen ja muslimimaailmaan.

8. luokalla tarkastellaan islamin kulttuurillista vaikutusta taiteeseen, erityisesti arkkitehtuuriin.

9. luokalla tutustutaan erilaisiin islamilaisiin liikkeisiin ja niiden poliittiseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen eri muslimimaissa.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksessa tarkastellaan islamin syntyä profeetta Muhammedin aikana ja sen jälkeisiä vaiheita.

Käsitellään islamin leviämistä eri maihin sekä islamilaisen valtakunnan historian päävaiheita kuten eri kalifaatteja ja niiden tunnuspiirteitä seuraavasti:

-  7. luokalla käsitellään neljää ensimmäistä kalifia

-  8. luokalla umaijadi- ja abbasidikalifaatit

-  9. luokalla vuoden 1258 jälkeinen aika.

8. luokalla perehdytään yleiskuvaan Koraanin eri opetuksista, kuten usko ja palvonta.

Jumalan ykseys (tawhid) käsitellään laajasti.

8. luokalla tutustutaan Koraanin ja perimätiedon (hadith) kokoamisen historiaan, rakenteeseen ja eri tulkintatapoihin.

9. luokalla käsitellään islamilaisen lain eri tulkintoja ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja muslimiyhteisöön.

Tutustutaan lainopin (fiqh) perusteisiin ja eri lakikoulukuntiin.

Pohditaan uskonnollisten velvollisuuksien vaikutukseen elämän eri osa-alueisiin. Nämä kytketään opetettaviin asioihin joka vuosiluokalla.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UI S2 Perehdytään suurten maailmanuskontojen levinneisyyteen, perusopetuksiin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Perehdytään uskonnon tutkimukseen sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen eroihin. Autetaan oppilaita huomaamaan uskonnot kulttuurissa, mediassa ja populaarikulttuurissa sekä tunnistamaan uskontojen vaikutus politiikassa. Pohditaan uskonnollisen erilaisuuden hyväksymistä sekä uskontoa osana kulttuuri-identiteettiä.

Mahdollisia sisältöjä:

7. luokalla perehdytään suurten maailmanuskontojen levinneisyyteen, perusopetuksiin ja niiden vaikutukseen eri maiden kulttuureihin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena.

Tutustutaan myös luonnonuskontoihin.

7. luokalla käsitellään myös uskonnon ulottuvuudet ja uskonto ilmiönä.

Pohditaan uskonnollisen erilaisuuden hyväksymistä sekä uskontoa osana kulttuuri-identiteettiä.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Mahdollisia sisältöjä:

9. luokalla autetaan oppilaita huomaamaan uskonnot kulttuurissa, mediassa ja populaarikulttuurissa sekä tunnistamaan uskontojen vaikutus politiikassa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

9. luokalla tutustutaan alustavasti uskonnon tutkimukseen sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen eroihin. Käsitellään islamia ja tiedettä.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UI S3 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat islamilaisen etiikan rakenne, teot ja niiden seuraukset sekä islamilaisen lain tulkinnat yhteiskunnassa ja muslimiyhteisössä. Pohditaan islamilaisen lain suhdetta lainoppiin ja lakikoulukuntiin sekä perehdytään islamilaisiin käytöstapoihin. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusetiikka sekä erilaiset ajankohtaiset eettiset kysymykset. Perehdytään uskontodialogiin ja uskontojen merkitykseen yhteiskuntarauhan rakentamisessa. Pohditaan vastuuta ympäristöstä sekä sen merkitystä ihmisille.

 

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksessa pohditaan uskonnollista suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa eri uskontojen ja kulttuurien kanssa.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

Kaikki sisältöalueet S1–S3

 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Mahdollisia sisältöjä:

7. luokalla perehdytään uskontodialogiin ja uskontojen merkitykseen yhteiskuntarauhan rakentamisessa.

Juutalaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Juutalaisuus on yksi keskeisistä maailmanuskonnoista ja se on vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen kulttuuriin ja katsomusperinteeseen. Juutalaisessa uskonnonopetuksessa oppilas hahmottaa paikkaansa vuosituhantisessa juutalaisessa traditiossa samalla kun hän rakentaa dialogista ja kunnioittavaa suhdetta muihin uskontoihin. Näin oppilaan juutalainen identiteetti kehittyy tasapainoisessa vuorovaikutuksessa suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Opetuksessa tutustutaan niin omaan uskontoon ja kulttuuriin kuin muihin maailmanuskontoihin. Oppilas saa kattavat tiedot juutalaisuuden keskeisistä opetuksista, tavoista ja perinteistä, minkä lisäksi hän saa riittävät tiedot muista uskonnoista. Tavoitteena on saavuttaa laaja uskonnollinen yleissivistys.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa käytetään monipuolisesti eri opetusmenetelmiä. Oppikirjat, dialoginen oppiminen, kuvamateriaali ja videot täydentyvät monipuolisella internetin käytöllä. Keskustelulla ja erilaisten näkemysten esittämisellä on vankka sija opetuksessa.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UJ S2 Perehdytään suurten maailmanuskontojen syntyyn ja levinneisyyteen, perusopetuksiin ja vaikutukseen kulttuuriin sekä uskonnottomuuteen tietoisena elämänkatsomuksena. Tarkastellaan uskontoja tieteellisestä näkökulmasta. Keskeisinä sisältöinä ovat uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskonto/uskonnot käsitteenä ja ilmiönä

-  Uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

-  Uskonnon ja etnisyyden välinen suhde

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UJ S1 Keskeisinä opittavina asioina ovat juutalaisuuden synty, leviäminen ja jakaantuminen suuntauksiin. Opetuksessa perehdytään merkittävimpiin juutalaisuuden suuntauksiin kuten ortodoksisuuteen, konservatiivisuuteen ja liberaalisuuntaukseen sekä niiden alasuuntauksiin ja erityisesti moderniin ortodoksismiin. Autetaan oppilaita ymmärtämään suuntausten merkitys ajassa ja paikassa sekä tutkitaan niiden levinneisyyttä ja keskeisiä opetuksia. Tutkitaan juutalaisuutta Suomessa ja globaalisti, painottaen nykytilannetta. Keskeisiä sisältöjä ovat juutalaisen Raamatun synty, rakenne ja tulkinta sekä sen keskeinen sisältö ja kulttuurivaikutus.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran, Tanachin, Mishnan ja Gemaran kertomusten ja opetusten syventäminen

-  Juutalaisten pyhien tekstien synty, midrashim, tulkintaperinne ja tieteellinen tutkimus

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Kristinusko ja sen keskeiset kirkkokunnat (katolinen ja ortodoksinen kirkko, protestanttiset kirkkokunnat)

-  Hindulaisuus, buddhalaisuus, islam, Kiinan ja Japanin uskonnot.

-  Uskonnottomuus

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Eri uskontojen juhlaperinteet ja symbolit

-  Uskonnot elokuvissa, kuvataiteessa ja musiikissa

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tutustutaan uskonnon ja tieteen väliseen suhteeseen juutalaisuuden ja muiden uskontojen näkökulmasta historian eri vaiheissa ja nykyaikana

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UJ S3 Opetuksessa perehdytään etiikan peruskäsitteisiin ja teorioihin. Tutustutaan juutalaisuuden ja muiden Lähi-idän uskontojen eettiseen opetukseen. Tutkitaan juutalaisuuden suuntausten eettisiä painotuksia ja Tooran (5 Mooseksen kirjaa) ja juutalaisuuden muiden pyhien kirjojen (Tanach = juutalainen raamattu, Talmud, Mishnei Torah ja Sulchan Aruch) keskinäisiä eroja ja etiikan suhdetta niihin. Tutustutaan Aasian uskontojen ja alkuperäiskansojen eettiseen ajatteluun. Perehdytään Kymmenen käskyn ja muiden mitzvojen eli uskonnollisten käskyjen etiikkaan. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja siitä nouseva ihmisoikeusetiikka sekä uskontodialogi. Syvennytään oppilaiden elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Etiikka ja uskontojen välinen dialogi

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Etiikka ja uskontojen välinen dialogi

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Oman ja muiden uskontojen vastaukset keskeisiin olemassaoloon liittyviin kysymyksiin

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran etiikan syventäminen

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskontojen välinen dialogi

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä

S1 Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin.

 

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1 Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

Lähtökohtana katsomusten käsittelyyn on arvostava kohtaaminen ja pyrkimys ymmärtämiseen. Annetaan oppilaille myös välineitä ajatella kriittisesti ja esittää kriittisiä huomioita toisia arvostavasti.

Käsitellään ainakin suurimpia maailmanuskontoja. Ulkoisten piirteiden lisäksi perehdytään etiikkaan ja elämäntapojen perusteluihin.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1 Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja.

 

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

Kaikki sisällöt

Harjoitellaan dialogitaitoja. Tässä voidaan tehdä yhteistyötä toisten katsomusaineiden ryhmien kanssa. Ks. opettajan materiaali Askelia katsomusdialogiin, espoo.fi/agora.

Historian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1 Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa.

S2 Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan.

S3 Perehdytään kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen.

 
Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Hyödynnetään KULPS- kulttuuripolkutarjontaa sekä espoolaisten museoiden näyttelyitä: esim. KAMU - Kaupungin museo.

Koulun lähiympäristön käyttö historian opetuksessa: esim. Espoon kartanot ja ensimmäisen maailmansodan linnoitukset

Käytetään hyödyksi Espoon kotikaupunkipolkuja.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

 
Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S3 kuten tavoitteiden T1–T3 kohdalla

Kuten tavoitteiden T4–T7 kohdalla

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

Musiikin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

S1 Opetuksessa on keskeistä musiikillisten ilmaisutaitojen monipuolinen kehittäminen sekä omien ideoiden ja ratkaisujen tuottaminen. Äänenkäyttöä, laulutaitoa ja käytössä olevien keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimien soittotaitoja syvennetään yhteismusisoinnissa.

S2 Musisoinnissa käytetään aiemmin opittuja musiikkikäsitteitä ja musiikin perusmerkintätapoja. Taitojen kehittyessä käsitteellistä osaamista syvennetään ja sovelletaan musisoinnin eri tilanteissa. Opetuksessa huomioidaan myös tulkinnan merkitys musiikillisessa ilmaisussa.

S3 Musiikillisten taitojen ja tietojen ohella opetuksessa käsitellään oppilaiden esille tuomia aihepiirejä sekä heidän musiikkiin liittyviä kokemuksiaan ja havaintojaan. Myös kuluttamisen ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmat ovat olennaisia musiikissa. Opetuksessa rakennetaan yhteyksiä musiikin ja muiden oppiaineiden sekä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välille. Samalla pohditaan ja arvioidaan kriittisesti musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa eri aikoina ja aikakausina.

S4 Ohjelmistoon ja erityisesti kuunteluohjelmistoon valitaan monipuolisesti eri kulttuurien ja aikakausien musiikkia kansanmusiikista taidemusiikkiin ajankohtaiset musiikilliset ilmiöt huomioiden. Äänenkäyttöä ja laulutaitoa harjoitetaan yksi- ja moniäänisten yhteislaulujen tai soololaulujen, äänikokeilujen ja erilaisten ääniharjoitteiden avulla. Ohjelmiston valinnassa otetaan huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, oppilaita innostavat teokset ja tehtävät sekä ohjelmiston käyttökelpoisuus musiikillisten taitojen oppimisessa. Ohjelmistoon sisältyvät myös oppilaiden omat luovat tuotokset ja sävellykset.

Oppilasta ohjataan toimimaan ryhmässä rakentavasti ja muita kannustaen.

Kannustetaan oppilasta omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen musisoinnissa.

Musiikilliset tiedot ja taidot sekä luova tuottaminen

T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäseninä

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Ohjataan oppilasta havainnoimaan omassa äänessä tapahtuvia muutoksia (äänenmurros).

Kannustetaan ylläpitämään laulutaitoa ja osallistumaan yhteislauluun.

Tutustutaan erilaisiin äänenkäyttö- ja laulutapoihin.

T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Vahvistetaan oppilaan yhteismusisointitaitoja: rytmi (esimerkiksi oma syke - ryhmän yhteinen syke, beat - offbeat, synkooppi, kolmimuunteisuus, aika-arvot, tahtilajit), melodia (esimerkiksi ostinato, riffi, soolo, asteikot esimerkiksi pentatoninen, blues), harmonia (esimerkiksi sointutehot, sointukierrot), muoto (muotorakenteet) ja sointiväri (esimerkiksi erilaiset soittimet ja soitinkokoonpanot).

T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Monipuolisissa musiikkiliikuntaharjoitteissa ohjataan oppilasta kokemaan keho musiikillisena instrumenttina.

Vahvistetaan oppilaan taitoa kokea musiikin syke sekä eläytyä ja ilmentää musiikkia liikkeen keinoin.

T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Musiikin kuuntelussa lähtökohtana on aktiivinen kuuntelu, jossa musiikkiin ja sen tunnelmaan eläydytään motorisesti liikkuen, visuaalisesti ja mielikuvitusta aktivoiden.

Aktiivisen kuuntelun avulla analysoidaan ja vahvistetaan musiikkikäsitteiden (rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka) hahmottamista ja tunnistamista.

Rohkaistaan oppilasta kuvailemaan kuulemaansa ja kertomaan musiikin herättämistä mielikuvista, ajatuksista ja tunteista.

T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata heitä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutkitaan, miten improvisaation kautta syntyviä musiikillisia ideoita voidaan käyttää omien tai ryhmissä suunniteltujen ja toteutettujen sävellysten tekemisessä.

Hyödynnetään myös teknologiaa musiikin tuottamisessa ja tallentamisessa.

Ohjataan oppilasta ideoimaan, suunnittelemaan ja käyttämään musiikkia luovasti myös eri taiteenaloja yhdistäen (esimerkiksi kuva, liike, teksti ja draama).

T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian luovaan ilmaisulliseen käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan musiikkiteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin oman musiikin tuottamisessa ja tallentamisessa.

Ohjataan oppilasta hyödyntämään musiikkiteknologiaa myös laajemmissa oppimiskokonaisuuksissa.

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan musiikkiin kulttuurin ilmentäjänä ja vaikuttamisen keinona (esimerkiksi historiallinen, globaali, genret, mainosmusiikki).

Hyödynnetään KULPS-kulttuuripolkua.

T9 rohkaista ja ohjata oppilasta keskustelemaan musiikista käyttäen musiikin käsitteitä ja terminologiaa

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Ohjataan oppilasta käyttämään musiikin käsitteitä ja terminologiaa musiikillisen toiminnan yhteydessä.

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tuetaan ja kannustetaan oppilasta oman musiikkisuhteen rakentamisessa.

T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Ohjataan oppilasta käyttämään soittimia ja laitteita turvallisesti sekä huolehtimaan kuulostaan ja toimimaan vastuullisesti musisointitilanteissa.

Oppimaan oppiminen musiikissa

T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan edistymistään suhteessa tavoitteisiin

S1, S2, S3 ja S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kannustetaan oppilasta pitkäjänteisyyteen musiikillisten taitojen kehittämisessä ja musiikillisten tuotosten viimeistelyssä.

Ohjataan oppilasta musiikillisen oppimisprosessin suunnitteluun.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan oppilaiden tekemiä kuvia ja kuvakulttuureja, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen sisältöjä valitaan myös oppilaiden omia kuvakulttuureja uudistavista ilmiöistä. Omia kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään omien kuvakulttuurien merkitystä omaan elinympäristöön sekä yhteiskuntaan vaikuttamisen kannalta.

S2 Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta erilaisia ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Ympäristön kuvakulttuureja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään erilaisten ympäristöjen ja medioiden merkitystä sekä oppilaiden elinpiirin että globaalin maailman näkökulmista

S3 Opetuksen sisällöt valitaan eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotetusta kuvataiteesta. Oppilaat tutustuvat kuvataiteen maailmaan tarkastelemalla erilaisia teoksia, aihepiirejä ja ilmiöitä. Oppilaat syventyvät erilaisiin taidekäsityksiin ja taiteen ilmiöihin tarkastelemalla niitä taiteilijan ja vastaanottajan sekä taiteen instituutioiden ja yhteiskunnan näkökulmista. Taideteoksia käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana. Opetuksessa käsitellään kulttuurisen moninaisuuden vaikutuksia sekä taiteen tuottamiseen että tulkintaan yksilön ja yhteiskunnan näkökulmista.

Taidehistoria - nykytaide ja ajankohtaiset visuaalisen kulttuurin ilmiöt

Idean, ajatuksen tai havainnon muuttaminen näkyväksi

Arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan näkyvät kerrostumat

Arkipäivän visuaalinen kulttuuri

oman identiteetin osana

Elokuva

Mediakuva

Taidemuseovierailu, KULPS-kulttuuripolku, esim. EMMA

 

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään

Oppilaiden omat teemat työskentelyn lähtökohtana

Yhteiset palautekeskustelut

Taiteen ja kuvan sanallistaminen ja analysoiminen

 

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä

Taiteiden välisyys

kokemuksellisuus, toiminnallisuus, innostuksen säilyttäminen

Taiteen ja tieteen yhteys

Tiedon visualisointi

Sisällön tuottaminen eri medioihin,

Somekuva

Monilukutaito

Digitaalisen kuvailmaisun perusteet: kuvan tuottaminen, muokkaaminen, julkaiseminen, kuvalla vaikuttaminen

Piirustus- ja maalausvälineiden teknisen hallinnan perusteet

 

Kuvallinen tuottaminen

T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuvailmaisun perusteet

Kuvataiteen tekniikoiden harjoittelu esim. piirtäminen, taidegrafiikka, digitaalinen kuva, rakentelu, keramiikka, maalaustekniikat, sarjakuva, elokuva

Taito käyttää luovasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessa tuottamisessa

Luottamus omiin taitoihin kuvantekijänä - ilo

 

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

Itsearviointi, vertaisarviointi

Työskentelyprosessin dokumentoiminen: esim. portfolio, vihko, video

Projektityöskentely, ilmiökeskeisyys ja aineiden välinen yhteistyö

Omien tavoitteiden asettaminen

Oman ilmaisun kehittäminen

 

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

Digitaalinen työskentely: esim. valokuva, kuvankäsittely, graafinen suunnittelu, esitysgrafiikka, koodaus

Kuvallisen viestinnän keinojen käyttäminen esim. värillä vaikuttaminen

Tulevaisuuden työelämävalmiudet: tiedon visualisointitekniikat, luova ongelmanratkaisu, monilukutaito

elokuvallinen ajattelu ja liikkuvan kuvan perusteita: esim. kuvakerronta, kuvakulmat, kuvakoot, vastakuvat

Fiktio, dokumenttielokuva

 

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Median ja taiteen kuvat

Muodon, sisällön ja asiayhteyden vaikutus erilaisten kuvien tulkintaan

Kuvien rinnastaminen

 

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista

Arkkitehtuurin tyylejä, oman ympäristön kulttuurihistoriallisia rakennuksia; eri aikojen ja kulttuurien taiteen tunnistaminen; historiassa samaan aikaan opiskeltavien ajanjaksojen taidehistoria

Ajankohtaiset visuaalisen kulttuurin ilmiöt; media- ja populaarikulttuurin kuvastojen vaikutus identiteettiin

 

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan

Maailman taidehistoria

Ajankohtaiset visuaalisen kulttuurin ilmiöt

Mimeettinen taide - havainnot

Ekspressiivinen taide - tunteet

Formalistinen taide  - muoto

Postmoderni taide - kertomukset

 

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Omakohtaisen suhteen luominen taiteeseen ja visuaaliseen kulttuuriin

Median välittämä ihmiskuva, käsitys kauneudesta eri aikoina, somekuva

Kulutustarpeiden ja -tottumuksien pohdinta: tutustutaan tuotesuunnitteluun esim. viiden e:n periaatteeseen; esineen elinkaaren ymmärtäminen, ekologisten ja esteettisten näkökulmien huomioiminen

Kouluympäristöön vaikuttaminen: oppilastyönäyttelyt, tila- ja ympäristöteokset

Taito ajatella toisin: fantasia, soveltavat ratkaisut

 

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla

Nykytaidetta: esim. mediataide, ympäristötaide, tilataide, käsitetaide, performanssi

Kuvamateriaalin julkaiseminen, graafinen suunnittelu

Kulttuuriperinnön arvostaminen ja säilyttäminen

 

Käsityön opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan työskentelyään sekä ideoimaan, tutkimaan ja kokeilemaan yritteliäästi

S2 Perehdytään asumisen, liikkumisen ja pukeutumisen yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja teknologiseen kehitykseen sekä hyödynnetään paikallisuutta ja eri kulttuurien perinteitä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta suunnittelussa, muotoilussa ja toteutuksessa.

S3 Harjoitellaan erilaisia tapoja muokata, yhdistää ja käsitellä materiaaleja sekä käytetään luovasti ja rohkeasti erilaisia perinteisiä ja uusia materiaaleja ja valmistustekniikoita. Käytetään sulautettuja järjestelmiä käsityöhön eli sovelletaan ohjelmointia suunnitelmiin ja valmistettaviin tuotteisiin.

S4 Tutustutaan eri menetelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Analysoidaan tuotteiden muotoilua ja käytettävyyttä. Kokonainen käsityöprosessi dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa.

S5 Valmistetaan erilaisia laadukkaita ja toimivia, ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotteita tai teoksia. Käytetään käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokalla 7:

Opitaan aktiivisiksi ja oma-aloitteisiksi toimijoiksi yhteiskuntaan.

Positiivisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä oppilasta kannustetaan persoonallisiin ratkaisuihin.

Annetaan mahdollisuus tiimityöskentelyyn ja yhdessä suunnittelemiseen.

Ideoinnin tukena voidaan tehdä retkiä luontoon ja lähiympäristöön tai museo- ja näyttelykäyntejä.

T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonainen käsityöprosessi ja arvioimaan oppimistaan

S1 Ratkaistaan erilaisia tuotesuunnittelutehtäviä luovasti ja kekseliäästi käyttäen käsityön käsitteistöä, merkkejä ja symboleja. Toteutetaan suunnitelmat itseilmaisua vahvistaen. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä.

S2–S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan ohjelmoituihin järjestelmiin sekä kodin automaatioon.

Kokeilujen yhteydessä tutustutaan eri materiaalien käyttö- ja työstöominaisuuksiin.

Syvennetään jo opittuja työtapoja tai harjoitellaan aivan uusia, jotta oppilas osaa valita työhönsä sopivan materiaalin ja työtavan.

Käytetään joustavia ja kudottuja kankaita sekä erilaisia lankoja.

Opetellaan käyttämään ompelukonetta ja saumuria itsenäisesti.

Opetellaan esimerkiksi valumuotin tekemistä ja valamista, erilaisia metallin liittämistekniikoita (kuten hitsaaminen ja juottaminen), kodin pieniä korjaustöitä (esim. paikkamaalaus, tasoittaminen, kiinnikkeet ja iskuporakoneen käyttö).

Puuntyöstöön käytetään mm. CNC-jyrsintää, oikohöylää, tasohöylää, vannesahaa ja peruskäsityövälineitä.

Harjoitellaan ohjelmointia osana elektronisten laitteiden valmistamista.

T4 ohjata oppilasta käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisuaan

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa

S6 Perehdytään työturvallisuuteen ja kartoitetaan ja arvioidaan työn vaaroja sekä riskejä osana käsityöprosessia. Työskennellään turvallisesti.

Opetetaan koneiden käyttöön liittyvät riskit sekä turvalliset työotteet ja työtavat. Työskennellään rauhallisesti työturvallisuutta tukevassa ympäristössä noudattamalla annettuja ohjeita.

T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2–S5 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Hyödynnetään tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia esim. käyttämällä mallintamisohjelmia.

Työn edetessä voidaan videoida uuden taidon solmukohtia tai pitää koko prosessin ajan blogia tai videopäiväkirjaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä

S7 Tutustutaan yrittäjämäiseen oppimiseen, yrittäjyyteen ja järjestöyhteistyöhön havainnollisesti, virtuaalisesti, opintokäynneillä tai yritysvierailuilla. Huomioidaan käsityöosaamisen merkitys työelämälle. Hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjontaa ideoinnin lähteenä.

Tutustutaan tilaaja-tuottajamalliin.

Tutustutaan paikallisiin yrityksiin ja ohjataan oppilaita materiaalihankinnoissa.

T8 ohjata oppilasta taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa

S8 Tutkitaan käsityön ja tuotteiden erilaisia merkityksiä yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta. Pohditaan käsityötä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäjänä arjessa. Harjoitellaan käsityöllä osallistumista, vaikuttamista ja viestimistä.

Pohditaan valintoja kuluttajan näkökulmasta: kierrätettyjen metallien ja muovien käyttö, käytetyn levymateriaalin hyödyntäminen, entisöinti vai tuunaus, vaatteen valmistukseen liittyvät eettiset seikat, ympäristöön liittyvät seikat yms.

Voidaan osallistua erilaisiin tempauksiin ja kilpailuihin.

Tutustutaan espoolaisiin käsityön harrastusmahdollisuuksiin.

Liikunnan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Kehittyvän tvt:n mahdollisuuksia käytetään liikunnan opetuksessa tarkoituksenmukaisesti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1 Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

KULPS-liikuntapolun mahdollistamat lajikokeilut, oppilaan liikunnallisten vahvuuksien tunnistaminen.

Kannustavan ja yksilöllisen palautteen antaminen.

Korostetaan fyysisesti aktiivisen koulupäivän merkitystä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1 Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit).

Liikunnanopetukseen sisältyy kartanlukutaitoa kehittäviä harjoitteita.

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1 Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti koulun lähialueiden liikuntapaikkoja, oppimisympäristöjä sekä luontoa.

T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1 kuten tavoitteen T3 kohdalla

 

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta

S1 Liikunnanopetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.

Ohjataan oppilasta ymmärtämään kokonaisvaltaisen fyysisen aktiivisuuden merkitys omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä

S1 Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

 

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan

S1 Liikunnan opetukseen valitaan monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit).

Ohjataan asialliseen ja turvalliseen toimintaan, esimerkiksi oman voiman ja vauhdin käytön säätelyyn liikuntatilanteessa.

Luodaan oppitunneille fyysisesti turvallinen oppimisympäristö ja psyykkisesti turvallinen oppimisilmapiiri.

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

S2 Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Luodaan hyväksyvä ja suvaitseva ilmapiiri.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

S2 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Tuetaan oppilaan oman roolin ymmärtämistä osana ryhmän toimintaa ja tavoitteita.

Oppilaiden osallistaminen osana toiminnan suunnittelua

Psyykkinen toimintakyky

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja

S3 Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista.

 

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä

S3 Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Luodaan turvallinen ja positiivinen oppimisilmapiiri.

Tuetaan ja vahvistetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille

S3 Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Tunnistetaan oppilaan liikunnallisia vahvuuksia.

T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia

S3 kuten tavoitteen T12 kohdalla

Yhteistyö eri toimijoiden (esimerkiksi seurat, liikunta-alan yritykset) kanssa mahdollisuuksien mukaan

Oppilas kasvaa aktiiviseksi liikkujaksi.

Kotitalouden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Käytännön toimintataidot

T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa

S1 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioiden suunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia.

S2 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö- ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin kuin tekstiilien ja materiaalien hoito tarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessa tarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseen voimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen ja kotitalouteen liittyviä palveluita.

S3 Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia.

Koulussa tehdään yhteistyötä kouluruokailun kanssa sovitulla tavalla: esim. kokeillaan kouluruokien reseptejä oppitunneilla, avataan kouluruoan kustannusrakennetta, tutustutaan ateriasuunnittelun perusteisiin tai tehdään työtä kouluruokalassa.

Lisätään oppilaiden ja kotien ymmärrystä kouluruokailun järjestämisestä ja lisätään sen arvostusta.

Voidaan tehdä yhteistyötä muiden lähitoimijoiden kanssa, esimerkiksi oman koulun siivous, jätehuolto, kotitalousopetuksen tavarantoimittajat ja lähikauppa.

Arvioinnin tukena voidaan käyttää esimerkiksi oppimispäiväkirjoja, oppilaiden ottamia kuvia ja oppilaiden pitämiä blogeja.

T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua sekä rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Tiedonhallintataidot

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T12 ohjata oppilasta ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja

S1–S3 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

Oppilaanohjauksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–8

Espoolaista oppilaanohjausta ohjaa myös laadukkaan ohjauksen malli.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Osallisuus ja aktiivinen toiminta

T1 auttaa oppilasta muodostamaan kokonaiskäsitys vuosiluokkien 7-9 toimintatavoista ja opiskeluympäristöstä, kehittää oppilaan valmiutta toimia kyseisessä ympäristössä ja erilaisissa ryhmissä sekä tukea oppilasta itsenäiseen toimintaan ja vastuun ottamiseen opiskelustaan ja tekemistään valinnoista

S1 Keskeisinä sisältöalueina oppilaanohjauksessa ovat kouluyhteisössä toimimisen sekä opiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Oppilaat harjoittelevat asettamaan itselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, opintoihin liittyvien valintojen tekemisestä sekä opintojensa etenemisestä.

S2 Oppilaanohjauksessa käsitellään sisältöalueita, joiden avulla oppilaat laajentavat itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaitojaan sekä kehittävät taitojaan ratkaista ongelmia tilanteessa, jossa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitettavat taidot koskevat mm. urasuunnittelu- ja urahallintataitoja, motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Analysointivalmiuksia sekä omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitetaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvot ja asenteet, oppilaan taidot sekä sosiaaliset verkostot.

 
Oppimaan oppimisen taidot

T2 kannustaa ja ohjata oppilaita kehittämään opiskelutaitojaan sekä oppimaan oppimisen taitojaan

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Elinikäinen oppiminen

T3 luoda edellytyksiä oppilaan halulle oppia, arvioida osaamistaan, tunnistaa ja hyödyntää taitojaan ja vahvuuksiaan, kehittää kykyään tunnistaa oppimiskohteitaan sekä antaa valmiuksia muuttaa tarvittaessa suunnitelmiaan ja toimintamallejaan

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Itsetuntemus

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan omiin valintoihinsa vaikuttavia tekijöitä sekä suhteuttamaan omaa toimintaansa kykyjensä, edellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Tavoitteiden asettaminen

T5 ohjata oppilaita asettamaan sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteita, tekemään niitä koskevia suunnitelmia sekä arvioimaan niiden toteutumista

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Työelämään suuntautuva oppiminen

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsä ja yhteiskunnan kannalta sekä edistää oppilaan taitoa tunnistaa opiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämässä ja työllistymisessä tarvittavan osaamisen kannalta

T7 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä itselleen sopivia ammattialoja ja vahvistamaan valmiuksia hakea tietoa vaadittavan osaamisen hankkimisesta perusopetuksen jälkeen

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Oppilaanohjauksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia harjaannuttaa taitojaan toimijana erilaisissa ympäristöissä. Huomiota kiinnitetään monipuolisten opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen sekä monikanavaisten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseen. Viestintätaitoihin kuuluu myös eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuuden arviointi urasuunnittelun kannalta.

Esim. TET-jaksot koulun sisällä tai koulun ulkopuolella tai työelämätuntemuksen lisääminen tehden yritysyhteistyötä