Vuosiluokka 8

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T3 ohjata ppilasta monipuolistamaan taitojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin

S1 Harjoitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitoja ideointi-, väittely-, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa. Tutustutaan teatteriin taidemuotona ja teatteri-ilmaisun keinoihin draaman toimintamuotojen avulla.

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute ja oppilaan vahvuuksien tunnistaminen.

Tekstien tulkitseminen

T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä

S2 Tutustutaan erilaisiin pohtiviin ja kantaa ottaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinoihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erottamiseen, suostuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suoriin ja epäsuoriin keinoihin, referointiin, asioiden välisten suhteiden osoittamiseen perustelukeinoihin ja retorisiin keinoihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjoitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapoihin. Tekstien tulkinnan taitoja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri muodoissaan: kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audiovisuaalisen median tekstejä.

Esim. monilukutaito, erityisesti uudet tekstilajit

Voidaan tehdä lukudiplomi.

T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa

S2 Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategioita ja seurataan lukutaidon kehittymistä.

 

T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla

S2 Tutustutaan tiedonhaun vaiheisiin, erilaisiin tietolähteisiin ja arvioidaan niiden luotettavuutta.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista

S2 Laajennetaan lukuharrastusta nuortenkirjallisuudesta yleiseen kauno- ja tietokirjallisuuteen. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symboliikkaa ja syvennetään fiktion kielen ja kerronnan keinojen tuntemusta.

KULPS, kirjastot

Lukupiiritoiminta (esim. Netlibris)

Voidaan tehdä lukudiplomi.

Tekstien tuottaminen

T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja

S3 Opiskellaan kertoville, kuvaaville, ohjaaville ja erityisesti pohtiville ja kantaa ottaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tietoa tuotettaessa omia tekstejä. Harjoitellaan tekstien kohdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapojen mukauttamista eri kohderyhmille ja eri tarkoituksiin sopiviksi. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapoja, sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä. Tutkitaan sanastoon liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja opitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin sopivat ilmaisutavat.

Eläytyvä ja luova kirjoittaminen: kirjoittamisen ilo

Otetaan huomioon positiivisen kasvun ja oppimisen näkökulma, kannustava palaute.

T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista

S3 Syvennetään ymmärrystä kirjoitetun yleiskielen piirteistä: hahmotetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) ja opitaan käyttämään asioiden välisten suhteiden ilmaisukeinoja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Opitaan käyttämään kirjoitetun yleiskielen konventioita omien tekstien tuottamisessa ja muokkauksessa.

Opiskellaan modukset, lauseenjäsennys ja lauserakenteista lauseenvastikkeet.

T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen

S3 Vahvistetaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamisen taitoja, kuten referoimista, tiivistämistä, muistiinpanojen tekoa ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänoikeuksiin ja noudatetaan tekijänoikeuksia omia tekstejä tuotettaessa.

Ks. Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma –oheismateriaali.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

S4 Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, joiden avulla kieltä voidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintoja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn.

Tarjotaan luku- ja kulttuurielämyksiä ja innostetaan kulttuurin pariin.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen

S4 Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, joihinkin alalajeihin ja keskeisiin tyylivirtauksiin. Luetaan monipuolisesti nuortenkirjoja ja nykykirjallisuutta, myös tietokirjoja. Kannustetaan aktiiviseen ja monipuoliseen kirjaston tarjonnan hyödyntämiseen. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismuotoihin, kuten kansanperinteeseen, elokuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri muotoihin.

Tarjotaan luku- ja kulttuurielämyksiä ja innostetaan kulttuurin pariin.

Lukupiiritoiminta (esim. Netlibris)

KULPS

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2-opetus) Espoossa vuosiluokilla 7–9

Sisällöt avaavat tavoitetta ja antavat ainekset tavoitteen toteutumisen arviointiin kullakin vuosiluokalla. Sama sisältö voi toistua ja syventyä eri vuosiluokilla. Samoin kuin tavoitteet myös sisällöt muodostavat jatkumon. Siksi eri sisältöjä toteutetaan läpäisevästi eri vuosiluokilla syventäen ja laajentaen, vaikka jokin sisältö painottuu tietyllä vuosiluokalla. Näin tavoitteita ja sisältöjä voidaan toteuttaa eri kielenoppimisen vaiheissa olevien oppilaiden kanssa.

Yläkoulun opetussuunnitelmassa Espoon näkökulmaa tuovat esiin mm. KULPS-kulttuuri- ja kirjastopolut, Espoon tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma -oheismateriaali, draamatyöskentely, koulukirjaston käyttäminen, lukupiiri ja lukudiplomit sekä yhteistyö oman äidinkielen opettajien kanssa, itsearviointi ja tiedonhaku perheen omilla kiellä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa

S1 Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja

S1 Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

Keskustelutaidot kasvokkaisessa ja sosiaalisessa mediassa, sosiaalisen median kielet ja vuorovaikutustilanteet syventäen

T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen

S1 Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 8

Oman puhe-esityksen tekeminen

Tekstien tulkitseminen

T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella

S2 Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 9

Luetaan ja ymmärretään kirjallisuutta ja koulussa käytettäviä tekstilajeja sekä tulkitaan niitä yhteistoiminnallisesti.

Arvioidaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja.

T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä

S2 Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokalla 9

Tarkastellaan kriittisesti tekstilajeja ja niiden kielellisiä piirteitä (tekstin tarkoitus, arvot, vaikuttamiskeinot jne.) sekä median ja sosiaalisen median tekstejä.

Tekstien tuottaminen

T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä

S3 Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen. Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä.

Kielitaidosta riippuen vuosiluokilla 7–9

Syvennetään ja laajennetaan sisältöjä eri vuosiluokilla oppilaan edellytysten mukaan.

Puretaan ja kirjoitetaan uudelleen erilaisia tekstejä. Yhdistetään kuvaa ja sanaa (esim. kuvatekstin ohjattu laatiminen yhteistyönä S2:n ja lukuaineen opettajan kanssa).

Tuotetaan digitaalisia tekstejä.

Arvioidaan omia tekstejä.

T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa

S3 Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokalla 8

Syvennetään ja laajennetaan sisältöjä eri vuosiluokilla oppilaan edellytysten mukaan.

Kehitetään tekstin ymmärtämisen strategioita. Seurataan lukutaidon kehittymistä.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

S4 Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen.

Kielitaidosta riippuen, painotus

vuosiluokilla 7 ja 8

Kielen rakenteita tarkastellaan funktionaalisesti ja läpäisevästi kaikilla vuosiluokilla.

Harjaannutetaan tekstilähtöisesti eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä.

Tuotetaan omia tekstejä.

Tarkastellaan suomen kielen perusrakenteita tekstilähtöisesti (sanaluokkien tunnistaminen, verbien ja nominien taipuminen, lauseenjäsennys, modaalisuus, verbien rektiot).

T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin

S4 Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 8 ja 9

Kirjallisuuden opetuksessa edetään nuortenkirjoihin tutustumisesta aikuisille suunnattuihin klassikkoteoksiin.

Tutustutaan suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen oppilaan edellytysten mukaan sekä Suomen kirjallisuuden kehitysvaiheisiin ja tyylisuuntiin ja niiden välisiin yhteyksiin sekä maailmankirjallisuuteen.

Etsitään tekstien keskinäisiä suhteita.

T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta

S4 Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 9

Opetuksessa on luontevaa ottaa sisältöjä esille läpäisevästi kaikilla luokka-asteilla.

Edistetään suullisilla harjoituksilla monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta (vuoropuhelu, väittely, puhe-esitykset).

Tarkastellaan median ja sosiaalisen median vaikuttamiskeinoja.

Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokalla 7

Harjoitellaan tekstilajitaitoja yksin ja yhdessä.

Tarkastellaan lausetyyppejä ja muita kielen rakenteita funktionaalisesti.

T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 8 ja 9

Tutustutaan koulun tiedonalojen kieleen: yleinen ja erityiset eri oppiaineiden tavat käyttää kieltä.

Tarkastellaan ja harjoitellaan eri oppiaineiden perustekstilajeja (esimerkiksi käsitteen määrittely, koevastaus, tutkielma).

T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä

S5 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

Kielitaidosta riippuen, painotus vuosiluokilla 7

Rakennetaan kokonaisuuksia eri lähteistä saaduista tiedoista.

Käytetään valmisohjelmia.

Tuotetaan yksinkertaisia digitaalisia tekstejä.

Yhdistetään kuva/liikkuva kuva ja teksti.

Ruotsin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa oppilasta löytämään kiinnostavia ruotsinkielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

S1 Opetuksessa valitaan sellaisia sisältöjä ja toimintatapoja, jotka rohkaisevat toimimaan ruotsinkielisissä ympäristöissä Suomessa ja muualla.

Luodaan oppilaille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon toisten ihmisten kanssa Ruotsissa ja eri puolilla Pohjoismaita (esim. kansainväliset projektit kuten Nordplus junior, ystävyyskoulut).

Rohkaistaan oppilaita käyttämään ruotsia autenttisissa kieliympäristöissä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Huomioidaan ruotsin kielen merkitys ja asema kaksikielisessä Espoossa ja erityisesti omassa lähiympäristössä sekä Espoon pohjoismaiset ystävyyskaupungit.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Voidaan käyttää apuna Eurooppalaista kielisalkkua tai muita vastaavia työkaluja.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Huomioidaan yhteistyö espoolaisten ruotsinkielisten yhdistysten, yritysten ja koulujen kanssa.

Kaksikielinen Espoo tarjoaa monia mahdollisuuksia ruotsin kielen käyttöön erilaisissa arkielämän tilanteissa.

T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden ja asenteiden esiin tuomista

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan käyttämään ruotsin kieltä kohteliaalla, sille ominaisella tavalla, mm. pelillisyyden, musiikin ja draaman avulla.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen ja yleistekstin pääkohtia sekä ymmärtämään keskustelun aihe ympärillä käydystä keskustelusta tai pääasiat tuttuun sanastoon pohjautuvasta puheesta tai yleiskielisestä tekstistä.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Teksteistä hankitaan tietoa, niitä jaetaan ja julkaistaan.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen ja kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan kertomaan jokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselle tärkeistä asioista.

Harjoitellaan edelleen ääntämistä ja opetellaan soveltamaan joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Työskentelyssä korostetaan pari- ja pienryhmätyötä sekä yhdessä oppimista erityyppisissä oppimisympäristöissä, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Vieraillaan ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin kouluihin, yhdistyksiin (Hanaholmen, Pohjola-norden, svenska.nu), teatteriin ja harrastusseuroihin.

Kutsutaan ruotsinkielisiä vierailijoita omalle koululle.

Rohkaistaan puhumaan ruotsia aina, kun mahdollista, esim. ruotsinkielisten kavereiden kanssa ja harrastuksissa.

Tutustutaan paikalliseen ruotsinkieliseen mediaan ja hyödynnetään kirjastojen ruotsinkielistä aineistoa.

RUOTSI vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7-9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ruotsi A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin

S1 Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa ja oppilaiden omia kokemuksia.

Huomioidaan Espoon ystävyyskaupungit Pohjoismaissa.

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1 Tehdään ja raportoidaan havaintoja pohjoismaisista kielenkäyttöympäristöistä, Suomen, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurin ominaispiirteistä sekä Pohjoismaita yhdistävistä tekijöistä. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja ruotsin kielen välisessä vertailussa ja ruotsin kielen opiskelussa.

Huomioidaan omassa luokassa/koulussa/Espoossa puhutut kielet, monikulttuurisuus ja kotikansainvälisyys.

Kielenopiskelutaidot

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Käytetään apuna esim. Eurooppalaista kielisalkkua.

T4 kannustaa oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään ja ohjata oppilasta käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella

S2 Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Käytetään itsenäiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn ohjaavia toimintatapoja. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Vieraillaan ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan esim. pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin kouluihin, teattereihin, yhdistyksiin (esim. Hanaholmen, svenska.nu, Pohjola-Norden) ja harrastusseuroihin

Kutsutaan ruotsinkielisiä vierailijoita omalle koululle.

Ohjataan oppilaita etsimään ja käyttämään hyödykseen ruotsinkielistä aineistoa koulussa käytettyjen oppimateriaalien ohella (esim. internet, tiedotusvälineet).

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan viestintää ruotsiksi esim. asiakaspalvelutilanteissa ja harjaannutetaan kielitaitoa ruotsinkielisessä lähipiirissä (esim. kaverit, sukulaiset).

Hyödynnetään sosiaalista mediaa esim. yhteistyössä toisten koulujen kanssa kotimaassa ja ulkomailla, kansainväliset projektit (Nordplus Junior tms.).

Erilaisia vuorovaikutustilanteita harjoitellaan pari- ja pienryhmätyön sekä draaman avulla.

Lisäksi kaksikielinen Espoo tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia ruotsin kielen käyttöön arkielämän tilanteissa.

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3 Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjaannutetaan oppilaita edelleen käyttämään viestinnän apukeinona ei-kielellistä viestintää: ilmeitä ja eleitä.

Opetellaan pyytämään tarvittaessa toistoa ja selvennystä ja tukeutumaan keskustelukumppanin apuun.

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan tavanomaisiin arkipäivän tilanteisiin liittyviä luontevan kohteliaita ruotsin kielen ilmauksia.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Tutustutaan paikalliseen ruotsinkieliseen mediaan, esim. radio ja sanomalehdet sekä hyödynnetään näitä oppimateriaalina.

Hyödynnetään kirjastojen ruotsinkielistä aineistoa.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta ruotsin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Englannin kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Tutkitaan englannin kielen kehittymistä globaaliksi lingua francaksi. Otetaan selkoa joidenkin sellaisten maiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa englanti on keskeisin yhteiskunnassa käytetty kieli. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita englannin kielen opiskelussa sekä kielten välisessä vertailussa. Hankitaan tietoa joistakin englannin kielen varianteista.

Hyödynnetään median ja kirjastojen englanninkielistä materiaalia.

Hyödynnetään oppilaiden informaalisen oppimisen kautta karttunutta kielitaitoa.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksia

S2 Vahvistetaan edelleen kieltenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä, tiedon hakemista ja tiedon luotettavuuden arviointia.

Opetellaan asettamaan omia kielenopiskelutavoitteita sekä arvioimaan omia opiskelutapoja omasta opiskelusta vastuuta ottaen.

Käytetään oman kielitaidon arviointiin Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta portfoliota.

Huomioidaan, mihin englannin kielen taitoa voi käyttää myös koulun ulkopuolella, esim. tiedonhallinnassa.

Käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi omia tuotoksia kerätään sähköiseen muotoon.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä

T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä

T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaan rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta englannin kielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä oppilaiden osallisuus ja toimijuus paikallisesti ja globaalisti. Otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä.

Harjoitellaan viestimään ja ilmaisemaan mielipiteitä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa kohteliaalla, englannin kielelle ominaisella tavalla mm. musiikin, draaman ja pelillisyyden avulla.

Opetellaan varmistamaan, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Harjoitellaan tapoja kiertää tai korvata tuntematon sana tai muotoilla viesti uudelleen.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin, kuten Erasmus+, e-Twinning sekä tehdään yhteistyötä Espoon kansainvälisten koulujen kanssa.

Koululle kutsutaan mahdollisuuksien mukaan syntyperäisiä vierailijoita.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan ymmärtämään pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä, lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä.

Opetellaan ymmärtämään yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä.

Teksteistä hankitaan tietoa, jota jaetaan ja julkaistaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Hyödynnetään median ja kirjastojen englanninkielistä materiaalia.

Rohkaistaan tutustumaan englanninkieliseen nuortenkirjallisuuteen (menetelmiä: lukupiiri, parilukeminen).

Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhakutehtävissä, esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan kertomaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista.

Opetellaan englannin kielellä tyypillisiä fraaseja ja keskeisiä idiomeja.

Rohkaistaan puhumaan englantia aina kun mahdollista.

Tehdään tiedonhallintatehtäviä englanniksi (Ks. Espoon tiedonhallintataitojen oheismateriaali).

Tehdään suullisia tai kirjallisia projekteja tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen.

ENGLANTI vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7–9. lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden englanti A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Englannin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia kohdekielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa.

Vertaillaan englannin ja muiden opiskeltavien kielten eroja ja yhtäläisyyksiä

Kielenopiskelutaidot

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

Käytetään erilaisia opiskelustrategioita, oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä tehokkaasti ja opiskelumotivaatiota vahvistavalla tavalla. Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Opetellaan asettamaan omia kielenopiskelutavoitteita sekä arvioimaan omia opiskelutapoja omasta opiskelusta vastuuta ottaen

T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä omassa elämässään sekä käyttämään kieltä rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella

Harjoitetaan vuorovaikutustaitoja ja rohkaistaan oppilaita monipuoliseen kielen käytön harjoittamiseen erilaisissa tilanteissa.

Kiinnitetään huomioita viestin välittymiseen ja toisia kannustavaan vuorovaikutukseen

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan viestimään ja ilmaisemaan mielipiteitä vuorovaikutustilanteissa kohteliaalla englanninkielelle ominaisella tavalla

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa vuorovaikutustilanteiden harjoittelussa

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Opetellaan varmistamaan, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin

Harjoitellaan tapoja kiertää tai korvata tuntematon sana tai muotoilla viesti uudelleen

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin

Koululle kutsutaan mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä vieraita

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Rohkaistaan käyttämään englanninkielistä materiaalia tiedonhakutehtävissä

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

Sisältöjä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Rohkaistaan puhumaan englantia aina kun mahdollista

Opetellaan kertomaan erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä aiheista

Opetellaan englannin kielelle tyypillisiä fraaseja ja keskeisiä idiomeja

Espanjan kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

S1 Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan.

Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiään, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Käytetään toiminnallisia työtapoja (esim. pelit, leikit, fyysinen aktiivisuus) edistämään oppimisen iloa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen virheistä välittämättä.

 

 
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen. Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, ulkonäöstä, hyvinvoinnista, matkustamisesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista.

Tutustutaan ruokakulttuuriin.

Työskentelytapoina esimerkiksi monipuoliset suulliset pari- ja ryhmätyöt, kuten draamaharjoitukset, haastattelut, videoinnit ja asioimistilanteet.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Rohkaistaan käyttämään omaa kielitaitoa virheistä välittämättä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä oppimisympäristöissä.

Espanjan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8 ja 9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1 Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perusteella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan opiskeltavan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kyseiseen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.

Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiään, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Hyödynnetään oppilaiden jo osaamia kieliä.

Vahvistetaan kunnioitusta ja arvostusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2 Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kohdekielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia. Osaamisen arvioinnissa käytetään esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta vastaavaa työkalua.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä

Lisäksi harjoitellaan matkustamiseen liittyvää sanastoa ja kertomaan myös lähiympäristöstä, omasta arjesta ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. lipunosto, kahvilassa, ravintolassa ja kaupassa asioiminen, tien kysyminen).

Sisältöjä valittaessa huomioidaan nuoren toiminta kohdekielellä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Tutustutaan arkielämään ja kulttuuriin espanjankielisissä maissa.

Harjoitellaan espanjan kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi monipuolisia suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja projektityöskentelyä.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia viestintää.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kohdekieltä. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Valittaessa tekstejä ja aiheita voidaan ottaa jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisista tilanteista. Harjoitellaan ääntäm ään luontevasti.

Arkielämän tilanteet

Harjoitellaan lyhyen viestin kirjoittamista (esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Harjoitellaan espanjan kielelle ominaista kielenkäyttöä.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Kiinan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia opiskeltavan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyään

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia kohdekielessä on, miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Kuunnellaan eri kieliä ja tarkastellaan erilaisia tapoja kirjoittaa kieltä.

Kiinan kielen päävariantit, Taiwan, Singapore ja Hongkong ja perinteiset kirjoitusmerkit

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

T5 tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä kehittää elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksiaan

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista. Kiinnitetään huomiota viestin välittymiseen ja toisia kannustavaan vuorovaikutukseen.

Opitaan ymmärtämään, että myös vähäinen kielitaito voi olla arvokasta ja kielenoppiminen on elinikäinen prosessi.

Kotikansainvälisyyden tiedostaminen ja hyödyntäminen lähiympäristössä.

Kansainvälinen yhteistyö mahdollisuuksien mukaan.

Sanastojen ja sanakirjojen käyttötaitojen vahvistaminen sekä erilaisten teknisten apuvälineiden ja sovellusten käytön harjoittelu kiinan kielen opiskelussa

Tunnistetaan kiinan kielen erot ja yhtäläisyydet muihin opiskeltaviin kieliin nähden.

 
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan viestimään, osallistumaan keskusteluihin ja ilmaisemaan mielipiteitä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa mm. musiikin, draaman ja pelillisyyden avulla oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista.

Kulttuuri osana viestintää, kulttuurien vertailu, kohtaaminen ja muuntuminen: elämä kiinankielisessä ympäristössä (esim. ympäristö, sää, ruoka jne.)

Harjoitellaan etsimään tietoa kiinan kielestä, yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tarkastellaan ja tulkitaan tekstien, kuvien, musiikin ja eri symbolien sisältämiä kulttuurisia viestejä.

Tuotetaan ja muokataan tietoa (kertominen, kuvailu, selostaminen, vertailu).

Kirjoitetaan ja luetaan kiinaa myös teknologisia apuvälineitä ja digitaalisia sovelluksia hyödyntäen.

Erilaisten apukeinojen merkitys viestien välittymiselle (ilmeet, eleet, kehon kieli, ääntely, toistamisen pyytäminen) ja kulttuuriset erot viestinnässä

 
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata

käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Näkökulmana minä, me ja maailma

Havainnoidaan kiinan kielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä.

Opetellaan tunnistamaan foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Kehitetään oppilaiden monilukutaitoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen

Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kiinan kieltä. Valitaan erilaisia lähinnä arkielämän kielenkäyttötilanteita.

Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Harjoitellaan ääntämään luontevasti.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

KIINA, vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

7-9. Lk
Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden kiina A1-kielenä opetussuunnitelmia

Kiinan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8 ja 9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä.

S1 Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat kiinan kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perusteella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan kiinan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kiinan kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.

Kiinan kielen päävariantit, Taiwan, Singapore ja Hongkong ja perinteiset kirjoitusmerkit

Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiään, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Hyödynnetään oppilaiden jo osaamisia kieliä.

Vahvistetaan kunnioitusta ja arvostusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan.

 

Kielenopiskelutaidot

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2 Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kiinan kielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Kotikansainvälisyyden tiedostaminen ja hyödyntäminen lähiympäristössä

Tunnistetaan, kuinka kiinan kielen opiskelu poikkeaa muiden kielen opiskelusta.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Vahvistetaan sanastojen ja sanakirjojen käyttötaitoja.

Hyödynnetään itse- ja vertaisarviointia.

Osaamisen arvioinnissa käytetään esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta vastaavaa työkalua.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä


T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi monipuolisia suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja projektityöskentelyä.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia viestintää.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen.

Harjoitellaan kiinan kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja.

Draaman käyttö opetuksessa

Videoita kiinankielisistä kulttuureista

Kiinalaisen kulttuurin esiintuominen omien tekstien ja produktioiden tuottamisessa

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 kuten tavoitteiden T3–T5 kohdalla

Harjoitellaan sekä pinyiniä että kirjoitusmerkkejä.

Havainnoidaan kiinan kielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä.

Opetellaan tunnistamaan foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Kehitetään oppilaiden monilukutaitoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti.

Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helposti ennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetusta tekstistä

S3 kuten tavoitteen T7 kohdalla

Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kiinan kieltä.

Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa.

Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä.

Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma.

Valittaessa tekstejä ja aiheita voidaan ottaa huomioon kiinan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Havainnoidaan kiinan kielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä.

Opetellaan tunnistamaan foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä.

Kehitetään oppilaiden monilukutaitoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa hyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista

S3 kuten tavoitteen T7 kohdalla

Valitaan erilaisia lähinnä arkielämän kielenkäyttötilanteita.

Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esim. tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Harjoitellaan ääntämään luontevasti.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

 

Ranskan kielen A-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiään, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Käytetään toiminnallisia työtapoja (esim. pelit, leikit, fyysinen aktiivisuus) edistämään oppimisen iloa.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoa luovasti ja soveltaen virheistä välittämättä sekä luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, ulkonäöstä, hyvinvoinnista, tunteista ja mielipiteistä, sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. matkustaminen).

Tutustutaan ruokakulttuuriin.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja asioimistilanteita.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Huomioidaan kulttuurille ominainen kohtelias kielenkäyttö.

Rohkaistaan käyttämään aktiivisesti omaa kielitaitoa virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 kuten tavoitteiden T6–T7 kohdalla

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita, tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 kuten tavoitteiden T6–T7 kohdalla

Kirjoitetaan kirjeitä ja pidetään esitelmiä.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä oppimisympäristöissä.

RANSKA, vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ranska A1-kielenä opetussuunnitelmia.

Ranskan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8 ja 9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1 Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perustelleella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan opiskeltavan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kyseiseen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.

Ohjataan arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiä, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Hyödynnetään jo osattuja kieliä.

Vahvistetaan kunnioitusta ja arvostusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Ranskan Instituutin kanssa.

Kielenopiskelutaidot

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2 Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kohdekielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Opiskelussa voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta vastaavaa työkalua.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Aihepiireinä käsitellään myös seuraavia: arkielämä: oma arki ja lähiympäristö, vapaa-aika, mielipiteen ilmaisu, matkustaminen ja asioimistilanteet (lipunosto, kahvilassa, ravintolassa ja kaupassa asioiminen, tien kysyminen). Lisäksi tutustutaan arkielämään ja kulttuuriin ranskankielisissä maissa.

Näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi monipuolisia suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja projektityöskentelyä.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia viestintää.

Harjoitellaan ranskan kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 kuten tavoitteiden T 3–5 kohdalla

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 kuten tavoitteiden T 3–5 kohdalla

Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esimerkiksi tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Harjoitellaan ranskan kielelle ominaista kohteliasta kielenkäyttöä.

Harjoitellaan ääntämistä runsaasti.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Saksan kielen A1-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

S1 Rakennetaan ymmärrystä maailman moni- ja rinnakkaiskielisyydestä sekä kielellisistä oikeuksista. Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Käytetään sellaisia kielitiedon käsitteitä, jotka auttavat oppilaita kielten välisessä vertailussa ja kohdekielen opiskelussa. Hankitaan tarvittaessa tietoa kyseisen kielen päävarianteista.

Ohjataan arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiä, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Goethe-instituutin kanssa.

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Käytetään toiminnallisia työtapoja (esim. pelit, leikit ja fyysinen aktiivisuus) edistämään oppimisen iloa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, ulkonäöstä, hyvinvoinnista, tunteista ja mielipiteistä, sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. matkustaminen, ravintolatilanteet, tien neuvominen).

Tutustutaan ruokakulttuuriin.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja asioimistilanteita.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Huomioidaan kulttuurille ominainen kohtelias kielenkäyttö.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoaan virheistä välittämättä.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Sanastoja ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opetellaan kuuntelemaan ja lukemaan kohdekieltä.

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet.

Harjoitellaan viestien kirjoittamista ja esiintymistä.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

SAKSA vapaaehtoisena kielenä (A2) vuosiluokilla 7–9

Opetuksessa noudatetaan saksan A1-kielen opetussuunnitelmaa.

Saksan kielen B2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 8 ja 9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde aiemmin opiskelemiinsa kieliin, tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1 Tutkitaan ja vertaillaan piirteitä, jotka ovat opiskeltavalle kielelle luonteenomaisia ja jotka erottavat sitä tai tekevät siitä tunnistettavan aiemmin opitun perusteella. Muodostetaan käsitys lähisukukielistä, tutustutaan opiskeltavan kielen levinneisyyden taustaan, etsitään oppilaita kiinnostavaa tietoa kielialueen kulttuurisista ja muista ilmiöistä. Pohditaan mahdollisia kyseiseen kieleen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia.

Ohjataan oppilasta arvostamaan omaa kulttuuri- identiteettiään, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Vahvistetaan kunnioitusta ja arvostusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan.

Hyödynnetään oppilaiden jo osaamia kieliä.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä esimerkiksi Goethe-instituutin kanssa.

Kielenopiskelutaidot

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä ja kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2 Tutkitaan yhdessä, mikä edistää parhaiten kohdekielen oppimista, mihin kieltä voi käyttää ja mistä löytyy kiinnostavaa kohdekielistä aineistoa. Asetetaan omia tavoitteita, opetellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Opiskelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua tai muuta vastaavaa työkalua.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa (esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä) sekä mahdollisuuksien mukaan sosiaalista mediaa.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3 Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia ja erilaisia tekstejä lähinnä epämuodollisissa tilanteissa. Tarpeen mukaan opetellaan myös muodollisempaa kielenkäyttöä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma. Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan jossain määrin huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, ulkonäöstä, hyvinvoinnista, tunteista ja mielipiteistä, sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista (esim. kahvilassa, ravintolassa ja kaupassa asioiminen, lipunosto, tien neuvominen).

Tutustutaan arkielämään ja kulttuuriin saksankielisissä maissa.

Työskentelytapoina käytetään esimerkiksi monipuolisia suullisia pari- ja ryhmätöitä kuten draamaharjoituksia, haastatteluja, videointeja ja projektityöskentelyä.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia viestintää.

Harjoitellaan saksan kielelle ja kulttuurille ominaisia viestintätapoja.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoaan luovasti ja soveltaen virheistä välittämättä.

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3 Opetellaan kuulemaan ja lukemaan kohdekieltä. Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä näkökulmana minä, me ja maailma.

Hyödynnetään koulukirjastoa mahdollisuuksien mukaan.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

Tuetaan monilukutaidon kehittymistä.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3 Opetellaan puhumaan ja kirjoittamaan kohdekieltä. Havainnoidaan kohdekielen rytmiä, intonaatiota ja muita ääntämisen piirteitä ja harjoitellaan ääntämään luontevasti. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Harjoitellaan lyhyen kirjallisen viestin kirjoittamista (esimerkiksi tekstiviesti, postikortti, lyhyt kirje tai muu viesti).

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä ympäristöissä.

Venäjän kielen A2-oppimäärän opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T2 kannustaa löytämään kiinnostavia kohdekielisiä toimintaympäristöjä, jotka laajentavat oppilaan maailmankuvaa

S1 Otetaan selkoa niiden maiden tai alueiden kulttuureista ja elämänmuodoista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan.

Ohjataan arvostamaan omaa kulttuuri-identiteettiä, kohdekielen kulttuuria ja monikulttuurisuutta.

Mahdollisuuksien mukaan tehdään kansainvälistä yhteistyötä.

 

 

Kielenopiskelutaidot

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2 Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Käytetään toiminnallisia työtapoja (esimerkiksi pelit, leikit, fyysinen aktiivisuus) edistämään oppimisen iloa.

Rohkaistaan oppilasta luottamaan itseensä ja omaan osaamiseensa sekä käyttämään omaa kielitaitoa luovasti ja soveltaen virheistä välittämättä.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti

T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus ja oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Harjoitellaan kertomaan itsestä, lähiympäristöstä, omasta arjesta, hyvinvoinnista, matkustamisesta, tunteista ja mielipiteistä sekä selviytymään erilaisista asioimistilanteista.

Tutustutaan ruokakulttuuriin.

Työskentelytapoina esimerkiksi monipuoliset suulliset pari- ja ryhmätyöt, kuten draamaharjoitukset, haastattelut, videoinnit ja asioimistilanteet.

Harjoitellaan ja kannustetaan käyttämään erilaisia viestintästrategioita kuten puhekumppanin apuun tukeutumista ja nonverbaalia ilmaisua.

Rohkaistaan oppilasta käyttämään omaa kielitaitoa virheistä välittämättä.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä

S3 Otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto tekstejä valittaessa. Sanastoa ja rakenteita harjoitellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Hyödynnetään koulukirjastoa.

Tekstejä valittaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja eri medioita.

 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin

S3 Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monipuolisesti esimerkiksi näytelmien, haastattelujen, sanoitusten, kirjeiden ja esitelmien avulla.

Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota.

Hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi videoimalla, äänittämällä ja kirjoittamalla sähköisissä oppimisympäristöissä.

 

 

Matematiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 
Työskentelyn taidot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittämisessä

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 

T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun

S1, S4, S6 kuten tavoitteen T10–T20 kohdalla

 

T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa

S1–S6 kuten tavoitteiden T10–T20 kohdalla

 
Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa ja kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

S1 Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti. Pohditaan ja määritetään vaihtoehtojen lukumääriä. Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella. Harjoitellaan matemaattisen tekstin tulkitsemista ja tuottamista. Tutustutaan todistamisen perusteisiin. Harjoitellaan väitelauseiden totuusarvon päättelyä. Syvennetään algoritmista ajattelua.

S2 Vahvistetaan ymmärrystä tarkan arvon ja likiarvon erosta sekä pyöristämisestä.

Varmistetaan yhtäsuuruuden käsitteen, välivaiheiden ja keskeisten laskustrategioiden hallinta peruslaskutoimituksissa.

Käytetään ajattelun apuna konkreettisia välineitä, kuvioiden piirtämistä, taulukointia ja ohjelmia.

Vahvistetaan käsiterakennelmia sekä monipuolista suullista ja kirjallista matemaattista ilmaisua.

Tehdään esimerkiksi postereita, videoita, sarjakuvia ja animaatioita.

Vahvistetaan päättely- ja päässälaskutaitoja sekä harjoitellaan monipuolisia laskustrategioita lausekkeissa, yhtälöissä ja lukujonoissa.

Lyhyiden laskutoimitusten laskemista harjoitetaan ilman laskinohjelmaa.

Totuusarvoja tutkitaan lausekkeiden arvojen vertailussa erisuuruusmerkkien ja yhtälöiden avulla.

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2 Harjoitellaan potenssilaskentaa, kun eksponenttina on kokonaisluku.

Syvennetään potenssilaskentaa.

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

S2 Käytetään neliöjuurta laskutoimituksissa.

Lasketaan irrationaalisia neliöjuuria laskinohjelmien avulla.

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

S2 Varmistetaan prosentin käsitteen ymmärtäminen. Harjoitellaan prosenttiosuuden laskemista ja prosenttiluvun osoittaman määrän laskemista kokonaisuudesta. Lisäksi opitaan laskemaan muuttunut arvo, perusarvo sekä muutos- ja vertailuprosentti.

Varmistetaan perusarvon muodostumisen ymmärtäminen esimerkiksi värisauvojen avulla.

Tutustutaan prosenttiyksikön käsitteeseen esimerkiksi vaalimatematiikassa. Käytetään prosenttilaskentaa monipuolisesti arkielämään liittyvissä tehtävissä.

Lasketaan myös soveltavia tasogeometrian tehtäviä.

Käytetään työvälineenä laskinohjelmaa ja havainnollistamismalleja.

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

S3 Harjoitellaan potenssilausekkeiden sieventämistä. Harjoitellaan polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua. Harjoitellaan muodostamaan lausekkeita ja sieventämään niitä. Muodostetaan ja ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä ja vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä. Tutustutaan ensimmäisen asteen epäyhtälöihin ja ratkaistaan niitä. Käytetään verrantoa tehtävien ratkaisussa.

Varmennetaan yhtälön puolittaisten laskutoimitusten ymmärtäminen ja monomin jakaminen kokonaisluvulla.

Tutustutaan verrannon rakenteeseen sekä suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen.

Käytetään verrantoa työvälineenä ongelmanratkaisussa.

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen. Ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

S4 Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuteen.

Tutustutaan suoraan ja kääntäen verrannollisuuden kuvaajiin matematiikkaohjelmien avulla.

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

S5 kuten tavoitteiden T17 ja T18 kohdalla

Varmistetaan geometrian peruskäsitteistön hallinta.

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5 Opitaan käyttämään Pythagoraan lausetta, Pythagoraan lauseen käänteislausetta.

Korostetaan mallikuvion tärkeyttä sanallisten tehtävien ratkaisun aloituksessa.

Käytetään yhtälöä ja laskinohjelmaa työvälineenä geometrian laskuissa.

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

S5 Lasketaan monikulmioiden piirejä ja pinta-aloja. Harjoitellaan laskemaan ympyrän pinta-ala, kehän ja kaaren pituus sekä sektorin pinta-ala. Laajennetaan mittayksiköiden ja yksikkömuunnosten hallintaa.

Korostetaan mallikuvion tärkeyttä sanallisten tehtävien ratkaisun aloituksessa.

Käytetään yhtälöä ja laskinohjelmaa työvälineenä geometrian laskuissa.

Matematiikkaohjelmia voidaan käyttää ajattelun ja vastauksen arvioinnin välineenä.

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä

S6 Syvennetään oppilaiden taitoja kerätä, jäsentää ja analysoida tietoa. Tulkitaan ja tuotetaan erilaisia diagrammeja.

Käytetään työvälineenä laskin- ja taulukkolaskentaohjelmia.

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

S1 Ohjelmoidaan ja samalla harjoitellaan hyviä ohjelmointikäytäntöjä. Sovelletaan itse tehtyjä tai valmiita tietokoneohjelmia osana matematiikan opiskelua.

 

Biologian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Biologinen tieto ja ymmärrys

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa sekä vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

S2 Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua.

S3 Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä.

8. luokalla tehdään retki lähimetsään.

Opetellaan metsän lajeja ja vertaillaan metsää vesiekosysteemiin.

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

S2 Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

S3 Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä.

Tutkitaan lajeja maastossa eri elinympäristöissä.

Havainnoidaan ihmisen vaikutusta lähiympäristössä.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita

S4 Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan evoluution perusteisiin.

Opetellaan valomikroskoopin lisäksi stereomikroskoopin käyttöä.

Opetellaan värjäämään kasvisoluja.

Käsitellään evoluutio sammakkoeläimistä nisäkkäisiin.

T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen merkitys

S6 Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita.

 
Biologiset taidot

T9 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalvelujen ymmärtämiseksi

S3 Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen.

S4 Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta.

Eliökokoelman keruu 7–8 luokilla esim. kasvio

Kasvien kasvatusta siemenestä

T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella

S1 Sisältöjä valitaan siten, että biologisen tutkimuksen vaiheet tulevat oppilaan oman toiminnan kautta tutuiksi.

S6 Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä.

Opetellaan biologisen tutkimuksen vaiheet ja toteutus sekä raportointi.

Kerätään aineisto ja käsitellään se esim. diagrammi- tai taulukkomuotoon.

T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa

S5 Sisällöissä keskitytään tutkimaan ihmiskehon toimintaa ja syvennetään tietämystä ihmisen rakenteesta, elintoiminnoista ja säätelyjärjestelmistä. Tarkastellaan kasvuun, kehitykseen ja terveyteen vaikuttavien biologisten tekijöiden perusteita. Tutustutaan, miten perimä ja ympäristö vaikuttavat ihmisen eri ominaisuuksien kehittymiseen.

S6 Sisällöt liittyvät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja muutoksiin lähiympäristössä. Pohditaan luonnonvarojen kestävän käytön ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja eettisiä periaatteita, kestävää ravinnontuotantoa sekä eläinten hyvinvointia. Käsitellään biotalouden ja ekosysteemipalveluiden mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutustutaan luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin.

 
Biologian asenne- ja arvotavoitteet

T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistaa luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta

S2 Sisältöjä valittaessa painotetaan vastuullista luonnossa liikkumista, lajintuntemusta sekä metsän ja muiden ekosysteemien tutkimista ja vertailua. Maastotyöskentelyssä havainnoidaan ja arvioidaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisen vaikutusta niihin.

S4 Sisällöissä keskitytään tutkimaan elämän perusilmiöitä biologialle tyypillisin tutkimusmenetelmin. Opetukseen sisällytetään kasvien kasvatusta. Eliökunnan rakenteeseen ja monimuotoisuuteen perehdytään vertailemalla eliöiden rakenteita, elintoimintoja ja elinympäristöjä. Tutustutaan perinnöllisyyden ja evoluution perusteisiin. Tarkastellaan bioteknologian mahdollisuuksia ja haasteita.

S6 kuten tavoitteen T11 kohdalla

 

T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja

S2 ja S6 kuten tavoitteiden T11 ja T12 kohdalla

S3 Sisällöt painottuvat suomalaisen metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin niissä. Lisäksi käsitellään perustietoja vesi-, suo-, tunturi- ja kaupunkiekosysteemeistä. Tutustutaan lajien ekologiaan ja niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Opetukseen sisältyy eliökokoelman koostaminen. Sisältöjä valittaessa painotetaan ekosysteemien monimuotoisuuden tärkeyttä.

 

T14 innostaa vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

S2, S3 ja S6 kuten tavoitteiden T11–T13 kohdalla

Luonnonsuojelun tavoitteet, keinot ja saavutukset

Maantiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

S1 Sisällöissä keskitytään Suomen paikannimistön omaksumiseen.

Suomen nimistö soveltuvin osin tukien esim. geomorfologisten muodostumien opiskelua

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

S4 Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita.

Suomen ja Espoon maisema-alueet, jääkauden prosessien merkitys Suomen maisemassa

T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

S4 Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.

Kuva- ja karttatulkintaa globaaleista suuralueista (rannikkoalangot, jokilaaksot, vuoristot, ilmastovyöhykkeet)

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

S3 Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten ravintoa.

S4 Tarkastellaan Suomen maisema-alueita.

Esimerkiksi maa-ainesten hyödyntäminen kestävästi, maaperän merkitys ravinnontuotannossa

Maantieteelliset taidot

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä

S1, S3 ja S4 kuten tavoitteiden T1–T4 kohdalla

 

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

S1 Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee.

Kartografiaa

T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

S1 Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

Kuvat ja kartat tietolähteinä

Omien havaintojen hyödyntäminen

T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja

S1 kuten tavoitteen T7 kohdalla

S4 Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä.

Paikkatietojärjestelmien periaatteet, aluetutkimus, mediaseuranta

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

S2 Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä.

 

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

S1–S4 ja S6 kuten tavoitteiden T1–T9 kohdalla

Aluetutkimus, mediaseuranta

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

S2 Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S6 Perehdytään luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen.

Millaisissa ammateissa hyödynnetään maantieteellistä tietoa?

Miten maantieteellinen tieto vaikuttaa ihmisten arjessa?

Mitkä tekijät uhkaavat Espoon luonnon monimuotoisuutta?

Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

S6 Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena.

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun

S1 Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

S3 Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä ja energian säilymisen periaate. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Syvennytään lämpöilmiöihin kvalitatiivisella tasolla: käsiteltävinä aiheina ovat esimerkiksi aineen olomuodot ja niiden muutokset sekä niihin ja lämpötilamuutoksiin liittyvät energianmuutokset sekä lämpölaajeneminen.

Eri aiheita käsiteltäessä kiinnitetään huomiota kunkin aihepiirin keskeisiin käsitteisiin, suureisiin ja niiden yhteyksiin.

Aiheesta riippuen voidaan käsittelyssä korostaa kvalitatiivisen tutustumisen lisäksi myös täsmällisiä lasku- ja yksikkötarkasteluja.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

Tutkimisen taidot

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä

S5 Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

Eri aiheita käsiteltäessä kiinnitetään huomiota kunkin aihepiirin keskeisiin käsitteisiin, suureisiin ja niiden yhteyksiin.

Aiheesta riippuen voidaan käsittelyssä korostaa kvalitatiivisen tutustumisen lisäksi myös täsmällisiä lasku- ja yksikkötarkasteluja.

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S4 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S5 kuten tavoitteen T14 kohdalla

Kuten tavoitteiden T1 ja T14 kohdalla

Kemian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun

S1 Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

S4 Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa.

S6 Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

Opetuksessa käytetään monipuolisia työskentelytapoja ja hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä sekä käsitellään nuoria kiinnostavia aihealueita.

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Harjoitellaan tavoitteiden asettelua ja tavoitteellista työskentelyä muun muassa kokeellisten töiden ja tutkimusten avulla.

Kannustetaan oppilasta oman osaamisen ja työskentelyn arviointiin.

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan kemian merkitykseen arkipäivässä ja yhteiskunnassa sekä erityisesti teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden ammatteihin ja koulutuspolkuihin.

Huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat.

Tutustutaan kestävän tulevaisuuden kysymyksiin esimerkiksi Itämeren ja lähivesistöjen tilannetta ja ilmanlaatua seuraamalla sekä maaperän ominaisuuksia tutkimalla.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin.

Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yritysten, sekä muiden oppilaitosten, kuten ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kokeellisessa työskentelyssä noudatetaan kemikaali- ja jätelainsäädäntöä sekä työturvallisuuslainsäädäntöä ja erityisesti nuoria työntekijöitä koskevia rajoituksia.

Huomioidaan kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen näkökulmat ja tuotteiden elinkaariajattelua voidaan käyttää yhtenä tarkastelutapana.

Kokeellisessa työskentelyssä kiinnitetään huomiota oikeanlaisiin työtapoihin.

Tutkimisen taidot

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Monipuolisilla tehtävillä ja kokeellisilla töillä tuetaan muun muassa kysymyksenasettelutaitojen kehittymistä.

Kannustetaan oppilasta tai oppilasryhmää muodostamaan kysymyksiä tutkittavista asioista ja suunnittelemaan kysymysten pohjalta kokeellisia tutkimuksia.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan työskentelyohjeiden noudattamista ja turvallista työskentelyä parin tai ryhmän kanssa sekä tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia ja tulosten tarkastelua.

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilasta, oppilasparia tai -ryhmää ohjataan käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään tutkimustulokset tieteelle ominaisella tavalla.

Harjoitellaan monilukutaitoa erilaisten töiden ja tehtävien avulla.

Lisäksi oppilaita ohjataan pohtimaan tutkimustulosten merkitystä.

T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Perehdytään erilaisten teollisuuden tuotteiden, kuten metallien ja sähkökemian sovellusten valmistukseen, käyttöön, kierrätykseen ja merkitykseen sekä omassa elämässä että koko yhteiskunnassa.

Innostetaan osallistumaan kemiaa soveltavien yksinkertaisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen esim. oppimiskokonaisuudessa muiden oppiaineiden kanssa.

Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yritysten, sekä muiden oppilaitosten, kuten ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa.

T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

Sähköisten työkalujen avulla esimerkiksi kartoitetaan oppilaiden ennakkokäsityksiä ja tehdään hypoteeseja sekä kuvataan ilmiöitä ja tutkimuksia.

Mittaustuloksia voidaan kerätä ja koota sähköisesti.

Tietoa haetaan internetistä.

Kemiallisten ilmiöiden havainnollistamisessa hyödynnetään simulaatioita ja videoanimaatioita.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen

T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilasta ohjataan käyttämään kemian merkkikieltä kemian ilmiöiden ja omien tutkimustensa selittämisessä.

Harjoitellaan yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tutustutaan atomin rakennetta kuvaaviin yksinkertaisiin malleihin.

Ohjataan oppilasta käyttämään jaksollista järjestelmää apuna pääteltäessä alkuaineiden ominaisuuksia sekä mahdollisia kemiallisia reaktioita.

Tutustaan erilaisia ominaisuuksia selittävien sidosten (ionisidos, kovalenttinen sidos, metallisidos) mallintamiseen ja erilaisten yhdisteiden nimien ja kaavojen kirjoittamiseen sekä molekyylimallien piirtämiseen.

Tarkastellaan happamuutta ja mallinnetaan siihen liittyviä ilmiötä.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Oppilasta ohjataan käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia tietolähteitä.

Tutustutaan muun muassa ympäristökemiaan, kemianteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen sekä pohditaan lähteiden luotettavuutta.

Harjoitellaan omien näkemyksien ilmaisemista ja perustelua muun muassa kokeellisten töiden tuloksia pohtimalla.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Luonnontieteellisen tiedon luonnetta pohditaan kokeellisten töiden ja tutkimusten yhteydessä, kun tarkastellaan eri aineiden välisten kemiallisten reaktioiden syitä ja seurauksia sekä paneudutaan tutkimuksen toteuttamiseen, havainnointiin ja tulosten koontiin.

Ajankohtaisten ilmiöiden, uutisten ja tehtävien avulla tuetaan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

S5 Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa.

S6 Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

-  Atomi: rakenne

-  Jaksollinen järjestelmäalkuaineiden ominaisuudet: järjestysluku, elektronirakenne

-  Kemian merkkikieltä

-  Yhdisteet

-  Yhdisteiden rakentuminen

-  Sidostyyppejä

-  Kemiallinen reaktio

-  Kemiallisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista

-  Energian ja aineiden muuttuminen kemiallisessa reaktiossa

-  Hapot ja emäkset

-  Happamat ja emäksiset aineet

-  Neutraloituminen

-  Suolat

-  Happamoituminen, haitalliset oksidit ja esimerkiksi ilmanlaadun seuranta ja ilmansaasteet

-  Puskuriliuokset

-  Metallit

-  Valmistus, käyttö, merkitys, kierrätys

-  Ominaisuudet

-  Sähkökemiallinen jännitesarja

-  Sähkökemian sovelluksia: esimerkiksi paristo, akku, elektrolyysi

-  Korroosio

T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yritysten ja oppilaitosten, kuten ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen kanssa.

Tutustutaan kemiaan liittyviin uutisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin.

Terveystiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn.

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään uni ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään päihteisiin liittyviä turvallisuustaitoja ja -valmiuksia. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa sekä ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Terveyttä tukevat tottumukset: uni, ravinto, liikunta, ergonomia

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi

-  Tiedon luotettavuuden arviointi

-  Sosiaalinen media ja terveys

T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

Sisältöjä:

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Sosiaalinen media ja terveys

T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.

Sisältöjä:

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi

-  Tiedon luotettavuuden arviointi

-  Sosiaalinen media ja terveys

-  Yleisimmät nuorten oireet, tartuntataudit ja itsehoito

-  Turvallisuusvalmiudet, tapaturmat ja ensiapu

T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1 Sisällöissä painotetaan terveyden eri osa-alueiden kokonaisvaltaista hahmottamista terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn näkökulmasta. Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen ja ongelmatilanteiden rakentavaan käsittelyyn.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja. Tietolähteitä ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Sosiaalinen media ja terveys

Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät sekä sairauksien ehkäisy

T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa sekä ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit ja tapaturmat.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja sekä terveyspalveluita. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Terveyttä tukevat tottumukset: uni, ravinto, liikunta, ergonomia

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi

-  Tiedon luotettavuuden arviointi

-  Sosiaalinen media ja terveys

-  Yleisimmät nuorten oireet, tartuntataudit ja itsehoito

-  Turvallisuusvalmiudet, tapaturmat ja ensiapu

T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään arkirytmi, uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa sekä ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä tapaturmat.

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja ja terveyspalveluita. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta.

Kuten tavoitteen T5 kohdalla

T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 Sisältöjä valitaan syventäen tietoa ja ymmärrystä terveyttä tukevista voimavaroista ja sairauksia ehkäisevistä tekijöistä. Terveyteen liittyvistä tottumuksista käsitellään uni, ravitsemus ja liikunta. Sisällöissä perehdytään seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen. Terveyden voimavaroista tarkastellaan mielenterveyttä, hyvinvointia tukevia ympäristöjä ja yhteisöjä sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Lisäksi käsitellään turvallisuustaitoja ja -valmiuksia, ensiaputaitoja, itsehoitoa sekä tuen ja avun hakemista. Sisältöjä valittaessa otetaan huomioon myös ajankohtaisia terveysilmiöitä sekä tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta. Terveyden vaaratekijöistä nostetaan esiin liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa sekä ravitsemuksen ja nukkumisen ongelmat. Sisällöissä otetaan huomioon nuoren mielen pahoinvointi, riippuvuudet sekä päihteet ja niiden käytön ehkäisy. Sairauksien ehkäisyyn liittyvistä sisällöistä valitaan keskeiset ja ajankohtaiset tartuntataudit sekä tapaturmat.

Sisältöjä:

-  Terveyttä tukevat tottumukset: uni, ravinto, liikunta, ergonomia

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi

-  Tiedon luotettavuuden arviointi

-  Sosiaalinen media ja terveys

-  Yleisimmät nuorten oireet, tartuntataudit ja itsehoito

-  Turvallisuusvalmiudet, tapaturmat ja ensiapu

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja ja terveyspalveluita. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Sisältöjä:

-  Terveyttä tukevat tottumukset: uni, ravinto, liikunta, ergonomia

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi, tiedon luotettavuuden arviointi, sosiaalinen media ja terveys

-  Yleisimmät nuorten oireet, tartuntataudit ja itsehoito

-  Turvallisuusvalmiudet, tapaturmat ja ensiapu

Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3 Sisällöissä otetaan esille opiskelu-, työ- ja toimintakyky nuoruudessa. Kestävää elämäntapaa tarkastellessa otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys ja vastuullinen kuluttaminen. Elinympäristön terveysvaikutuksia käsiteltäessä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja ja terveyspalveluita. Tietolähteitä, erilaisia terveysmarkkinoinnin ja vaikuttamisen keinoja tarkastellaan erityisesti tiedon luotettavuuden ja terveysvaikutusten näkökulmasta. Terveyden edistämisen sisällöissä otetaan huomioon kulttuurin terveyttä edistävä merkitys ja kulttuurinen herkkyys, kestävä elämäntapa, kansalaisten yhdenvertaisuus ja osallisuus sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sisältöjä käsiteltäessä otetaan huomioon eri näkökulmia kuten lapsuus ja lasten oikeudet, vanhuus, vammaisuus tai pitkäaikaissairaus.

Kuten tavoitteen T5 kohdalla

T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

Kuten tavoitteen T5 kohdalla

T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista

S1 kuten tavoitteen T2 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T5 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Kuten tavoitteen T5 kohdalla

T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3 kuten tavoitteen T9 kohdalla

Sisältöjä:

-  Terveyttä tukevat tottumukset: uni, ravinto, liikunta, ergonomia

-  Mielen hyvinvointi voimavarana

-  Seksuaaliterveys

-  Alkoholi, huumeet ja päihteet

-  Media ja terveys; terveysmarkkinointi

-  Tiedon luotettavuuden arviointi

-  Sosiaalinen media ja terveys

-  Yleisimmät nuorten oireet, tartuntataudit ja itsehoito

-  Turvallisuusvalmiudet, tapaturmat ja ensiapu

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

Opitaan nimeämään Suomessa vaikuttavia kirkkokuntia ja hahmottamaan niiden levinneisyyttä.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UE S1: Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on kristinusko eri puolilla maailmaa, painottaen nykytilannetta. Opetuksessa tarkastellaan kristinuskon syntyä, leviämistä ja jakaantumista kirkkokunniksi. Perehdytään suurimpiin kristillisiin kirkkokuntiin: katolinen ja ortodoksinen kirkko sekä protestanttiset kirkot, erityisesti luterilainen kirkko. Opetuksessa perehdytään kirkkokuntien levinneisyyteen, keskeisiin opetuksiin. Perehdytään syvemmin kristinuskoon Suomessa ja sen kulttuurivaikutuksiin. Jäsennetään omaa suhdetta luterilaisuuteen, suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen.

Opitaan hahmottamaan kristinuskon syntyyn ja kehitykseen liittyviä tapahtumia sekä kertomaan suurimmista kirkkokunnista niiden levinneisyyden ja keskeisten opetusten osalta.

Opitaan ymmärtämään, miten kristinusko on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa suomalaiseen kulttuuriin.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa.

UE S2: Tutustutaan lisäksi luonnonuskontoihin ja uusiin uskonnollisiin liikkeisiin. Uskontoja tarkastellaan tieteellisestä näkökulmasta ottaen huomioon uskonnon eri ulottuvuudet. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontokritiikki.

Luonnonuskontoja voidaan käsitellä, kun tarkastellaan vaikutteita, joita kristinusko on levitessään kohdannut ennen ja nyt.


Uusia uskonnollisia liikkeitä voidaan käsitellä osana Suomen uskontotilannetta.

Opitaan tunnistamaan uusia uskonnollisia liikkeitä ja kuvaamaan suomalaista luonnonuskoa.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia.

S3 Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa. UE S3: Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

Opitaan tunnistamaan uskonnollisia aiheita kulttuurien eri osa-alueilla.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

UE S2: Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon uskon ja tiedon sekä uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen erottaminen.

Opitaan hahmottamaan uskonnollisen kielen ja tieteellisen kielen eroja.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Opitaan hahmottamaan katsomusten merkitystä eri maanosien näkökulmasta.

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Katsomusten välistä kohtaamista harjoitellaan kehittämällä kriittistä arviointia ja avoimuutta erilaisille näkökulmille.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa ja ymmärtämään pyhän ulottuvuutta. Opetuksessa tutustutaan hyvän ja pahan käsitteeseen ja ohjataan positiiviseen ihmiskäsitykseen.

Ortodoksisuus on maailmanlaajuinen, monikulttuurinen katsomus, jonka piiriin myös Suomessa asuvat ortodoksit kuuluvat. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan ortodoksisuus paikallisella, valtakunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla sekä antaa hyvä yleissivistys myös muiden uskontojen sekä uskonnottomuuden osalta. Oppilaan tulee tutustua omaan ortodoksiseen perinteeseen ja tapoihin, saada riittävät tiedot oman uskonnon keskeisistä opetuksista, oppia kunnioittamaan omaa ja toisten pyhää sekä tiedostaa merkittävimmät erot ja yhtäläisyydet ortodoksisen uskonnon ja muiden uskontojen ja ajatustapojen välillä.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä huomioiden erilaiset oppimistyylit. Menetelminä voi opetuskeskustelun ja oppikirjatyöskentelyn ohessa esimerkiksi käyttää draamaa, erilaisia AV-materiaaleja, uskontodialogia yhteistyössä muiden uskontojen opettajien kanssa ja retkiä eri kohteisiin. Koululaispalveluksissa käyminen eri luokka-asteilla tukee opetussuunnitelman toteutumista monin tavoin. Palvelukset ovat kokemuksellinen lisä oppilaiden tutustuessa omaan katsomusperinteeseen ja sen käytännön tasoon, se on siis kokemusperäistä oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Osallistuminen palveluksiin tukee yhteisöllisyyden aspektin toteutumista – ortodoksit ovat kouluyhteisössä vähemmistö, mutta kirkossa he näkevät muitakin ortodoksisia oppilaita ja voivat tuntea kuuluvansa isompaan joukkoon ja jakaa yhteisen kokemuksen. Ortodoksinen kirkko on kansainvälinen ja maailmanlaajuinen, palveluksissa tutustutaan eri kieliin esimerkiksi laulujen ja tekstien muodossa. Koska palveluksissa voi tavata ihmisiä eri puolilta ortodoksista maailmaa, toiminta tukee monikulttuurisuuteen kasvamista. Lisäksi oppilas voi kirkossa tavata ihmisiä, jotka edustavat hänen omaa etnistä ja kielellistä taustaansa. Oman alueen ja pääkaupunkiseudun kirkolliseen elämään tutustuminen auttaa tuntemaan paikallista monimuotoista ja monikansallista ortodoksista kulttuuriperinnettä.

Vuosiluokat 7–9 opetetaan vuorokursseina, yhtenä vuonna 7. luokan kurssi, seuraavana 8. luokan ja sitä seuraavana 9. luokan kurssi.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön sekä kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.

S2 Keskeisenä aiheena on uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin.

UO S2 Tutustutaan suomalaisten muinaisuskontoon. Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin ja muihin ortodoksisiin tai sitä lähellä oleviin kirkkoihin. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

Sisältöjä:

-  Kristinuskon juutalainen pohja; lyhyesti Abrahamista Jeesukseen

-  Ylösnousemuksesta ensimmäisen seurakunnan syntyyn

-  Paavalin työn merkitys ja seuraukset Apostolien kokous

-  Marttyyrikirkko

-  Jumalanpalvelukset ja pyhät toimitukset alkukirkossa; muutos nykypäivään, osallistuminen koululaispalvelukseen

-  Kristittyjen vainojen loppu

-  Asketismi, luostarilaitoksen synty

-  1.–6. Kirkolliskokous

-  Orientaaliset ortodoksiset kirkot

-  Islamin ilmestyminen; syntyhistoria ja islamin vaikutus Bysantin keisarikuntaan

-  7. kirkolliskokous ja luostarien vaikutus siihen

-  Bysanttilainen ajattelu; kirkkoisät, Filokalia

-  Suuri skisma

-  Lännen kirkko reformaatioon saakka

-  Bysantin heikentyminen vuoteen 1453

-  Ottomaanivalta

-  Venäjän ortodoksisen kirkon historia

-  Ortodoksiset patriarkaatit

-  Suomen ortodoksisen kirkon historia; kuinka nykytilanteeseen on tultu

-  Seurakunnat, hiippakunnat ja kirkkokunnat Suomessa

-  Ortodoksisuuden historia pääkaupunkiseudulla (mahdollisuuksien mukaan kierrokset eri kohteissa; kirkot, hautausmaa)

-  Uskontojen välinen yhteistyö Suomessa, ekumenia

-  Vanhan testamentin historia; juutalaisuus

-  Islamin synty

-  Katolisuus: yhtäläisyydet ja erot

-  Protestanttisuuden synty

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön sekä kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa.

Sisältöjä:

Ks. sisällöt T1

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kristinuskon saapumiseen Suomeen idästä ja lännestä. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa.

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa. Keskeisinä aiheina ovat uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Perehdytään ortodoksisiin patriarkaatteihin ja muihin ortodoksisiin tai sitä lähellä oleviin kirkkoihin. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

Sisältöjä:

-  Kristinuskon juutalainen pohja; lyhyesti Abrahamista Jeesukseen

-  Islamin ilmestyminen; syntyhistoria ja islamin vaikutus Bysantin keisarikuntaan

-  Suuri skisma

-  Lännen kirkko reformaatioon saakka

-  Ottomaanivalta

-  Vanhan testamentin historia; juutalaisuus

-  Islamin synty

-  Katolisuus: yhtäläisyydet ja erot

-  Protestanttisuuden synty

-  Ortodoksiset patriarkaatit

-  Uskontojen välinen yhteistyö Suomessa, ekumenia

-  Uskonnottomuus ja ateismi

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys.

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin.

UO S2 Uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

Sisältöjä:

-  Ikonitaiteen kehitys ja ikonoklasmi; luostarien ja kirkkoisien vaikutus

-  Juutalaisuuden ja islamin vaikutus kirkon historiassa

-  Suuri skisma

-  Paavi ja patriarkat

-  Ortodoksisten patriarkaattien nykytilanne

-  Ekumeeninen toiminta

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Tärkeä sisältö opetuksessa on uskontunnustus.

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin sekä uskontokritiikki. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UO S2 Perehdytään kristillisen kirkon leviämiseen, katoliseen ja luterilaiseen kirkkoon sekä muihin keskeisimpiin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Uskontojen ja ortodoksisuuden kulttuuri- ja yhteiskunnallinen vaikutus ja näkyminen sekä Suomessa että ortodoksienemmistöisissä maissa sekä uskontoihin liittyvä ajankohtainen tieto ja sen arviointi tulee ottaa huomioon opetuksen sisältöjä valittaessa. Syvennetään ekumenian ja uskontojen välisen dialogin tuntemusta.

S3 Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä.

UO S3 Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua.

Sisältöjä:

-  Apostolien kokous

-  1.–6. Kirkolliskokous

-  7. kirkolliskokous ja luostarien vaikutus siihen

-  Bysanttilainen ajattelu; kirkkoisät, Filokalia

-  Suuri skisma

-  Uskontojen välinen yhteistyö Suomessa, ekumenia

-  Protestanttisuuden synty

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

-  Harjoitellaan mediakriittisyyttä.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon monimuotoisuuteen liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UO S1 Opetuksessa keskeinen sisältö on kristillisen kirkon kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa ja taiteessa.

S3 Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa.

UO S3 Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä

Sisältöjä:

-  Kristittyjen vainojen loppu

-  Asketismi, luostarilaitoksen synty

-  Bysanttilainen ajattelu; kirkkoisät, Filokalia

-  Marttyyrius; uhrautuminen, sitoutuminen

-  Vihreä patriarkka Bartolomeos

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään syvällisemmin kirkon leviämiseen ja lähetystyöhön. Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys.

S3 Opetuksessa käsitellään yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa.

UO S3 Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä.

Sisältöjä:

-  Ylösnousemuksesta ensimmäisen seurakunnan syntyyn

-  Paavalin työn merkitys ja seuraukset

-  Asketismi, luostarilaitoksen synty

-  Islamin ilmestyminen; syntyhistoria ja islamin vaikutus Bysantin keisarikuntaan

-  Bysanttilainen ajattelu; kirkkoisät, Filokalia

-  Ortodoksisia paikalliskirkkoja

-  Uskontojen välinen yhteistyö Suomessa, ekumenia

-  Vihreä patriarkka Bartolomeos

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn ja sen monimuotoisuuteen liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, oppi ja opetukset. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UO S1 Perehdytään luostarilaitokseen opin kehittäjänä ja säilyttäjänä sekä tutustutaan bysanttilaiseen aikakauteen kirkon hallinnollisen muotoutumisen ja kirkkotaiteen näkökulmasta. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon kirkon opillinen kehitys. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon ortodoksisuus kirjallisuudessa, musiikissa ja taiteessa.

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UO S3 Tutkitaan ortodoksisen etiikan perustana olevaa ihmiskäsitystä sekä kirkon opetusta. Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen, ympäristöön ja luontoon sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä.

Sisältöjä:

-  Marttyyrius; uhrautuminen, sitoutuminen

-  Bysanttilainen ajattelu; kirkkoisät, Filokalia

-  Vihreä patriarkka Bartolomeos

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

Kuten tavoitteen T8 kohdalla

Sisältöjä:

Ks. T8

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja.

UO S1 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat kristillisen kirkon synty ja kehitys ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Perehdytään ortodoksisen kirkon toimintaan Suomessa.

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla.

UO S3 Pohditaan omaan elämään, yhteiskunnan jäsenyyteen sekä globaaliin vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Nostetaan keskusteluun mediassa esiintyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä osana yhteiskuntakeskustelua. Pohditaan eettisten arvojen tiedostamista, soveltamista ja merkitystä ihmisenä kasvamisessa ja omassa arjessa. Sisältöjen valinnalla tuetaan oppilaiden ymmärrystä yhteiskunnallisesta sovusta, rauhasta ja kaikkien ihmisten välisestä keskinäisestä kunnioituksesta.

Sisältöjä:

-  Ortodoksisia paikalliskirkkoja

-  Uskontojen välinen yhteistyö Suomessa, ekumenia

-  Joidenkin ortodoksisten järjestöjen toiminta Suomessa, esimerkiksi Filantropia

-  Patriarkka Bartolomeos uskontojen välisen dialogin edistäjänä

-  Kristillinen ajattelu ja ihmisoikeudet; kristinuskon tekemä muutos yhteiskunnallisessa ajattelussa

Katolisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset.

UK S1 Opetuksessa syvennetään Raamatun ja Tradition tuntemusta sekä tietämystä uskon ja kristillisen elämän perusasioista.

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa.

UK S2 Perehdytään suuriin maailmanuskontoihin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin, elämäntapoihin ja taiteisiin.

Sisältöjä:

-  Raamattu pyhänä kirjana; sen synty ja leviäminen

-  Katolinen Raamatun tulkinta ja tutkimus

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

-  Kirkkomusiikki

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn ja sen monimuotoisuuteen liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset.

UK S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Raamatun rakenne ja sisällön vakiintuminen

-  Vanhan ja Uuden Testamentin sisältö

-  Pyhä Kolminaisuus Raamatussa ja kirkon uskossa

-  Uskonnollinen kirjallisuus

-  Kirkkovuosi ja kirkon liturgia eri puolilla maailmaa

-  Sakramentit ja sakramentaalit

-  Kirkkomusiikki

-  Raamattu jumalanpalveluksissa

-  Osallistutaan koululaisjumalanpalvelukseen.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena.

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UK S3 Opetuksessa pohditaan ihmisen vapautta valita elämänsä tavoitteet. Pohditaan monikulttuurisen ja -uskontoisen yhteiskunnan arvoja.

Sisältöjä:

-  Pyhät kirjat ja kirjoitukset suurissa maailmanuskonnoissa; vertaileva näkökulma

-  Uskonnottomuus ja maallistuminen Suomessa ja maailmassa

-  Islam ja Koraani

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Sisältöjä:

-  Perehdyttää oppilasta tunnistamaan katoliseen perinteeseen ja islamiin liittyviä tapoja ja symboleja; niiden yhtäläisyydet ja erot

-  Katolinen kirjallisuus, elokuvat ja taide

-  Tunnistetaan uskonnollisia aiheita mediassa ja populaarikulttuurissa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UK S1 Opetuksessa syvennetään Raamatun ja Tradition tuntemusta sekä tietämystä uskon ja kristillisen elämän perusasioista.

Sisältöjä:

-  Raamattu pyhänä kirjana ja historiallisena dokumenttina

-  Tieteellinen Raamatun tulkinta ja tutkimus

-  Uskonnolliset aiheet mediassa ja niiden arviointi katolisesta näkökulmasta

-  Katolisten ja muiden lähteiden erot

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 Opetuksessa keskeistä on eri kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen sekä niiden jäsenten kohtaaminen ekumenian hengessä. Syvennetään oppilaiden tietämystä luterilaisuuden ja ortodoksisuuden vaikutuksista suomalaisen yhteiskunnan arvomaailmaan. Perehdytään katolisen kirkon käymään dialogiin muiden uskontojen kanssa. Tutustutaan katoliseen ja muuhun uskonnolliseen kirjallisuuteen.

S3 Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

UK S3 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Sisältöjä:

-  Hengellinen elämä katolisessa kirkossa

-  Pyhimysten elämän esimerkki (Pyhä Henrik)

-  Parannuksen sakramentti apuna hengellisessä elämässä

-  Eurooppalaiset ihmisoikeuskäsitykset

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S2 Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UK S2 Perehdytään suuriin maailmanuskontoihin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin, elämäntapoihin ja taiteisiin. Tutustutaan muiden uskontojen suhtautumiseen kuolemaan ja tuonpuoleiseen.

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka.

UK S3 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Sisältöjä:

-  Hengellinen elämä muissa uskonnoissa

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1 Tärkeä sisältö on opiskeltavan uskonnon oppi.

UK S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla.

UK S2 Perehdytään suuriin maailmanuskontoihin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin, elämäntapoihin ja taiteisiin. Tutustutaan muiden uskontojen suhtautumiseen kuolemaan ja tuonpuoleiseen. Perehdytään katolisen kirkon käymään dialogiin muiden uskontojen kanssa.

S3 kuten tavoitteen T3 kohdalla

UK S3 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Sisältöjä:

-  Perehdyttää oppilasta tutustumaan katolisen kirkon eskatologiaan

-  Ihmisen elämä ja kuolema

-  Elämä kuoleman jälkeen

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S3 Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UK S3 Opetuksessa pohditaan ihmisen vapautta valita elämänsä tavoitteet. Syvennetään moraaliopetuksen, käskyjen ja hyveiden tuntemista.

Sisältöjä:

-  Hengellinen elämä katolisessa kirkossa

-  Eettisiä valintoja ja niiden seurauksia

-  Hengellinen kasvu muissa uskonnoissa

T10 rohkaista oppilaita kohtamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa, jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä. Keskeisinä aiheina ovat uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

Sisältöjä:

-  Tapakulttuuri eri uskonnoissa ja katsomuksissa sekä niiden tuntemisen merkitys kansainvälisessä yhteistyössä ja kohtaamisissa.

-  Tässä voidaan tehdä yhteistyötä toisten katsomusaineiden ryhmien kanssa.

-  Lähteenä opettajan materiaali Askelia katsomusdialogiin

Islamin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7–9

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UI S1 Opetuksessa perehdytään islamiin eri puolilla maailmaa. Opetuksessa syvennetään osaamista islamin historiasta profeetta Muhammedin ajoista islamilaisen valtakunnan kasvuun ja islamilaisen teologian vakiintumiseen. Keskeisinä sisältöinä ovat islamin monimuotoisuus, sen pääsuuntaukset, modernit islamilaiset liikkeet ja poliittinen islam. Pohditaan uskonnollista suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa. Tärkeitä sisältöjä ovat islam ja muslimit Suomessa, Koraanin ja perimätiedon kokoamisen historia, rakenne ja tulkinnat, islamin opilliset perusteet ja uskonnollisten velvollisuuksien vaikutus elämän eri osa-alueisiin sekä islamin kulttuurivaikutus taiteessa ja tieteessä. Jäsennetään omaa suhdetta islamiin, suomalaisuuteen ja islamilaiseen maailmaan.

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeistä on islam eri puolilla maailmaa niin, että painopiste on nykytilanteessa.

Otetaan huomioon eri maiden kulttuurien vaikutukset islamin monimuotoisuuteen.

Valitaan kuhunkin opetettavaan aiheeseen sopivia suuria tai jakeita ja profeetta Muhammedin perimätietoja (haditheja) eri vuosiluokilla.

7. luokalla perehdytään islamin pääsuuntauksiin, niiden syntyyn ja leviämiseen sekä opillisen perustan muotoutumiseen.

7. luokalla perehdytään syvemmin islamiin Suomessa, sekä historiaan että nykypäivään.

Jäsennetään omaa suhdetta islamiin, suomalaisuuteen ja muslimimaailmaan.

8. luokalla tarkastellaan islamin kulttuurillista vaikutusta taiteeseen, erityisesti arkkitehtuuriin.

9. luokalla tutustutaan erilaisiin islamilaisiin liikkeisiin ja niiden poliittiseen ja kulttuuriseen ulottuvuuteen eri muslimimaissa.

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksessa tarkastellaan islamin syntyä profeetta Muhammedin aikana ja sen jälkeisiä vaiheita.

Käsitellään islamin leviämistä eri maihin sekä islamilaisen valtakunnan historian päävaiheita kuten eri kalifaatteja ja niiden tunnuspiirteitä seuraavasti:

-  7. luokalla käsitellään neljää ensimmäistä kalifia

-  8. luokalla umaijadi- ja abbasidikalifaatit

-  9. luokalla vuoden 1258 jälkeinen aika.

8. luokalla perehdytään yleiskuvaan Koraanin eri opetuksista, kuten usko ja palvonta.

Jumalan ykseys (tawhid) käsitellään laajasti.

8. luokalla tutustutaan Koraanin ja perimätiedon (hadith) kokoamisen historiaan, rakenteeseen ja eri tulkintatapoihin.

9. luokalla käsitellään islamilaisen lain eri tulkintoja ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja muslimiyhteisöön.

Tutustutaan lainopin (fiqh) perusteisiin ja eri lakikoulukuntiin.

Pohditaan uskonnollisten velvollisuuksien vaikutukseen elämän eri osa-alueisiin. Nämä kytketään opetettaviin asioihin joka vuosiluokalla.

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UI S2 Perehdytään suurten maailmanuskontojen levinneisyyteen, perusopetuksiin ja niiden vaikutukseen kulttuuriin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena. Perehdytään uskonnon tutkimukseen sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen eroihin. Autetaan oppilaita huomaamaan uskonnot kulttuurissa, mediassa ja populaarikulttuurissa sekä tunnistamaan uskontojen vaikutus politiikassa. Pohditaan uskonnollisen erilaisuuden hyväksymistä sekä uskontoa osana kulttuuri-identiteettiä.

Mahdollisia sisältöjä:

7. luokalla perehdytään suurten maailmanuskontojen levinneisyyteen, perusopetuksiin ja niiden vaikutukseen eri maiden kulttuureihin sekä uskonnottomuuteen elämänkatsomuksena.

Tutustutaan myös luonnonuskontoihin.

7. luokalla käsitellään myös uskonnon ulottuvuudet ja uskonto ilmiönä.

Pohditaan uskonnollisen erilaisuuden hyväksymistä sekä uskontoa osana kulttuuri-identiteettiä.

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Mahdollisia sisältöjä:

9. luokalla autetaan oppilaita huomaamaan uskonnot kulttuurissa, mediassa ja populaarikulttuurissa sekä tunnistamaan uskontojen vaikutus politiikassa.

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

9. luokalla tutustutaan alustavasti uskonnon tutkimukseen sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen eroihin. Käsitellään islamia ja tiedettä.

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UI S3 Opetuksessa keskeisiä sisältöjä ovat islamilaisen etiikan rakenne, teot ja niiden seuraukset sekä islamilaisen lain tulkinnat yhteiskunnassa ja muslimiyhteisössä. Pohditaan islamilaisen lain suhdetta lainoppiin ja lakikoulukuntiin sekä perehdytään islamilaisiin käytöstapoihin. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusetiikka sekä erilaiset ajankohtaiset eettiset kysymykset. Perehdytään uskontodialogiin ja uskontojen merkitykseen yhteiskuntarauhan rakentamisessa. Pohditaan vastuuta ympäristöstä sekä sen merkitystä ihmisille.

 

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

Opetuksessa pohditaan uskonnollista suvaitsevaisuutta ja rinnakkaiseloa eri uskontojen ja kulttuurien kanssa.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

Kaikki sisältöalueet S1–S3

 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

S3 kuten tavoitteen T6 kohdalla

 

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

Kaikki sisältöalueet S1–S3

Mahdollisia sisältöjä:

7. luokalla perehdytään uskontodialogiin ja uskontojen merkitykseen yhteiskuntarauhan rakentamisessa.

Juutalaisen uskonnon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Juutalaisuus on yksi keskeisistä maailmanuskonnoista ja se on vaikuttanut merkittävästi länsimaiseen kulttuuriin ja katsomusperinteeseen. Juutalaisessa uskonnonopetuksessa oppilas hahmottaa paikkaansa vuosituhantisessa juutalaisessa traditiossa samalla kun hän rakentaa dialogista ja kunnioittavaa suhdetta muihin uskontoihin. Näin oppilaan juutalainen identiteetti kehittyy tasapainoisessa vuorovaikutuksessa suhteessa muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin. Opetuksessa tutustutaan niin omaan uskontoon ja kulttuuriin kuin muihin maailmanuskontoihin. Oppilas saa kattavat tiedot juutalaisuuden keskeisistä opetuksista, tavoista ja perinteistä, minkä lisäksi hän saa riittävät tiedot muista uskonnoista. Tavoitteena on saavuttaa laaja uskonnollinen yleissivistys.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa käytetään monipuolisesti eri opetusmenetelmiä. Oppikirjat, dialoginen oppiminen, kuvamateriaali ja videot täydentyvät monipuolisella internetin käytöllä. Keskustelulla ja erilaisten näkemysten esittämisellä on vankka sija opetuksessa.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1 Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja. Tarkastelun kohteena ovat opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, oppi ja opetukset sekä symbolit, levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Keskeisiä sisältöjä ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutuksiin liittyvät aiheet.

UJ S1 Keskeisinä opittavina asioina ovat juutalaisuuden synty, leviäminen ja jakaantuminen suuntauksiin. Opetuksessa perehdytään merkittävimpiin juutalaisuuden suuntauksiin kuten ortodoksisuuteen, konservatiivisuuteen ja liberaalisuuntaukseen sekä niiden alasuuntauksiin ja erityisesti moderniin ortodoksismiin. Autetaan oppilaita ymmärtämään suuntausten merkitys ajassa ja paikassa sekä tutkitaan niiden levinneisyyttä ja keskeisiä opetuksia. Tutkitaan juutalaisuutta Suomessa ja globaalisti, painottaen nykytilannetta. Keskeisiä sisältöjä ovat juutalaisen Raamatun synty, rakenne ja tulkinta sekä sen keskeinen sisältö ja kulttuurivaikutus.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Mitä tarkoittaa Jumalan ”valittuna kansana oleminen”?

-  Liitto ja sen velvoitteet

-  Juutalaisuuden suhde muihin uskontoihin

-  Uskontojen välinen dialogi

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Juutalaisuuden synty, juutalaisten historia, holokausti, sionismi, Israelin historia, Suomen juutalaisten historia

-  Juutalaisuuden eri suuntaukset: ortodoksi-, konservatiivi- ja reformijuutalaisuus

-  Juutalaisuus kulttuurina

-  Juutalainen seurakunta ja sen toiminta

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2 Opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia sekä uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia.

UJ S2 Perehdytään suurten maailmanuskontojen syntyyn ja levinneisyyteen, perusopetuksiin ja vaikutukseen kulttuuriin sekä uskonnottomuuteen tietoisena elämänkatsomuksena. Tarkastellaan uskontoja tieteellisestä näkökulmasta. Keskeisinä sisältöinä ovat uskon ja tiedon sekä uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen, uskontokritiikki sekä uskontojen näkyminen kulttuurin eri osa-alueilla, mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskontojen historiallinen kehitys

-  Kirkkohistorian keskeiset suuntaviivat

-  Islamin leviäminen ja kehitys

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

UJ S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskonnollinen taide juutalaisuudessa ja muissa uskonnoissa

-  Uskonto taiteen innoittajana

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tutustutaan uskonnon ja tieteen väliseen suhteeseen juutalaisuuden ja muiden uskontojen näkökulmasta historian eri vaiheissa ja nykyaikana

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

UJ S1 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Holokausti ja sen paikka juutalaisuuden kollektiivisessa muistissa

-  Holokaustin merkitys ihmisoikeusajattelun kehitykselle

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

UJ S2 kuten tavoitteen T3 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskontojen vaikutus maailmanhistoriassa

-  Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäisten suhteiden historiallinen kehitys

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S3 Valittavien sisältöjen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Opetuksessa käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä kuten ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskunta- ja maailmanrauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Tarkastelun kohteena ovat myös ihmisoikeuksien loukkaukset kuten holokausti. Sisältöjen valinnassa huomioidaan uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa.

UJ S3 Opetuksessa perehdytään etiikan peruskäsitteisiin ja teorioihin. Tutustutaan juutalaisuuden ja muiden Lähi-idän uskontojen eettiseen opetukseen. Tutkitaan juutalaisuuden suuntausten eettisiä painotuksia ja Tooran (5 Mooseksen kirjaa) ja juutalaisuuden muiden pyhien kirjojen (Tanach = juutalainen raamattu, Talmud, Mishnei Torah ja Sulchan Aruch) keskinäisiä eroja ja etiikan suhdetta niihin. Tutustutaan Aasian uskontojen ja alkuperäiskansojen eettiseen ajatteluun. Perehdytään Kymmenen käskyn ja muiden mitzvojen eli uskonnollisten käskyjen etiikkaan. Tärkeitä sisältöjä ovat YK:n Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus ja siitä nouseva ihmisoikeusetiikka sekä uskontodialogi. Syvennytään oppilaiden elämänkysymyksiin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja globaaliin vastuuseen sekä ympäristöön liittyviin eettisiin kysymyksiin.

Mahdollisia sisältöjä:

-  Oman ja muiden uskontojen vastaukset keskeisiin olemassaoloon liittyviin kysymyksiin

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Tooran etiikan syventäminen

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

UJ S3 kuten tavoitteen T8 kohdalla

Mahdollisia sisältöjä:

-  Uskontojen välinen dialogi

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen

T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin

S1 Seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa.

Tutkitaan esimerkiksi mediassa ja taiteessa esiintyviä kulttuurisia rooleja ja normeja.

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

S2 Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

 

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan

S2 Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta.

 

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti

S2 Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta.

 

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2 Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

S3 Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin.

Tässä käsitellään ihmisoikeuksia eettisenä periaatteena, seuraavalla luokalla käytännössä.

Historian opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S4 Perehdytään maailmansotiin, kylmään sotaan ja sodista selviytymiseen erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Paneudutaan ihmisoikeusrikoksiin kuten holokaustiin ja muihin kansanvainoihin sekä ihmisoikeuksien edistämiseen.

S5 Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen.

S6 Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.

 
Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa erilaisista ikätasolle sopivista lähteistä sekä arvioimaan niiden luotettavuutta

S4–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S4–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Hyödynnetään KULPS kulttuuripolkutarjontaa sekä espoolaisten museoiden näyttelyitä: KAMU - Kaupungin museo.

Koulun lähiympäristön käyttö historian opetuksessa: esim. Espoon lähiöiden synty ja kasvu

Käytetään hyödyksi Espoon kotikaupunkipolkuja.

Luodaan pohjaa yhteiskuntaopin opetukselle: Suomen poliittinen järjestelmä, Euroopan unioni, hyvinvointivaltio.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

Historiallisen tiedon käyttäminen

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S4–S6 kuten tavoitteen T1 kohdalla

Kuten tavoitteiden T4–T7 kohdalla

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksen avulla

Liikunnan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

Kehittyvän tvt:n mahdollisuuksia käytetään liikunnan opetuksessa tarkoituksenmukaisesti.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Fyysinen toimintakyky

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1 Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia.

KULPS-liikuntapolun mahdollistamat lajikokeilut, oppilaan liikunnallisten vahvuuksien tunnistaminen.

Kannustavan ja yksilöllisen palautteen antaminen.

Korostetaan fyysisesti aktiivisen koulupäivän merkitystä.

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1 Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit).

Liikunnanopetukseen sisältyy kartanlukutaitoa kehittäviä harjoitteita.

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1 Tasapaino- ja liikkumistaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä.

Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti koulun lähialueiden liikuntapaikkoja, oppimisympäristöjä sekä luontoa.

T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1 Välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä.

 

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta

S1 Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä sekä liikkuvuutta. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Ohjataan oppilasta ymmärtämään kokonaisvaltaisen fyysisen aktiivisuuden merkitys omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Mittauksilla autetaan oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään.

T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä

S1 Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

 

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan

S1 Liikunnan opetukseen valitaan monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit).

Ohjataan asialliseen ja turvalliseen toimintaan, esimerkiksi oman voiman ja vauhdin käytön säätelyyn liikuntatilanteessa.

Luodaan oppitunneille fyysisesti turvallinen oppimisympäristö ja psyykkisesti turvallinen oppimisilmapiiri.

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

S2 Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Hyväksyvän ja suvaitsevan ilmapiirin luominen

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

S2 Kuten tavoitteen T8 kohdalla

Tuetaan oppilaan oman roolin ymmärtämistä osana ryhmän toimintaa ja tavoitteita.

Oppilaiden osallistaminen osana toiminnan suunnittelua

Psyykkinen toimintakyky

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja

S3 Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista.

 

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä

S3 Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä.

Luodaan turvallinen ja positiivinen oppimisilmapiiri tunneille.

Tuetaan ja vahvistetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana.

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille

S3 Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Tunnistetaan oppilaan liikunnalliset vahvuudet.

T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia

S3 kuten tavoitteen T12 kohdalla

Yhteistyö eri toimijoiden (esimerkiksi seurat, liikunta-alan yritykset) kanssa mahdollisuuksien mukaan

Oppilas kasvaa aktiiviseksi liikkujaksi.

Oppilaanohjauksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 9

Espoolaista oppilaanohjausta ohjaa myös laadukkaan ohjauksen malli.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Espoon näkökulma Laaja-alainen osaaminen
Elinikäinen oppiminen

T3 luoda edellytyksiä oppilaan halulle oppia, arvioida osaamistaan, tunnistaa ja hyödyntää taitojaan ja vahvuuksiaan, kehittää kykyään tunnistaa oppimiskohteitaan sekä antaa valmiuksia muuttaa tarvittaessa suunnitelmiaan ja toimintamallejaan

S1 Keskeisinä sisältöalueina oppilaanohjauksessa ovat kouluyhteisössä toimimisen sekä opiskelutaitojen ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittelu yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa elinikäisen oppimisen ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Oppilaat harjoittelevat asettamaan itselleen opiskeluun liittyviä tavoitteita opintojen eri vaiheissa, arvioimaan itsenäisen toiminnan kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, opintoihin liittyvien valintojen tekemisestä sekä opintojensa etenemisestä.

S2 Oppilaanohjauksessa käsitellään sisältöalueita, joiden avulla oppilaat laajentavat itsetuntemustaan ja itsearviointitaitojaan, tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaitojaan sekä kehittävät taitojaan ratkaista ongelmia tilanteessa, jossa valmista ratkaisua ei ole annettu. Harjoitettavat taidot koskevat mm. urasuunnittelu- ja urahallintataitoja, motivaatiota sekä yleisiä elämässä tarvittavia taitoja. Analysointivalmiuksia sekä omiin valintoihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamista harjoitetaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi arvot ja asenteet, oppilaan taidot sekä sosiaaliset verkostot.

 
Itsetuntemus

T4 ohjata oppilasta tunnistamaan omiin valintoihinsa vaikuttavia tekijöitä sekä suhteuttamaan omaa toimintaansa kykyjensä, edellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti

S1 ja S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

 
Työelämään suuntautuva oppiminen

T6 auttaa oppilasta ymmärtämään työn merkitys oman elämänsä ja yhteiskunnan kannalta sekä edistää oppilaan taitoa tunnistaa opiskeltavien oppiaineiden merkitys tulevien opintojen sekä työelämässä ja työllistymisessä tarvittavan osaamisen kannalta

T7 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä itselleen sopivia ammattialoja ja vahvistamaan valmiuksia hakea tietoa vaadittavan osaamisen hankkimisesta perusopetuksen jälkeen

S2 kuten tavoitteen T1 kohdalla

S3 Oppilaanohjauksessa tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia harjaannuttaa taitojaan toimijana erilaisissa ympäristöissä. Huomiota kiinnitetään monipuolisten opiskelussa ja työelämässä tarvittavien taitojen sekä monikanavaisten vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseen. Viestintätaitoihin kuuluu myös eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuuden arviointi urasuunnittelun kannalta.

S4 Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä. Huomiota kiinnitetään työelämän tasa-arvokysymyksiin.

S5 Oppilaiden jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun taitojen kehittyminen on jatkumo, jota syvennetään oppilaanohjauksen sisällöissä koko perusopetuksen ajan. Oppilaanohjauksessa oppilaat tutustuvat Suomen koulutusjärjestelmän tarjoamiin erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja oppivat etsimään tarkempaa tietoa jatko-opinnoista sekä niihin hakeutumisesta sekä hyödyntämään eri tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita.

TET-jakso minimissään yhdeksännellä luokalla yhteensä kaksi viikkoa

Sisältöalueita 1-3 syvennetään ja täydennetään koko yläkoulun opintojen ajan.

Koulutus- ja työelämätiedon hyödyntäminen omassa urasuunnittelussa

T8 antaa oppilaalle ja huoltajalle tietoa Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteistä ja sen mahdollisuuksista, tukea oppilaan taitoa etsiä koulutus- ja työelämätietoa sekä Suomesta että ulkomailta

T9 ohjata oppilasta käyttämään monikanavaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä arvioimaan eri tietolähteiden kautta saadun tiedon luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta urasuunnittelun näkökulmasta

S2, S3, S4 ja S5 kuten tavoitteiden T3–T7 kohdalla

 
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

T10 tukea oppilaan taitoja tunnistaa kulttuuritaustansa sekä kykyä toimia kulttuurienvälisissä kohtaamisissa ja yhteistyötilanteissa, opastaa oppilasta hankkimaan ja omaksumaan tietoa opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksista monikansallisissa työympäristöissä sekä ulkomailla

 

Koulukohtaiset ohjauksen käytänteet ja työnjako täsmennetään lukuvuosisuunnitelman liitteenä olevaan ohjaussuunnitelmaan.